”Viisumivapaus viisinkertaisti Suomen-matkat.”
Uutislaina palauttaa mieleen 20 vuotta sitten päättyneen Suomen ja Viron viisumirumban. Tosiasiassa sanomalehti Kajan uutinen on 70 vuotta vanhempi. Viisumeista oli luovuttu 1. kesäkuuta 1927 ja Suomen-matkoille oli lehden mukaan myönnetty kuukauden mittaan 254 passia vakiintuneen 40–50 passin sijaan.
Viisumivapaus kumottiin 1. maaliskuuta 1940, vasta talvisodan viime päivinä. Viron miehitys päättyi elokuussa 1991, mutta maidemme viisumiton normaalitila odotutti vielä lähes kuusi vuotta.
Viisumeista päästiin eroon 1. toukokuuta 1997 – vappuna, johon on osunut pari muutakin kehitysaskelta maidemme keskinäisessä vapaudessa. Kymmenen vuotta myöhemmin luotailin näiden vaikutuksia The Baltic Guiden kolumnissa (9/2006):
Matkailu kehittyy, kun esteistä, kielloista ja odotusajoista päästään eroon. Ensi vappuna tulee kymmenen vuotta siitä, kun Suomi ja Viro luopuivat viisumeista.
Viime vappuna [1.5.2006] poistuivat työvoiman rajoitukset ja kaksi vuotta aiemmin [1.5.2004] Virosta tuli EU:n jäsen. Passien leimaukset päättyivät ja tulli vetäytyi taustalle, silloinkin vappuna.
Kustaa Vaasa perusti Helsingin, jotta se söisi Tallinnan markkinoilta. Näin ei käynyt ja vapaan matkailun vuosina Helsinkiä voi jopa syyttää Tallinnan nopeasta kehityksestä. Pääkaupungit ovat yhä kilpailijoita, mutta myös kumppaneita kuten Prisma ja Citymarket, jotka saman kauppakeskuksen katon alla kilpailevat keskenään ja vetävät asiakkaita toisilleen.
Suomen kieltä voisi nähdä Tallinnan kaupunkikuvassa enemmänkin
Varsin suoraan Helsingin merkityksen Tallinnan kilpailukyvylle on tunnustanut Edgar Savisaar. Talousministeri on ennakoinut kaksoispääkaupunkia [14.11.2005], jolla on yhteinen valtuusto ja hallintokin. Hänestä suomen kieltä voisi myös nähdä enemmänkin Tallinnan kaupunkikuvassa, jopa katukilvissä. Viron taitavin ja kestävin poliitikko osaa provosoida, mutta historioitsijana myös nähdä väistämättömän prosessin ilman kansallista ahdasmieltä.
Suomessa rajanylityksen helpotukset ovat aina tuottaneet varoituksia, jotka on sitten havaittu hyötyihin nähden ylimitoitetuksi. Näin käynee myös Schengenin laajetessa: nelinkertainen passijonotus saattaa olla historiaa jo ensi vuoden lokakuussa. [Matkustusasiakirjojen rajatarkastuksista luovuttiin vasta Tuomaan päivänä 21.12.2007.]
Aikanaan Viro siirtyy myös euroihin, mikä voi olla huipentava piristysruiske yhteiselle pääkaupunkiseudullemme. [Kruunuaika päättyi 1.1.2011.] Tosin toivoisi, että EU tinkisi ehdoissaan, jotka eivät näe inflaation myönteisiä puolia. Palkkojen ja hintojen nousu tasoittaa maiden eroja, pitää työvoiman Virossa ja ohjaa huomiota työn tuottavuuteen.
Euroajassa pääkaupunkien läheneminen ei enää riipu päättäjistä, vaan rivikansalaisista, jotka liikkuvat päivä päivältä arkisemmin yli Suomenlahden. Yhteinen metropolialue tarjoaa elinkeinoelämälle ja asukkaille vahvuuksia, joita Helsingillä ja Tallinnalla ei ole yksin.
Tallinna, 21.8.2006
