Aihearkisto: Historia | Ajalugu

Soome sõna, mis oli okupeeritud Eestis keelu all

Nõukogude režiim kartis soome sõna „Viro“, mida näiteks Eesti Raadio soomekeelsetes saadetes ei tohtinud kasutada „Eesti“ tähenduses.

Seda tuletas meelde Eesti Vabariigi president Lennart Meri oma arvamuskirjutises, mis ilmus 1998. a. märtsis ajalehes Helsingin Sanomat.

President tõdes, et okupatsioonivõimu kartus oli õigustatud. Naaberrahva ammune nimi oleks äratanud kuulajates ellu mälestusi ühisest ajaloost – ja võib-olla ka soove ühisest tulevikust.
Lue loppuun

Järelehüüe surematule. Muistokirjoitus kuolemattomalle

Suomen Kuvalehti julkaisi tammikuussa 1919 nuoren Albert Penttilän muistokirjoituksen. Pian tuli kuitenkin kertoa miehen uusista, eloisista seikkailuista Viron vapaussodassa.

”Suomen Kuvalehti” avaldas 1919. aasta jaanuaris järelehüüde Albert Penttiläle, kes olevat surnud Loobu mõisa juures. Varsti kirjutati jälle, nüüd noormehe luureretkest Haapsalust Saaremaa ja Ruhnu kaudu Kuramaale. Hiljem teenis Penttilä võõrleegionis ja kolonelina Mehhiko armees. 1930ndatel sai temast president Franklin D. Roosevelti eraautojuht.
Lue loppuun

Seppo Zetterberg: Kulttuuria ja kumouspuuhia (SKS 2013)

Kulttuuria ja kumouspuuhiaJulkaistu Tuglas-seuran Elo-lehdessä 3/2013

Emeritusprofessori Seppo Zetterberg nimeää mielellään itsensä Viron historian harrastajaksi. Tämä ei taida olla vain leikillistä vähättelyä. Kukapa olisi työkseen ryhtynyt pöyhimään varsin kapean ajanjakson aihepiiriä, jonka kiinnostavuus saattaa etukäteen vähintäänkin arveluttaa.

Totta kai Zetterberg on ammattitutkija ja monen tulevan Viron tutkimuksen peruskiven laskija, mutta iloksi itselleen ja meille lukijoille myös ”asjaarmastaja”, joka osaa tehdä kiinnostavaksi. Lue loppuun

Hietaniemen johdantokurssi Tarton yliopistoon – kuusi kunniatohtoria, kuusi professoria…

Viron museoyhdistys teki juhannuksen alla opintomatkan Suomeen. Viimeisenä kohteena, ennen satamassa odottavaa laivaa, olivat Hietaniemen Viroon liittyvät haudat.

Seurasin silmä kovana kelloa ja sovitin reittiä seurueen jalkojen ja mielenkiinnon tahtiin. Puolessatoista tunnissa ehdimme hyvinkin jutella ja pikakävellä nelisenkymmentä leposijaa. Asiansa tunteva ryhmä viritti opastakin. Lue loppuun

”Kabböle nimismees” puhkab Loksa kalmistul

Arnold Walter Mikiveri (1906–1986) hauakivi Loksa kalmistul on tagasihoidlik. Aastaarvud puuduvad, ainult nimi, rist ja lause: Mälestus sinust jääb igavesti. Sellel lausel on eriline tähendus ka vastaskaldal Pernajas.

Loksal puhkab kohalik poiss, pärit Turbuneeme Prassi talust, aga samas Soome poiss. Arno räägib soome keelt ja tegelikult ongi ta soomlane, nii tutvustati minule rahulikku, hallipäist vanahärrat üle 30 aastat tagasi. Hiljem temaga enam ei kohtunud. Kahjuks mitte. Sellest, kes ta oli, sain aru alles 2006. aastal. Lue loppuun

Kabbölen satavuotisjuhlat 11.6.2006

Harjumaan Pärispean niemen asukkaat ostivat vuonna 1906 Pernajasta maata ja ryhtyivät rakentamaan tyhjästä omaa kyläyhteisöä.

Suomenlahden pohjoisrannalle virolaisia vetivät kalaisammat vedet ja merenkäynniltä suojaisampi rannikko. Kabbölen kalastajakylän 100-vuotisjuhlaa vietettiin Pernajassa kesäkuun toisena sunnuntaina 2006.

Raportti on alkuaan kirjoitettu Aaltojen yhteys -projektille ja julkaistu Kymenlaakson Viron yhteystoimiston nettisivulla vuonna 2007. Lue loppuun

Ylimuistoista Tuulimyllyä – vuodesta 1970

”Miehinen vaalea olut, jota mantereen miehet jo Suuren Tõllin aikoina veivät kotiin tynnyrikaupalla. Tuulik – juotu Saarenmaalla ylimuistoisista ajoista.”

Mainosmiesten ”huonomuistisuus” voi johtaa näin koomisiin lopputuloksiin. Asiakasta arvostava panimokin voisi vaatia tekstittäjiltään enemmän.

Saarenmaa on toki vahva olutsaari – ja vahvan oluen saari – jo ammoisista ajoista. Lager-oluen valtakausi, joka muualla alkoi 150 vuotta sitten, koitti siellä kuitenkin paljon myöhemmin. Itse asiassa teollisen oluen kehitys viivytti Tuulimyllyn rantautumista.
Lue loppuun

Kilven kortteli, Karjan kolmio ja Pfaffin kulmat

Lämmin kesäilta, jalkapallo ja halpalennot täyttävät pubien ketjua. Olenko Suur-Karjassa vai Suur-Britanniassa? Baarimies ohittaa ahtauman Väike-Karjan kautta.

Karja-katujen kolmiossa on tehty historiaa. Keskiaikana kortteli sai muodostaan nimen Kilpi (Schilde). Kantana oli muuri ja Müürivahe-katu. Yhdessä kärjessä, nyky-Drinkiä vastapäätä, nousi hevosenkengän muotoinen Piruntorni (Kuraditorn). Lue loppuun

KGB 1986: Toistuvat matkat osoittavat haluttomuutta oppia tuntemaan maata

Viru-hotelli on nimennyt Bogartin uudelleen Valuuttabaariksi.

Sen kunniaksi muistuma kevättalveen 1986, kun alkuperäinen oli vielä avoinna aamuneljään. Valtion turvallisuuskomitea lähetti tällöin ikivihannan viestin puoluesatraappi Karl Vainolle:

Viron SNT:ssä vierailee vuosittain keskimäärin satatuhatta kapitalistisen maan kansalaista, joista valtaosan muodostavat suomalaiset.

Lue loppuun