Aihearkisto: Kieli | Keel

Viron venäjänkieliset: Emme tarvitse ulkopuolista suojelua

Virossa pysyvästi asuvat venäjänkieliset kansalaisaktivistit ovat julkaisseet avoimen kannanoton Memorandum 14, jossa he tuomitsevat ulkopuolisen puuttumisen maan sisäasioihin.

PetisioonMe allekirjoittaneet Viron asukkaat – niin Viron kuin muiden maiden kansalaiset ja kansalaisuudettomat pysyvät asukkaat – seuraamme syvästi huolestuneina Ukrainan tapahtumia.

Täyttä vastuullisuutta tuntien toteamme, että haluamme ratkaista kaikkia Viron yhteiskunnan ongelmia yhdessä Viron tasavallan laillisen esivallan edustajien kanssa. Me emme tarvitse ulkopuolista suojelua. Me pidämme asiattomana ulkomaiden sekaantumista Viron sisäpolitiikkaan.
Lue loppuun

Soome sõna, mis oli okupeeritud Eestis keelu all

Nõukogude režiim kartis soome sõna „Viro“, mida näiteks Eesti Raadio soomekeelsetes saadetes ei tohtinud kasutada „Eesti“ tähenduses.

Seda tuletas meelde Eesti Vabariigi president Lennart Meri oma arvamuskirjutises, mis ilmus 1998. a. märtsis ajalehes Helsingin Sanomat.

President tõdes, et okupatsioonivõimu kartus oli õigustatud. Naaberrahva ammune nimi oleks äratanud kuulajates ellu mälestusi ühisest ajaloost – ja võib-olla ka soove ühisest tulevikust.
Lue loppuun

Tutkimus: Virolaisperheillä halua sulautua nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan

 Tallinna sadamItä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan venäjänkieliset maahanmuuttajat pitävät kulttuurinsa ja äidinkielen säilymistä lapsillaan tärkeämpänä kuin virolaisperheet.

Ylen radiouutiset esitteli yhteiskuntapolitiikan professori Laura Assmuthin ryhmän tuloksia keskiviikkoaamuna. Tutkituissa venäläisperheissä haluttiin, että lapsi oppii hyvin venäjää ja tuntee venäläisen kulttuurin saavutukset.

Virolaisperheissä ilmeni sen sijaan halua sulautua nopeasti ja perusteellisesti suomalaiseen yhteiskuntaan. Perheet saattoivat myös painottaa enemmän suomen kielen oppimista kuin äidinkielen ylläpitämistä. Tutkijat ovat huolissaan viron kielen jäämisestä vain arkikieleksi, joka ei enää avaa kahden kulttuurin hallitsemisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Lasten käsitykset identiteetistään saattoivat olla vanhemmille yllättäviä. Venäläislapset pitivät koulusta ja olivat varmoja halustaan jäädä Suomeen. Kymmenvuotias viroa kotona puhuva lapsi taas sanoi olevansa enemmän suomalainen kuin virolainen.

Kuuntele: Yle radiouutiset 20.11.2013

Viron sanat ovat ensi näkemää tutumpia

Lyhyt kieliopas. Julkaistu alkuaan Kristina Cruisesin risteilyesitteessä 1990.
Pitsat

  • g, b ja d ääntyvät kuten suomen k, p ja t, mutta…
  • k, p ja t sitä vastoin likimain kuten kk, pp ja tt.
  • ä, ö ja ü esiintyvät vain sanojen ensimmäisessä tavussa:
    yleensä ne korvautuvat ”pisteettöminä” vastineinaan.
  • õ ei ole ö tai o, vaan nk. taka-e; jotain oikeanlaista voit kuulla, kun puret lyijykynää hampaiden välissä ja yrität ääntää u.
  • ü on joka tapauksessa vanha, tuttu y-äänne.

Näin helposti muuttuvat kotoisiksi esimerkiksi sanat mägi, higi, kevad, jalad, kodu, Mati, Erki, püha, hüva ja lüpsja. Lypsäjän sisältä on kadonnut kirjain. Yleisemmin sanat ovat lyhentyneet lopusta, kuten ankur, sadam, talv ja süda. Myös omistusmuotojen n-loput puuttuvat: minu abikaasa (= puolisoni), Tallinna sadam (Tallinnan!) ja lastekodu (yhdyssanan sisältä).
Lue loppuun

Viro on suomea, Eesti viroa

Ilta-Sanomat, mielipide 21.10.2006

Suomalaiset kysyvät usein virolaisilta, pitäisikö heidän kotimaataan kutsua Viroksi vai Eestiksi. He kysyvät siis ohjetta suomen kieleen henkilöiltä, joiden äidinkieli ei ole suomi. Vastaava tuskin juolahtaisi kenenkään mieleen Ruotsissa, Saksassa tai Englannissa. Aika ajoin pulpahtavassa nimiväittelyssä on hyvä muistaa, että sen kohteena on suomalaisten äidinkieli, suomen kieli ja kielihistoria. Lue loppuun