Keskusta vaalivoittoon Virossa – kirkkaalle hopealle kuntien valitsijayhdistykset

Keskusta säilytti eilisissä vaaleissa paikkansa Viron suurimpana kuntapuolueena. Se otti kuitenkin takapakkia verrattuna paikallisiin ehdokaslistoihin, jotka nousivat liki yhtä suureen ääniosuuteen. Äänioikeutetuista 55 prosenttia äänesti joko keskustaa tai puolueiden ulkopuolista listaa.

Vaalivalvojaisissa suurin huomio kiinnittyi keskustan menestykseen Tallinnassa. Vasta viimeisen äänestysalueen laskenta nosti paikkamäärän 40:een ja ehdottomaan enemmistöön valtuustossa. Lisäksi sinne nousi henkilökohtaisilla äänillään virasta vapautettu kaupunginjohtaja Edgar Savisaar, vaikka hänen keskustasta irtaantunut ehdokaslistansa jäikin alle 5 prosentin äänikynnyksen.

Viljandi ei saanut suomalaista kaupunginjohtajaa

Suomalaisten mielenkiinto kohdistui Viljandiin, jossa IRL-puolueen ehdokkaana kaupunginjohtajaksi oli Salon seudulta kotoisin oleva yrittäjä Harri Aaltonen. Vaaleissa jylläsivät kuitenkin demarit, joiden ehdokas, entinen sosiaaliministeri Helmen Kütt noussee kaupunginjohtajaksi. IRL putosi äänissä vielä Reforminkin alle, vaikka Aaltosen aisaparina valtuuston puheenjohtajaksi oli tarjolla itse puolueen puheenjohtaja Helir-Valdor Seeder. Valtuustoon kumpikin mies toki nousi heittämällä.

Viron politiikka on vahvasti henkilöitynyttä. Suuret muutokset kannatusluvuissa eivät välttämättä osoita mitään aatteellista siirtymistä. Viljandissa IRL:n tappion selittää yksinkertaisesti suositun kaupunginjohtajan Ando Kivibergin jättäytyminen pois kuntapolitiikasta. Viime vaaleissa hän keräsi pitkälti yli kolmanneksen IRL:n äänistä, enemmän kuin Aaltonen ja Seeder nyt yhteensä.

Suomalaisia oli ehdolla lisäksi Haapsalussa, Järvassa, Kuusalussa, Tallinnassa, Tartossa ja Viru-Nigulassa, mutta äänet jäivät kymmeniin eikä valtuustopaikkoja herunut. Joukon ääniharava oli 99 äänellä lastenkirjailija Mika Keränen. Hän oli ehdolla Tartossa vaalivoittaja Reformin listalla.

Kansanedustajat kahdelle istuimelle?

Puolueille kuntaääniä keräsivät tuttuun tapaan ministerit, entiset tai nykyiset, ja kansanedustajat. Aiemmissa vaaleissa he ovat jättäneet vaikutelman vain äänten kalastuksesta, koska laki on kieltänyt yhtäaikaisen istumisen parlamentissa ja kunnanvaltuustossa. Kansanedustaja on yleensä ”lain nojalla” kieltäytynyt valtuustopaikasta ja jättänyt sen listalla seuraavalle. Poikkeuksiakin on toki ollut, kuten Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar ja Narvan valtuustoon kerran jäänyt Mihhail Stalnuhhin. Kielto on nyt kumottu ja lähikuukausina nähdään, miten ”kaksi istuinta”  toteutuu käytännössä.

Virolais-korealainen äänikunigas

Kuntavaalien todellinen äänikuningas oli kuitenkin Tallinnan kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimen apulaiskaupunginjohtaja Mihhail Kõlvart, joka keräsi keräsi lähes 25 000 ääntä Tallinnan Lasnamäen kaupunginosassa. Hän veti äänillään seurakseen ainakin seitsemän valtuutettua. Ääniharavana Kõlvart hämmästytti tosin jo toissa keväänä koottuaan Riigikogun vaaleissa 11 000 ääntä. Paremman tuloksen tekivät vain Edgar Savisaar, Euroopan parlamentin jäsen Yana Toom ja pääministeri Taavi Rõivas. Valtakunnan politiikkaan lähdön sijaan Kõlvart päätti silti jäädä apulaiskaupunginjohtajaksi.

Kõlvart ei ole venäläinen, vaikkakin kasvanut venäjänkieliseksi. Sukunimi on peräisin virolaiselta isältä, mutta monet elämäntavat ja mentaliteetti korealaiselta äidiltä. Näin mies itse tunnustaa. Hän syntyi vuonna 1977 Kazakstanissa, mutta Viroon perhe muutti jo hänen ollessaan 3-vuotias.

Savisaar vaalimatematiikalla valtuustoon

Samassa vaalipiirissä oli ehdolla myös edellisten vaalien harava Edgar Savisaar, jonka tuli nyt tyytyä reiluun 3600 ääneen. Tämäkin vei vaalimatemaattisena vertailulukuna valtuustoon, vaikka hänen ehdokaslistansa jäikin 5 prosentin äänikynnyksen alapuolelle. Lasnamäeltä valittiin 16 valtuutettua ja Savisaaren äänimäärä oli suurempi kuin yksi kuudestoista osa (1/16) annetuista äänistä.

Savisaaren ehdokaslista osallistui vaaleihin myös Maardussa, Sillamäellä ja Narvassa. Kahdessa ensimmäisessä se ylitti äänikynnyksen: Maardussa tuli kaksi valtuutettua ja Sillamäellä jopa kuusi. Narvassa lista jäi niukasti äänikynnyksen alle. Siellä vaalit perinteisesti ja ylivoimaisesti voittaneen keskustan ohella valtuustoon selvisi vain demaritaustaiseksi väitetty valitsijayhdistys.

Reformin ja IRL:n vahdinvaihto Tallinnassa

Viljandin tapaan Reformipuolue ohitti isänmaallisen IRL-puolueen myös Tallinnassa. Reformi pyrkii esiintymään markkinaliberaalina, mutta nyt vedottiin myös vanhoillisempiin äänestäjiin. Se nousi Tallinnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi saaden 18 valtuutettua, tuplasti enemmän kuin edellisessä valtuustossa. Sosiaalidemokraateille tuli 9 paikkaa, mukana yksi lisäpaikka. Uutena valtuustoon nousi konservatiivinen kansanpuolue EKRE, joka sai 6 paikkaa. Entinen kakkospuolue IRL putosi nyt pienimmäksi ryhmäksi 5 paikkaan. Sitäkin pienempi on toki Edgar Savisaaren ”ryhmä”.

Keskustan kaupunginjohtajaehdokas oli Taavi Aas, joka on myös virkaan nousemassa, vaikka Mihhail Kõlvart ohitti hänen äänimääränsä reilusti. Huomion arvoinen on myös demarien varapuheenjohtajan Rainer Vakran henkilökohtainen menestys. Hän sai ääniä lähes kolminkertaisesti verrattuna puolueen puheenjohtajaan Jevgeni Ossinovskiin. Tämä saattanee heijastua tuleviin henkilövalintoihin.

Katseet kääntyvät vuoteen 2019

Kahden kansallismielisen puolueen IRL:n ja EKREn valtakunnallinen kannatus jäi yksinumeroisiin prosentteihin. Vuoden 2013 vaaleissa IRL sai 17,2 prosentin kannatuksen, nyt 8,0 prosenttia. EKRE taas nousi 1,3 prosentista 6,7 prosenttiin, mutta tuskin sekään on tulokseensa tyytyväinen.

Näiden puolueiden kannatus on laajinta pikkukaupungeissa ja maalaiskunnilla, joista monet ovat nyt kadonneet suuressa kuntauudistuksessa. Ääniä on annettu omaa aluetta puolustaville listoille ja vanhan kunnan rajoissa omille ehdokkaille, jolloin puolue ei ole ollut ratkaiseva.

Äänikynnyksen ylittäminen oli IRL:lle kohtalonkysymys ajatellen Riigikogun vaaleja 2019. Se ei silti takaa prosenttien uskollisuutta. Niitä nostivat tunnetut ehdokkaat, joita vanhalla puolueella on vielä riittänyt ja joita äänestetään siitä riippumatta. Varoittava menetys oli entinen Riigikogun puhemies Ene Ergma, joka oli Tartossa nyt Reformin listalla. EKREllä hänen kaltaisiaan on niukasti, mikä näkyy alhaisena prosenttina suhteessa kannatuskyselyihin. Puolue ei käy kaupaksi vain brändinä.

Vaalien selvin voittaja oli nettiäänestys, jota käytti jo lähes 17 prosenttia äänestäjistä. Sitä suosivat myös nuorimmat äänestäjät, joiden äänioikeus laskettiin nyt 16 vuoteen. Suurimman tappion kärsi yleinen äänestysaktiivisuus, joka laski edellisten kuntavaalien 58 prosentista 53,2 prosenttiin. Tallinnassa pudotus oli jopa yli 10 prosenttiyksikköä: 64,1 prosentista 53,6 prosenttiin.


Lisätietoa: