Viime viikolla kolmen kirjaimen lyhenne, RUS, puhalsi myrskyn diplomatian vesilasiin. Virossa syntyneelle, Suomessa asuvalle naiselle oli myönnetty ajokortti. joissa syntymämaaksi oli merkitty Venäjä. Asia ratkesi parissa päivässä ja ajokortti luvattiin vaihtaa. Perusteluissa vesilasi kuitenkin kaatui – ja särkyikin.
Väestörekisterikeskus (VRK) ilmoitti, että Viron merkitseminen syntymämaaksi on harkinnasta riippuva poikkeusjärjestely:
”Syntymävaltio määräytyy sen mukaan, minkä henkilön syntymähetkellä virallisesti olemassa olleen valtion alueella henkilö syntyi. Siten neuvostoaikana syntyneillä virolaisilla maahanmuuttajilla syntymävaltioksi merkitään Neuvostoliitto.”
Oliko Viron alue oli virallisesti Neuvostoliittoa?
Väestörekisterikeskuksen virkepari herättää epätietoisuuden siitä, mikä valtio oli Suomen valtiovallan mukaan virallisesti, de jure, olemassa Suomenlahden eteläpuolella ”neuvostoaikana”. Nimittäin Suomen hallitus tunnusti Viron itsenäisyyden 7.6.1920 ja vahvisti sen jatkuvuuden de jure 25.8.1991.
Virkeparin ensimmäisen lauseen sanan ”virallisesti” luulisi kumoavan jälkimmäisen lauseen, etenkin sanan Neuvostoliitto. Vai onko VRK:n käytössä jokin yleisesti tuntematon valtiovallan julkilausuma?
Korttihälyn alkaessa olin kirjoittamassa siitä, miten sähköisestä identiteetistä tuli Viron menestystarina yhtenäisen tiedonsiirtoalustan, X-väylän ansiosta. Ehkä tämä olisi vältetty, jos X-väylä olisi yhdistänyt myös Suomen julkishallinnon tietokantoja. Toki sekin vain, jos joku pitää keskenään seurustelevat tietokannat ajan tasalla. Vesilasini kaatui vasta VRK:n tiedotteesta.
Syntyminen Virossa onkin virallista syntymistä Venäjällä
Suomessa asuva, mutta Virossa vuonna 1982 syntynyt Kati Kold oli saanut Itä-Suomen poliisilaitokselta EU-ajokortin, jossa oli syntymäajan perässä lyhenne RUS. Se ei tarkoittanut kansalaisuutta, kuten Kold ensin arveli, vaan syntymämaata, jossa hän on syntynyt. Väärää, mutta virallisesti oikeaa maata.
Itä-Suomen poliisilaitos oli todellakin luovuttanut virallisen asiakirjan, jonka mukaan Kati Kold on syntynyt Venäjällä, siis Venäjän federaatiossa, jota ei ollut itsenäisenä valtiona edes olemassa vuonna 1982. Venäjän valtio oli toki ollut olemassa, mutta edellisen kerran 60 vuotta ennen Koldin syntymää.
Viron yleisradion (ERR) television pääuutislähetyksessä pettynyt ajokortin haltija kertoi, kuinka hän soitti toimitusasiakirjaan liitettyyn puhelinnumeroon. ”Miten mahdollista, että minulle on pantu RUS. Olen syntynyt Virossa ja virolainen.” Selitykset eivät virolaisnaista auttaneet, vaan hän sai kuulla, ettei merkinnässä ollut mitään vikaa: ”Olette syntyneet Neuvostoliiton aikana. Niin pitääkin olla.”
Suomenvirolaisten somessa paljastui, ettei kyse ollut suinkaan yksittäistapauksesta. Venäjä-merkinnän ohella useista korteista löytyi lyhenne SUN, siis maailmaa vuosina 1922–1991 vaivanneen Neuvostoliiton lyhenne. Valtaosa suomenvirolaisista lienee syntynyt noina vuosina, joten SUN-lyhenne vaikuttaa ensi alkuun ihan perustellulta ja korrektilta – tai vaikuttaisi, jollei olisi lyhennettä TP-UTVA.
”Meillä on de jure tunnustus 1920-luvun alusta”
Vuonna 1991, elokuun 25. päivänä, kun kokonaiset sanat olivat vielä yleisessä käytössä, pääministeri Esko Aho astui presidentinlinnasta median eteen. Hän totesi lyhyesti, että hallituksen ulkoasiainvaliokunta oli kokoontunut presidentin läsnä ollessa ja päättänyt solmia diplomaattisuhteet Baltian tasavaltoihin.
Pääministeri Aho tarkensi, ettei kyseessä ollut uuden valtion tunnustaminen:
– Meillähän ei ole kysymys tunnustamisesta sen takia, että meillä on de jure olemassa tunnustus 20-luvun alusta. Nyt on vain kysymys siitä, että diplomaattisuhteet voitaisiin neuvottelujen jälkeen palauttaa.
Voidaanko nämä kuusi kirjainta, de jure, ymmärtää väestökirjanpidossa jotenkin toisin? Ne voi kääntää sanoilla oikeudellisesti tai virallisesti, mutta kansainvälisessä oikeudessa niitä käytetään nimenomaan olemassa olevasta valtiosta, jonka toinen valtio on muodollisesti ja virallisesti tunnustanut.
Tällä ilmaisulla, de jure, Suomen korkein ulkopoliittinen johto tunnusti Viron tasavallan oikeudellisen jatkuvuuden Neuvostoliiton tosiasiallisesta, de facto, miehityksestä riippumatta.
Ex injuria jus non oritur. Vääryys ei luo oikeutta, ei edes puolen vuosisadan mittainen. Baltia ei ole Lähi-idän, Itä-Timorin tai Krimin rinnalla poikkeustapaus. Kuuden päivän sota on ehkä kaukana, kesäkuussa 1967, mutta virallisesti tunnustamme Israelin valtion vain sotaa edeltävissä rajoissaan. Keväällä Venäjä liitti Krimin itseensä, mutta Suomen ja koko EU:n näkökulmasta se on yhä de jure osa Ukrainaa.
Mitä Suomi sanoo?
ERR:n uutistoimittaja esitti maansa ulkoministerille olennaisen kysymyksen:
– Jos Suomi sanoo, että ne ihmiset de facto syntyivätkin Neuvostoliitossa, mitä te siihen vastaatte?
Kysymyksen muotoilu oli viisas. Jos ”Suomi sanoo”, missä on se Suomi, joka sanoo? Luullakseni Viron virallinen olemassaolo on sellainen ulkopoliittisesti merkittävä kannanotto, jonka ilmoittamisesta Virolle vastaa perustuslain 93 §:n nojalla ministeri, jonka toimialaan kansainväliset suhteet kuuluvat.
”Suomi sanoo” on näin yksiselitteistä ulkoministerien kesken. Voiko alempi viranomainen tulkita oman hallinnonalansa arvovallalla valtioiden virallista olemassaoloa toisin kuin maan korkein ulkopoliittinen johto? Voiko kansalaisille sanottava ”Suomi sanoo” olla toista ja diplomaattisesti epäkorrektia?
– Keskeiset kumppanimme ja liittolaisemme eivät tunnusta Viron miehitystä. Se merkitsee myös sitä, ettei ole mitään perustetta kutsua näitä ihmisiä, Viron kansalaisia, Venäjällä syntyneiksi.
Keit Pentus-Rosimannus, Viron ulkoministeri, lähti vastauksessaan de jure -jatkuvuudesta. Luultavasti saisimme Suomen ulkoministeriltä, joka on myös poliittisen historian asiantuntija, hyvin yhtäläisen ja sopusointuisen vastauksen. Tai ehkä Virossa korostettava liittolaisuus jäisi sanavalinnoista.
Suomi selvisi mediassa vähäisin kolhuin
Kati Koldin tuohtumukseen oli helppo yhtyä. Pidin kuitenkin selvänä, ettei poliisi ”venäläistänyt” häntä tahallaan eikä varsinkaan pahantahtoisesti. Virossa kansallisuus ja kansalaisuus ovat kuitenkin paljon herkempiä asioita kuin meille suomalaisille, jotka tuskin erotamme näitä kahta sanaa toisistaan.
Siksi ilahduin uutisen tasapuolisesta ja ymmärtäväisestä käsittelystä. Vastaavaa on ERR:n toimituksen mukaan tapahtunut myös Britanniassa. ”Siltikin Suomesta löytyy paljon sellaisia poliisilaitoksia, joissa myös ennen vuotta 1991 virolaisia pidetään Virossa syntyneinä ihmisinä.” Pääsääntö lienee todella EST, sillä Trafin ilmoituksen mukaan noin 14 000 suomalaisessa ajokortissa on syntymävaltiona Viro.
ERR haastatteli myös molempien maiden ajokorttiviranomaisia. Soitto Suomen Trafiin paljasti ongelman lähteeksi väestötietojärjestelmän, jonka merkintöjä poliisi ajokortin myöntäjänä ei voi oikaista. Yksikonpäällikkö Simo Karppinen ymmärsi aiheutuneen mielipahan ja oikaisutarpeen:
– Ilman muuta asia, mitä tulee miettiä. Mikä syntymäpaikaksi pitää merkitä, se on EU-direktiivien mukaan tarkkaan määritelty. Tällä hetkellä tämä toimii aika tavalla automatisoituna. Ajokortin myöntäjä, poliisi ei sinne edes pysty merkitsemään mitään muuta kuin sen, mikä tulee väestötietojärjestelmästä.
Kollegojen improvisaatiokyvyn kerrottiin yllättäneen Viron tieviraston, joka myös lähtee tarkasti EU-direktiiveistä. Latviassa syntyneen syntymäpaikaksi he merkitsevät Latvian ja Ukrainassa syntyneelle Ukrainan. Perustana ovat viralliset asiakirjat kuten Suomessakin. Viron tieviraston edustaja kehotti ystävällisesti esittämään poliisille toisen asiakirjan, joka osoittaa syntymämaan paremmin.
Ratkaisun pohjana 22 vuotta vanha päätös
Suomen viranomaiset löysivät tilanteeseen nopean ratkaisun. Jos ajokortissa on syntymävaltiona Neuvostoliitto, siihen tyytymätöntä kehotettiin hakemaan poliisilta ajokortin kaksoiskappaletta. Hänen tulee kuitenkin ensin itse henkilökohtaisesti pyytää muutosta syntymävaltioonsa maistraatissa. Tämän jälkeen ajokortin ilmoitettiin tulostuvan asianmukaisesti. Jokainen oikaisu on yksittäistapaus.
Väestötietojärjestelmästä annetun asetuksen mukaan ulkomaan kansalaisesta talletetaan järjestelmään tieto syntymävaltiosta ja syntymäpaikasta. Kuten todettu, syntymävaltio ”määräytyy sen mukaan, minkä henkilön syntymähetkellä virallisesti olemassa olleen valtion alueella henkilö syntyi”.
Väestörekisterikeskus viittaa vuonna 1992 tehtyyn päätökseen, jonka mukaan ”Baltian maissa syntyneen henkilön syntymävaltioksi voidaan henkilön pyynnöstä rekisteröidä Viro, Latvia tai Liettua, vaikka henkilö olisi syntynyt neuvostovallan aikana”. Päätös lienee ollut hyödyllinen tuolloin 22 vuotta sitten, kun Suomen rekisteriviranomaisille esitettäviä asiakirjoja leimasivat vielä sirpit ja vasarat.
Päättäjää ei nimetä, mutta vuonna 1992 maatamme ohjasti Esko Ahon hallitus, ulkoministerinä Paavo Väyrynen, sisäministerinä Mauri Pekkarinen ja valtiovarainministerinä Iiro Viinanen. Sama hallitus, joka edellisen vuoden elokuussa päätti diplomaattisuhteista de jure jatkuneeseen Viron tasavaltaan.
K.J. Ståhlberg ja Rafael Erichin hallitus tunnustivat Viron 7.6.1920
Joka tapauksessa hallitus ja presidentti päättävät Suomessa yhdessä siitä, mikä valtio on ”virallisesti olemassa”. Viro julistautui itsenäiseksi 24.2.1918, minkä Rafel Erichin hallitus ja presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg tunnustivat de jure 7.6.1920. Tämä lienee yhä ainoa Viron aluetta koskeva tunnustus.
VRK:n omaa ohjetta noudattaen Viron alueella syntyneiden virallisesti syntymävaltioksi osoittautuu Viron tasavalta, EST. Luonnollisesti ajokorttiin on mahdollista merkitä myös RUS, mutta vain yli 97-vuotiaille teräsvaareille. Tasapuolisesti sopisi myös Suomeen, jos haluamme vanhusten mielen pahoittaa.
Kuten useasti kerrattu, henkilön syntymämaaksi tulee merkitä syntymähetkellä olemassa ollut valtio. Lieneekö viranomaisilta jäänyt tarkemmin pohtimatta, että häly nousi ajokortista, johon Itä-Suomen poliisilaitos oli merkinnyt lyhenteen RUS, Venäjä. Paradoksaalisesti syntymähetkellä olemassa olevaksi valtioksi on rekisteröity valtio, jota nimenomaan ei ollut olemassa: Venäjän federaatio.
Virossa syntynyt nainen sai RUS-merkinnän ajokorttiinsa vain sillä perusteella, että hän oli syntynyt ennen vuotta 1991. Onko aikamme historian tähtihetki ymmärretty jotenkin käänteisesti? Nimenomaan tuona samaisena vuonna Venäjän federaatio vasta palasi itsenäisenä valtiona maailmankartalle.
Hallintojuristien asia on vastata, voiko Venäjää lainkaan merkitä ”olemassa olevaksi valtioksi” vuosina 1922–1991, kun sen suvereniteetti nykyisellä alueellaan kuului Neuvostoliitolle. Voiko tällainen merkintä toisinaan olla harhaanjohtava ja jopa rikkoa väestötietojärjestelmästä annettua lakia ja asetusta? Näin etenkin, jos henkilö ei ole tosiasiallisesti syntynyt nykyisen Venäjän federaation valtionalueella.
Tietokannat kuntoon e-valtion opein
Itä-Suomen poliisilaitoksen puhelinneuvonnalta ei voi tietenkään vaatia, että se tarkalleen tietäisi, mikä on Suomen valtiovallan kanta Golanin kukkuloiden, Sevastopolin tai Viron viralliseen asemaan.
Siksi en edelleenkään usko tahallisuuteen. Asiaa ei ehkä vain ole ajateltu loppuun saakka eikä diplomatian näkökulmasta. Saattaisiko olla käynyt niin, että rekisteriviranomainen on itse vaihtanut Neuvostoliittoa tarkoittavan SUN-koodin Venäjän federaatiota tarkoittavaan RUS-koodiin. Ehkä jotain helppoa piti tehdä, kun vanha tunnus poistettiin ISO-standardista. Jos näin toimittiin, muistettiinko samalla, että Venäjän federaatio ei ole yhtä kuin entinen Neuvostoliitto, vaan yksi sen neuvostotasavalloista?
Jotain parempaa asialle tulisi tehdä. Väestötietojärjestelmään on talletettu jokaisesta ulkomaan kansalaisesta syntymävaltion ohella tieto syntymäpaikasta. Luullakseni saatavilla on maantieteellinen tietokanta, joka osaa verrata syntymäpaikkaa ja syntymävaltiota toisiinsa. Täydelliseen automatisointiin RUS-kohun jälkeen en heti luottaisi, mutta järjestelmä voisi ainakin varoittaa viranomaisia.
Viro on e-valtio, jonka tietokantoja yhdistää X-väylä, yhteinen tiedonvälitysalusta. Väylä yhtenäistää rekisteröityä tietoa sekä välttää turhaa toistelua ja todistelua. Viron presidentti on korostanut, ettei kansalaiselta saisi edes vaatia tietoa, joka on jo talletettu toisaalle. Vastaava kansallinen palveluväylä on saapumassa myös Suomeen ja ehkä piankin se tukee myös VRK:ta ja ajokorttihallintoa. Erehtyminen on inhimillistä ja virheitä tulee vastakin, mutta niin myös varoituksia monesta suunnasta.
Olennaista väärän syntymävaltion loukkaavuus
Kaikki edellä kirjoitettu on toissijaista. Olennaista on ymmärtää, että merkintä RUS loukkaa jokaista Virossa syntynyttä virolaista. Siinä on ensisijainen syy, miksi toivoisin Väestörekisterikeskuksen ryhtyvän korjauksiin omatoimisesti. Toissijainen, vaikkakin pakottava syy on siinä, että Viron alue ei ole koskaan ollut virallisesti osa Neuvostoliiton valtionaluetta. Venäjä on sitä mieltä, mutta ei Suomi.
Toistan, että olennaista on RUS-merkinnän luoma tunne. On hyvä huomata, että se saattaa loukata myös muita maahanmuuttajia. Sopinee jo miettiä, miten suopeasti Kiovassa syntynyt ukrainalainen katsoo RUS-ajokorttia. Kuten tiedämme, Viron tievirasto merkitsisi hänen syntymävaltiokseen Ukrainan.
Virolaisille on tärkeää, että me suomalaiset tunnustamme vastaan pyristelemättä Viron jatkuvuuden myös niiltä vuosilta, joina se oli tosiasiallisesti, de facto, liitettynä Neuvostoliittoon. Ehkä tämä tulisi sanoa selvemmin ja toistaa useasti yhteisten 100-vuotisjuhliemme lähestyessä, että itsekin muistamme.
Lisätietoa:
- Yle uutiset 25.8.1991: Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan, Elävä arkisto
- ERR uutiset 1.12.2014: Ajokorttia vaihdettaessa syntymämaaksi merkitään Venäjä
- ERR uutiset 2.12.2014: Mahdollista, että syntymävaltion merkitsemistapaa muutetaan
- Tiedote 5.12.2014: Suomessa asuvien virolaisten ajokortit ja väestötietojärjestelmä
- Yle 12.12.2014: VRK: Ennen Neuvostoliiton hajoamista Viro oli osa Neuvostoliittoa
- Helsingin Uutiset 12.12.2014: Russittelu loukkaa virolaisia – viranomaiset sekoilevat
Ensijulkaisu Uuden Suomen Puheenvuorossa 11.12.2014
