Itä-Virumaa aikoo haastaa Pärnun matkakohteena

Viron ja Venäjän rajasilta

Suomenlahden rannalla ja Venäjän rajalla sijaitseva Itä-Virumaa aikoo kehittyä ”Seikkailumaana” kahdessatoista vuodessa Pärnua suositummaksi matkailukohteeksi. Maakunnan vuosien 2019–2030 kehitysstrategiaan aiotaan kirjata tavoite nousta Viron kakkoskohteeksi heti Tallinnan jälkeen.

Kehitysstrategia edellyttää majoitusvuorokausien kaksinkertaistamista Itä-Virumaan hotelleissa ja muissa majoitusliikkeissä – vähintään ja olettaen, että kysyntä Pärnumaalla jää nykytasolle.1

Suomalaisten kakkoskohteeksi ei vielä pyritä, mutta meidänkin osuutemme on tarkoitus viisinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä, kertoo Itä-Virumaan matkailuverkoston koordinaattori Kadri Jalonen.

Itä-Virumaan majoitusliikkeet ovat saaneet Suomesta vuosittain yleensä noin 9000 asiakasta, jotka ovat viipyneet yhteensä noin 20 000 vuorokautta.2

Vuoden 2030 tavoitteeksi on otettu 50 000 Suomesta saapuvaa asiakasta ja 100 000 majoitusvuorokautta. Tällöin Itä-Virumaa löisi yliopistokaupunki Tarton, Läänemaan kylpyläkaupunki Haapsalun ja jopa Suomessa tavaramerkiksi muuttuneen Saarenmaan sekä nostaisi maakunnan suomalaisten suosiossa kolmannelle sijalle heti Pärnun jälkeen.

Venäjällä kakkossija on jo lähtötilanteessa saavutettu. Sijainti vain 150 kilometrin päässä Pietarista on suotuisa, vaikkakin menestys on riippunut ja tulee aina riippumaan ruplan ja politiikan suhdanteista. Vuonna 2017 majoitusliikkeet saivat Venäjältä lähes 53 000 asiakasta. Se oli tähänastinen ennätys ja kahdeksan kertaa enemmän kuin Pärnussa. Valtaosin maakunta saa matkailijansa kotimaasta (62,4 %) ja Venäjältä (24,3 %), joiden yhteinen osuus oli viime vuonna 86,7 prosenttia (ks. taulukko alla).

Tavoitteen avaimina investoinnit, EU-rahoitus ja Seikkailumaa-brändi

Itä-Virumaa on nostanut rimansa korkealle. Matkailuverkostossa ei pidetä edes miljoonaa vuotuista turistia ylivoimaisena.3 Joka tapauksessa kakkossija vaatii tarjonnan kaksinkertaistamista, tiivistää Jalonen. Majoitusliikkeiltä hän odottaa 4000 uuden vuodepaikan investointia. Kyse on siis todellakin tuplaamisesta, sillä viime vuonna 73 majoitusliikkeellä oli tarkalleen 4106 vuodetta. Koko elinkeinolta päämäärä vaatii jatkuvaa markkinointia sekä laadullista ja määrällistä kehityshyppyä seikkailu- ym. tuotteissa, asiakaspalvelussa ja kielitaidossa. Olemme tähän valmiita, vakuuttaa Jalonen.

Merkittävän panoksen on antanut myös Viron elinkeinoelämän kehityssäätiö (EAS) eli Enterprise Estonia, joka on vuosina 2016 ja 2017 myöntänyt Itä-Virumaan matkailun suurille investointi- ja markkinointihankkeille yli 17 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston tukena.4 5

Paikkakunnista suurimmat tuet, yhteensä yli 7 miljoonaa euroa, saivat kaksi Narvan hanketta. Toisella kunnostetaan parhaillaan keskiajalta periytyvää Hermannin linnaa, jonka näyttelytilat uudistuvat ja laajenevat merkittävästi.6

Toinen hanke on suljetun Kreenholmin tekstiilitehtaan puuvillavarastoihin luotava elämyskeskus, joka palauttaa mieleen Narvan maineikkaan teollisen historian ”Viron Tampereena ja Manchesterina”. Ensimmäisen maailmansodan alla Kreenholmin tehdaskompleksissa tienasi leipäänsä yli 10 000 työläistä. Sen rakennusmassat vastaavat tilavuudeltaan yli kymmentä Eduskuntataloa.7 Tähän verrattuna 2200 neliön Tekstiilimaailma on vasta silmäys Kreenholmin tulevaisuuteen.8 9

Itä-Virumaan ja Narvan kaupungin maine ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa.10 Media on vuosia luonut uhkakuvia Narvan lojaalisuudesta Virolle. Nyt kaupungin maine on kääntynyt nousukiitoon narvalaisten vastattua myönteisesti kuluneeseen kysymykseen: ”Onko Narva seuraava?”

Narva on seuraava ( #NarvaIsNext ), mikä kertoo tulevaisuudenuskosta ja pyrkimyksestä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Tietä pohjustaa myös Kreenholm, josta Tallinn Music Weekin perustaja Helen Sildna valmistelee Narvaan syyskuisen kaupunkifestivaalin päänäyttämöä.11

Itä-Virumaa kääntää ympäristöongelmatkin edukseen

Suurin yksittäinen EU-hanketuki, 3,7 miljonaa euroa, on myönnetty Aidun vesiurheilu- ja vapaa-aikakeskukselle. Itä-Virumaalle ominaisesti hanke on yhtä aikaa niin matkailun kehittämistä kuin ympäristöongelman ratkaisemista ja jopa kääntämistä myönteiseksi. Kyseessä on veden täyttämä avolouhos, jolle yllättävä kampamainen rakenne hahmottuu parhaiten satelliittikuvassa.12

Todellista metamorfoosia edustaa Kiviõlin seikkailukeskus, ”tuhkamäki”, kuten viron puhekielessä kaikkia kaivosteollisuuden kumpuja tavataan kutsua. Se on perustaltaan jätekasa, johon vuosina 1922–1976 läjitettiin palavankiven eli öljyliuskeen kuivatislausjätettä, nk. puolikoksia.13 Narvaan vievän päätien eteläpuolella kohoavat Viron korkeimmat täyttömäet ovat juuri puolikoksikasoja. Euroopan unioni edellytti jäsenyysneuvotteluissa Virolta näiden kaatopaikkojen sulkemista ja tekemistä ympäristölle haitattomiksi, mikä työ saatiin valmiiksi vuoden 2015 alussa.14 15

Kiviõlin seikkailukeskuksen laskettelukeskus avasi ovensa asiakkaille ensi kerran helmikuussa 2013.16 Sitä on rahoitettu useista lähteistä ja kehitetty alusta alkaen ympärivuotiseksi.

Keskuksen vetävimpiä kohteita on 600 metriä pitkä vaijeriliuku, joista Suomen puolen pisin Kalajoella jää 330 metriin.17 Viimeisimpänä avattiin kesäkuun alussa perhepuisto, johon saatiin  1,5 miljoonan EU-rahoitus.18

Seikkailukeskuksesta Seikkailumaahan – lapsiperheistä pääkohderyhmä

Seikkailukeskuksen ensimmäisiä lumilautailijoita oli nuori kirjailija Sass Henno.19 Hänen ideastaan Itä-Virumaa siirtyi viime vuonna Seikkailumaa-brändiin. Henno kertoo pohtineensa aluksi maakunnan tuntemattomuutta. Sitä, miten keskivertovirolainen tietää, että Narvassa on paljon venäläisiä ja ehkä Toilan kylpylän. Tunnettuus voitetaan Itä-Virumaalla syntyvillä seikkailuilla. Ne voivat tapahtua niin makujen maailmassa kuin yksityiselämässä, joka tapauksessa luoden löytämisen iloa. Idean pohjalta Itä-Virumaan matkailu on nyt tuotteistettu seikkailuiksi – mönkijäsafarista korinpunontaan.20

Seikkailumaa astui julkisuuteen Tourest-matkamessuilla Tallinnassa helmikuussa 2017.21 22 Brändin julkaisun myötä Seikkailumaan ensisijaiseksi kohderyhmäksi kirkastettiin lapsiperheet, mikä erottaa sen vanhoista, ikäihmisten suosimista matkakohteista. Kotimaassa Seikkailumaata markkinoidaan lisäksi pariskunnille ja erilaisille seurueille sekä luokkaretkien ja kesäleirien järjestäjille.23

Suomessa Seikkailumaa esittäytyi tammikuussa Helsingin Matka-messuilla ja toistamiseen huhtikuun Lapsi-messuilla. Osallistumiset rahoitettiin Euroopan aluekehitysrahaston 470 000 eurolla tukemasta Itä-Virumaan matkailun kaksivuotisesta kehityshankkeesta. Sen puitteissa toteutetaan kampanjoita valtaosin Virossa, mutta myös Venäjän ja Suomen markkinoilla sekä koulutetaan Seikkailumaan matkailuverkoston jäsenyrityksiä. Hankkeen päätoteuttaja on Viron Markkinointi-instituutti.

Suomalaiset piirtyvät Seikkailumaan kartalle

Suomesta saapuvien matkailijoiden määrä, noin 9000, on pysynyt vuosia samalla tasolla. Uudessa kehitysvaiheessa yrittäjät ovat havainneet tarpeen selvittää tarkemmin suomalaisten matkailijoiden kiinnostuksen kohteita.24 Valmisteilla on ollut esimerkiksi Itä-Virumaan sinivalkoinen kartta, joka kertoisi Suomen ja Viron historian moninaisista risteyspaikoista maakunnassa. Eniten yhteyksiä on luonnollisesti Narvassa, jonka mailla ”pojat kansan urhokkaan vertaan vuoti” vuonna 1700.25 Sama toistui kohta 100 vuotta sitten, 18. tammikuuta 1919, kun 1. suomalainen vapaajoukko vapautti kaupungin.26 Narvasta ovat syntyisin myös hurjat pojat Tapani Löfving ja Leo Komarov.27

Ranna kõrts, Purtse-Jõesuu 1920–1940

Suomalais-virolaisen yhteisyyden historiaa edustaa myös viime vuonna rahoitettu hanke Tuliveen salapirtumuseo ja konserttikeskus. Ei tosin kieltolain ansiosta, kuten luulisi, sillä tuolloiset ”vientikeskukset” jäivät lännemmäksi.28 29 Kyse on jopa 700 vuoden vaihto- eli seprakaupasta, jonka tärkeimpiä satamia ja tärkein nykyisellä Itä-Virumaalla oli Purtsen jokisuu, jossa myös Tulivee sijaitsee. Erityisesti ulappasaarten – Tytärsaaren, Lavansaaren ja Seiskarin asukkaat tekivät sepramatkoja Purtsejoen suuhun, jossa heillä oli varastoja ja majapaikkana Püssin kartanon rakennuttama Ranna kõrts, Rantakievari.30 31 32 33

Salakauppaakin on jokisuulla käyty, mutta eniten nykyihmisille arkisilla tuotteilla, kuten suolalla, kahvilla tai tulitikuilla. Toki myös väkijuomilla, tuottavimmin saksalaisilla, joita tytärsaarelaisten kerrotaan taitavina purjehtijoina tuoneen jo 1800-luvulla Memelistä (Klaipėda) saakka.34 35


Lopullinen Itä-Virumaan kehitysstrategia vuosille 2019–2030 on vielä julkaisematta – ja siten myös rahoittamatta. Aika näyttää, millainen seikkailu noususta Viron kakkoskohteeksi muodostuu.


Itä-Virumaan majoitusliikkeiden kehitys 2004–201736 ja tavoitteet 2030

Lähteet | Allikad

  1. Eesti Statistika, Statistical Database, TU110: Capacity of Accommodation Establishments, Accommodated Tourists and Nights Spent by County
  2. Eesti Statistika, Statistical Database, TR131: Accommodated Tourists and Nights Spent by County and Country of Residence (months)
  3. Reet Pärgma, Ida-Virumaa meelitab endale miljonit turisti, Ärileht 26.3.2017
  4. Harju, Ida-Viru, Jõgeva, Põlva ja Pärnu maakonda investeeritakse 28,5 miljonit eurot, EAS Enterprise Estonia 22.6.2016
  5. Harju, Ida-Viru ja Jõgeva maakonda investeeritakse 21 miljonit eurot, EAS Enterprise Estonia 31.7.2017
  6. Sirle Sommer-Kalda, Uued turismimagnetid valmivad riburada, Põhjarannik 17.11.2017
  7. Kreenholmi Manufaktuur, Viron kulttuurimuistojen valtionrekisteri, Muinsuskaitseamet
  8. New Narva starts here. Part plan, Narva Gate OÜ 2013
  9. Narva Kreenholmi Tekstiilimaailma ehitus algab sügisel, Virumaa Teataja, BNS 2.4.2018
  10. Pekka Linnainen, Mietteitä Narvan maineenrakentajille (2005), Estofennia 12.2.2015
  11. Teet Korsten, Helen Sildna: “Narva on linn, mis tõmbab käima neid, kes tahavad teha suuri ja erakordseid asju”, Põhjarannik 15.6.2018
  12. Aidu, Itä-Virumaa, Viro, Google Maps
  13. Inimesed ja terrikoonid (Ihmisiä ja sivukivikasoja), Filmistuudio Eesti Põlevkivi 1965, YouTube, Jaak Eelmets 25.6.2017
  14. Taavi Pae, Mis on Eesti kõrgeim tehismägi? Eesti Loodus 5/2005
  15. Ago Gaškov, Kohtla-Järve ja Kiviõli poolkoksimäed on keskkonnasõbralikult suletud, ETV 20.1.2015
  16. Raul Kalev, Kuidas “õnnetud prügilamehed” Janek ja Madis 8 miljoni euro ja 17 aastaga oma unistused teostasid, Ärileht 7.6.2018
  17. Euroopan suuri seikkailutorni avautuu Kalajoella, STT Info, X Pakka Oy 16.6.2016
  18. Kiviõlis avatakse elamuspark, Kiviõli Seikluskeskus 28.5.2018
  19. Sass Henno (born Sept 13, 1982 in Tartu) is an Estonian writer, Wikipedia
  20. Kuidas sündis Seiklusmaa, Sass Henno? Tourest 2017, SeiklusmaaTV, YouTube 16.12.2017
  21. Sirle Sommer-Kalda, Ida-Viru läheb ”Tourestile” seiklusmaana, Põhjarannik 1.2.2017
  22. Ida-Viru kutsus ”Tourestil” seiklema, Põhjarannik 14.2.2017
  23. Sirle Sommer-Kalda, Kümned kampaaniad, Põhjarannik 20.11.2017
  24. Itä-Virumaan matkailuklusterin strategia 2014–2020, Suomen ja muiden kohdemarkkinoiden matkailijoiden analyysi s. 13–17, Ida-Viru Ettevõtluskeskus (IVEK), toukokuu 2014
  25. Johan Ludvig Runeberg, Porilaisten marssi, Wikiaineisto
  26. Anto Eskola, Narvan valloittaja, Estofilia, Suomen suurlähetystö 24.2.2018
  27. Pekka Linnainen, Tapani Löfving – hurja poika Narvasta, Estofennia 28.5.2014
  28. Raimo Pullat ja Risto Pullat, Viinameri : pirtusotaa Itämerellä 1920- ja 1930-luvulla, Salakuljetuksen maantietoa s. 270–294, Tammi 2012
  29. Pekka Linnainen, Soliseva virtasi Virosta kieltolain jälkeenkin, Estofennia 25.1.2015
  30. Oke Jokinen, Ystävänkauppaa yli lahden, osa 1 ja 2, Yle 27.10. ja 3.11.1984
  31. Raimo Päiviö, Mikä tappoi seprakaupan? Turun yliopisto 2009
  32. Ranna kõrts jääb kevadel kuivaks, Postimees 10.1.1898
  33. Vaade Purtse rannale 1920–1940, Fotis, National Archives Photo Database
  34. Helmut Elstrok, Sõbrakaubandus – Sepralaitos, Tallinna 1999
  35. Salanduslik paat Purtsejõel (salapirtua Saksasta), Narva Postimees 8.11.1928
  36. Tourism statistics, Visit Estonia, Official Tourist Information Website