Aihearkisto: Historia | Ajalugu

Millaisia olivat saunatavat 1800-luvun lopun Tallinnassa? Ennenkuulumattomia, arvioi Uudisleht 1920-luvulla.

Uudisleht 12.10.1928

Uudisleht muisteli 21.10.1928 saunomista puolen vuosisadan takaisessa pääkaupungissa.

Suorastaan ennenkuulumaton tilanne vallitsi vanhan Tallinnan saunoissa. Niitäkin oli koko joukko. Kuuluisin oli Polkovoin sauna, sen jälkeen Peetrin sauna, joka sijaitsi nykyisen saapastehdas Unionin [eli Maakri-kadun Kommunaarin] paikalla, Antsun sauna ja Subben sauna. Kaikissa mainituissa saunoissa miehet ja naiset peseytyivät sekaisin. Lue loppuun

Soliseva virtasi Virosta kieltolain jälkeenkin

Kieltolaki kumottiin ja Suomen pitkäripaiset avautuivat 5. huhtikuuta 1932. Salakuljetus ei tähän päättynyt, vaan se jatkui sotavuosiin saakka. Kymmenen viikkoa myöhemmin Virumaa Teataja käsitteli uutta toimintaympäristöä varsin yrittäjälähtöisesti. ”Viron viina” oli muuten yleisimmin saksalaista ja tukkuvarastoina palvelleet pirtulaivat lähtöisin Danzigin vapaavaltiosta:

Soliseva virtaa yhä Suomeen – Virumaa Teataja 16.6.1932

”Soliseva” virtaa yhä Suomeen
Virurannan pirtumiehet hankkivat pikaveneitä
Vene, jonka ajotunti maksaa 780 kruunua

Vaikka Suomi onkin nyt täysin ”märkä”, pirtun salakuljetus ei ole silti muuttunut mahdottomaksi. Toki toimintaolosuhteet ovat hiukan heikentyneet ja riski kasvanut, mutta siitä huolimatta pirtua toimitetaan Suomeen entiseen tapaan. Tulee vain etsiä uusia väyliä ja mahdollisuuksia.

Suomen kieltolain aikaan, kun rajavalvonnassa oli vielä paljon vartioimattomia paikkoja, pirtukauppaa harjoittivat myös lähes kaikki rannikkopurjehtijat, jotka kuljettivat perunoita ja tiiliä Suomeen. Lue loppuun

”Tallinnaan tänä vuonna vain 60 000 suomalaista (1985)”

Tasan 30 vuotta sitten, tammikuussa 1985, suomalaiset matkatoimistot saivat karmaisevan viestin. Niiden Tallinnan-matkojen koko vuoden kiintiö puolitettiin 60 000 matkaan.

Eesti Päevaleht 23.01.1985Kiintiön puolitusta selitettiin matkailun monipuolistamisella. Tallinnaa haluttiin esitellä myös muiden maiden kuin Suomen kansalaisille. Etenkin näiden toistuvat matkat koettiin kielteisinä.

Jälkiviisaasti selitys ei tunnu mitenkään oudolta. Kansainvälistä vetovoimaa ja uusia markkina-alueita haluavat myös nykyiset matkailun kehittäjät.
Lue loppuun

Virolaisuuden moninaiset juuret Helsingin Hietaniemessä

Fabian SteinheilHelsingin Hietaniemen luterilainen hautausmaa vihittiin käyttöön lokakuussa 1829, ja jo tuosta hetkestä alkavat sen liittymäkohdat Viron historiaan.

Vihkiäisiin osallistui nimittäin myös entinen kenraalikuvernööri, Haapsalussa syntynyt Fabian Steinheil puolisoineen. Natalia-rouva toivoi tulevansa haudatuksi sille kauniille paikalle, jolla he seisoivat. Kreivitär kuoli jo joulukuussa ja hänen toiveensa toteutui.
Lue loppuun

M/S Georg Ots elää Baarimiehen muistoissa

Uutiset kertovat matkustajalaiva Georg Otsin siirtyneen Kiinassa ajasta teräksen kiertokulkuun. Näin alusta muisteli Baarimies opaskirjassaan kesällä 2011.

Georg Ots”Uusi matkustajalaiva oli yksi lukuisista olympiaregatan (1980) lahjoista Tallinnalle. Sitä edelsi Leningradin telakan rakentama Tallinn-laiva. Se oli profiililtaan kaunis, kuten 1960-luvulla oli vielä tapana. Neuvostoliiton puolalaisilta tilaama laivaseitsikko, johon Georg Ots kuului, muistutti rungoltaan silitysrautaa, mutta se oli tiloiltaan ja tekniikaltaan jo toista universumia.
Lue loppuun

Tapani Löfving – hurja poika Narvasta

Suomen tunnetuin narvalainen on Leo Komarov. Silloin, kun ei ollut älypuhelimia eikä edes telkkareita, kuuluisin oli tosihistorian seikkailusankari Tapani Löfving (1689–1777).

Tapani Löfving oli isonvihan eli 1700-luvun alkupuolen Venäjän miehitysajan sissipäällikkö. Hän piti päiväkirjaa, jonka pohjalta Kyösti Wilkuna laati jo sata vuotta sitten suositun kirjan Tapani Löfvingin seikkailut. Näin se kertoo poikavuosista Narvan valleilla:
Tapani Löfvingin seikkailut

Ensi kerran näin päivänvalon – niin vakuuttaa kastetodistukseni – jouluaattona 1689. Vanhempani asuivat silloin Narvassa, missä isäni palveli konstaapelina sikäläisessä varusväessä. Edelleen kertoo kastetodistukseni minun pari päivää sen jälkeen päässeen kristillisen seurakunnan jäseneksi, ja koska kastaminen toimitettiin pyhän Stephanin eli Tapanin päivänä, tehtiin minusta tuon ensimmäisen marttyyrin kaima.

Lue loppuun

Juhan Treisalt, hiidlane Hollywoodis

Juhan Treisalt, "Notorious", 1946

Alfred Hitchcocki spioonifilm „Notorious“ (1946) lõpeb sõnadega: „Alex, kas saaksid tulla sisse? Tahaksin rääkida sinuga.“ Gary Grant on päästnud Ingrid Bergmani elu, aga jätnud õnnetu Claude Rainsi maja ette.

Selle viisaka, aga reeturile surma ennustava repliigi lausub Juhan Treisalt. Tema mõlemad vanemad olid hiidlased: isa Emmaste Muda külast ja ema Pühalepa Tagukülast.
Lue loppuun

Soome sõna, mis oli okupeeritud Eestis keelu all

Nõukogude režiim kartis soome sõna „Viro“, mida näiteks Eesti Raadio soomekeelsetes saadetes ei tohtinud kasutada „Eesti“ tähenduses.

Seda tuletas meelde Eesti Vabariigi president Lennart Meri oma arvamuskirjutises, mis ilmus 1998. a. märtsis ajalehes Helsingin Sanomat.

President tõdes, et okupatsioonivõimu kartus oli õigustatud. Naaberrahva ammune nimi oleks äratanud kuulajates ellu mälestusi ühisest ajaloost – ja võib-olla ka soove ühisest tulevikust.
Lue loppuun

Järelehüüe surematule. Muistokirjoitus kuolemattomalle

Suomen Kuvalehti julkaisi tammikuussa 1919 nuoren Albert Penttilän muistokirjoituksen. Pian tuli kuitenkin kertoa miehen uusista, eloisista seikkailuista Viron vapaussodassa.

”Suomen Kuvalehti” avaldas 1919. aasta jaanuaris järelehüüde Albert Penttiläle, kes olevat surnud Loobu mõisa juures. Varsti kirjutati jälle, nüüd noormehe luureretkest Haapsalust Saaremaa ja Ruhnu kaudu Kuramaale. Hiljem teenis Penttilä võõrleegionis ja kolonelina Mehhiko armees. 1930ndatel sai temast president Franklin D. Roosevelti eraautojuht.
Lue loppuun