Aihearkisto: Talous | Majandus

Brand Vironia 2020 – Virumaa turismibrändiks?

Via VironiaTervitus tulevikust kogu Virumaale! Meil on rõõm anda esimene ülevaade ülevirumaalise disainitöörühma kaheaastasest, sisukast tööst tänasel kenal ja meeldejääval 2020. aasta iseseisvuspäeval.

Meile antud ülesanne oli luua Virumaast omapärane ja teistest turismipiirkondadest – Eestis ja naabermaades – selgesti eristuv kohabränd. Ülesande keskseks ajendiks olid haldusreform ja ajaloolise Virumaa maakonna kiire sulandumine tervikuks. Lue loppuun

Olla Põhjamaa või mitte olla? See on brändi küsimus!

Eesti brändi esmatutvustus 13.1.2017 (video)

Eesti brändi esmatutvustus 13.1.2017 (video)

Turundustermin „bränd” naasis kolm nädalat tagasi oma juurte juurde, põletusmärgiks EASi disainimeeskonna külge. Avalikkuse ette toodi Brand Estonia, aga see ei olnud märk, vaid tööriistakast ja turunduskontseptsioon.

Argikeeles tähendab „bränd“ siiski logosid ja kujusid nagu Mercedese täht või Coca-Cola pudel. Kui kast siis avati, arusaadavalt läks tähelepanu visuaalile. Rohelisest rahnust sai „Eesti bränd“ päevapealt – ja kõrbenud liha lõhnaga. Lue loppuun

Valdar Liive rakensi 12 vuotta siltaa Suomen ja Viron välille

”Täällä tehdään kenkiä, jotka maksavat Britanniassa 4000 puntaa pari”, Valdar Liive ohjaa toimittajan ylös portaita verstaaseen, jossa suutari – aivan kuin ennen vanhaan – vasaroi polvensa päällä nauloja nahkaiseen kengänpohjaan.

Näin alkoi Valdar Liiven henkilöesittely Viron johtavassa talouslehdessä Äripäev’issä 19.1.2016. Aiheen oli antanut pitkän toimikauden päättyminen Enterprise Estonian johtajana Suomessa. Liiven ajatukset Suomenlahden taloudellisen synergian mahdollisuuksista ovat nyt luettavissa myös suomeksi. Toimittaja Sirje Rankin kirjoittaman artikkelin käänsi Petteri Aarnos. Lue loppuun

Mietteitä Narvan maineenrakentajille (2005)

Tämä mielipidekirjoitukseni ilmestyi kymmenen vuotta sitten Itä-Virumaan maakuntalehdessä Põhjarannik. Toimituksessa otsikoksi muuttui ”Itä-Virumaata kannattaisi myydä Narvanmaana”. Mikseipä niinkin, mutta varsinaisesti ajatuksissani oli maakunnan koilliskulman eli Narvan seudun huonomaineisuus. Vaikka suunta on jo parempaan, jostain syystä Suomenkin lehdistö yhä etsii Krimiä ja Donetskia Narvasta. – Käännös on osin soviteltu suomalaiselle lukijalle.

Narva jõeorg 16.09.2005Jos tuotteella on huono maine, sitä ei osteta. Jos ihmisellä on huono maine, häntä ei palkata töihin. Puuttuu uskottavuus. Samoin jokaisella paikkakunnalla on maine, joka vaikuttaa sen kehitysmahdollisuuksiin. Se on hyvä tai huono, mutta aina olemassa.

Maineesta puhuttaessa on olennaista oivaltaa omien asukkaiden tärkeys. Ovatko he ylpeitä kotipaikastaan? Ovatko he sen lähettiläitä, missä liikkuvatkin ja mihin sattuvatkin?
Lue loppuun

Mõtteid Narva(maa) mainekujundusest (2005)

See arvamuslugu ilmus täpselt kümme aastat tagasi Ida-Virumaa maakonnalehes Põhjarannik. Toimetuses sai pealkirjaks ”Ida-Virumaad tasub müüa kui Narvamaad”. Miks ka mitte, aga ennekõike oli ajendiks maakonna idaosa ehk Narva piirkonna kehv maine. Võib-olla mainekujunduses on tehtud edusamme, aga – miks tahavad ajakirjanikud ikka veel otsida Donbassi Narvast?

Narva jõeorg 16.09.2005Kui tootel on halb maine, siis seda ei osteta. Kui inimesel on halb maine, siis puudub tema suhtes usaldus ja teda ei võeta sellepärast näiteks tööle. Samamoodi mõjutab iga linna või piirkonna maine tema arenguvõimalusi.

Paikkonna mainekujunduses on oluliseks sihtrühmaks tema enda elanikud. Kas nad on uhked oma kodukoha üle? Kas nad on selle saadikud maailma mis tahes punktis?
Lue loppuun