”Tallinnaan tänä vuonna vain 60 000 suomalaista (1985)”

Tasan 30 vuotta sitten, tammikuussa 1985, suomalaiset matkatoimistot saivat karmaisevan viestin. Niiden Tallinnan-matkojen koko vuoden kiintiö puolitettiin 60 000 matkaan.

Eesti Päevaleht 23.01.1985Kiintiön puolitusta selitettiin matkailun monipuolistamisella. Tallinnaa haluttiin esitellä myös muiden maiden kuin Suomen kansalaisille. Etenkin näiden toistuvat matkat koettiin kielteisinä.

Jälkiviisaasti selitys ei tunnu mitenkään oudolta. Kansainvälistä vetovoimaa ja uusia markkina-alueita haluavat myös nykyiset matkailun kehittäjät.

Tuolloin Tallinnan-matkat tehtiin Georg Otsilla, jossa ei ollut autokantta. Leningradin kautta kiertänyt turistibussi tai automatkailija oli harvinaisuus katukuvassa. Otsin kerrotaan tuoneen edellisenä vuonna 1984 kaupunkiin noin 115 000 matkustajaa. Tallinnan sataman tuore tilasto kertoo, että Helsingin-linjalla tehtiin viime vuonna 7,96 miljoonaa yhdensuuntaista matkaa. Tästä riittäisi lähes 11 000 edestakaista laivamatkaa vuoden jokaiselle päivälle.

Matkanjärjestäjät arvelivat rajoituksen syyksi vodkaturismia. Toisaalta samat isännät jättivät Leningradin-matkojen kiintiön ennalleen, vaikka siellä meno oli paljon hurjempaa. Tukholman ulkovirolainen Eesti Päevaleht epäili poliittisia syitä. Miehitettyyn Viroon virtasi kiellettyä tavaraa ja materiaalia, joiden tehotarkastamiseen punatullin voimavarat eivät riittäneet.

Toki kaupankäyntikin sujui, ja harjaantuneen matkalaisen menot saattoivat muuttua tuloiksi. Moskovan käskynhaltijoille ongelmallisempi oli kuitenkin tiedonkulku. Kiintiön supistaminen rajoitti viestintää sekä kielletyn kirjallisuuden ja asiakirjojen siirtymistä rajan yli.

Suomalaisille määrätty 60 000 matkailijan peruskiintiö rajattiin hotellipaikoilla. Epäselväksi on jäänyt, missä määrin kiintiö pysyi ja muunmaalaisia sijaan saatiin. Aika oli käymässä loppuun: maaliskuussa se jätti Konstantin Tšernenkosta ja antoi suitset Mihail Gorbatšoville.