Kun matkailu Viroon laskee, kuka sen oikein laskee? – Lukuopas Viron-matkojen tilastoihin

Viron matkailun kehitys tammi-maaliskuussa 2017–2019

”Viro ei enää kiinnosta suomalaisia”, kaikuu Suomenlahden molemmilla rannoilla. Matkailun tuloslukuja julkaistaan tiiviisti ja niiden suunta on ollut toistuvasti alaspäin. Kokonaisvolyymi ei silti kiinnostuksen puutetta osoita. Mitä asioita erilaiset tilastot tosiasiassa mittaavat Viron-matkojen suosiosta?

Alkuun todettakoon, että tilastoissa matkat levittäytyvät ja monistuvat. Jos käväiset päivämatkalla Virossa, teet kaksi laivamatkaa, sillä lähdet ja saavut. Varustamojen tiedotteissa sinut saatetaan laskea jopa kahdeksi matkustajaksi. Kahden päivän hotellimatkalla laivamatkoja kertyy yhä kaksi, mutta yöpymisiä eli majoitusvuorokausia vain yksi, vaikkakin käytät palveluita kahtena päivänä.

Jos taas nelihenkinen perhe lähtee seitsemän päivän kylpylälomalle Pärnuun, he kerryttävät tilastoja 8 laivamatkalla, 4 majoittuneella ja 24 yöpymisellä. Jos samainen perhe lähteekin kylpylän sijasta kiertämään viikoksi Viroa ja yöpyy kuudessa eri hotellissa, se monistuu 24 majoittuneeksi, sillä majoitettujen määrä tarkoittaa sisäänkirjautumisten summaa. Tuloslukuna se usein muuttuu ”suomalaisiksi matkailijoiksi” ja – näkökulmasta riippuen – liian suureksi tai pieneksi.

Matkoja, matkailijoita, matkustajia ja vierailijoita

Itse asiassa tilastot eivät laske lainkaan suomalaisten, vaan Suomessa asuvien matkailua. Tilastointi nojaa YK:n erityisjärjestön, Maailman matkailuliiton (UNWTO) suosituksiin.1 Ensimmäinen jako tehdään kotimaassa ja ulkomailla pysyvästi asuvien välillä. Vain jälkimmäiset ovat ulkomaisia vierailijoita – ja Viron-matkailun tilastoissa heitä ovat myös Suomessa asuvat virolaiset.

Huomattakoon, että UNWTO erottaa toisistaan tarkasti sanat vierailija (visitor) ja matkailija (tourist). Jälkimmäinen on edellisen alakäsite, joka merkitsee yöpyvää vierailijaa.2 Siten Suomessa asuva olisi Virossa turisti vain yöpyessään. Merkitysero on yleiskielelle vieras ja se korvataan tilastoissa muilla sanoilla, mutta jaottelu itsessään on ehkä vienyt painotusta ”oikean turismin” seurantaan.

Helsingistä Tallinnan satamaan saapuneet laivamatkustajat kansalaisuuksittain 1.4.2018–31.3.2019

Helsingistä Tallinnan satamaan saapuneiden kansalaisuudet, 12 kk – AS Tallinna Sadam

Ulkomaan kansalaisia, mutta kotimaisia?

Viron Pankin matkailutilaston mukaan Suomessa asuvat tekivät alkuvuonna tammi-maaliskuussa maahan yhteensä 351 892 matkaa, jotka koostuivat 155 158 yhden päivän ja 196 734 usean päivän matkasta. Päivävierailuiden osuus on vaihdellut viime vuosina 44–47 prosentin välillä.3

Pankin lukuja voi verrata Helsingistä saapuneiden Suomen kansalaisten määrään, jota tietoa Tallinnan satamayhtiö ryhtyi julkaisemaan viime vuonna. Tammi-maaliskuussa saapuneiden joukossa oli 404 893 Suomen kansalaista – yli puolet eli 51,2 prosenttia matkustajista. Viron passilla matkusti kolmannes, 33,3 prosenttia, Venäjän passilla 2,3 prosenttia ja muiden osuus jäi 13,1 prosenttiin. – Japanin, Kiinan ja Korean kansalaisten määrä jäi yhteensä 1,4 prosenttiin.4

Kansalaisten määrää nostavat ”miniristeilyt”, joilla matkustajat eivät poistu laivasta. Varustamojen tilastoihin heistä jokaisesta kertyy kaksi matkaa, mutta pankin tilastoon ei yhtään, sillä se edellyttää päivävierailulta neljän tunnin oleskelua maissa.5 Lukua nostavat myös Virossa kirjoilla olevat 8200 Suomen kansalaista. Oikeudellisesti he ovat Viron pysyviä asukkaita ja tilastollisesti kotimaisia matkailijoita. Käytännössä joukossa on kahden maan asukkaita, kuten Suomessa kirjoilla olevissa virolaisissakin. Valtionpankin tilastossa ”oikeamman asuinmaan” ratkaisee SIM-kortti.

Tiedonkeruuta kännykkäseurannalla…

Viron Pankin tilastoaineisto kootaan paikantamalla rajanylittäviä matkapuhelimia ja seuraamalla niiden yhteyspäiviä maan matkapuhelinverkoissa. Menetelmä on kehitetty yhteistyössä Tarton yliopiston ja paikannussovelluksiin erikoistuneen OÜ Positium -yhtiön kanssa.6 Periaatteena on noudattaa matkailutilastojen pysyvän asuinmaan kriteeriä, mutta se oletetaan samaksi kuin matkailijan kännykässä olevan SIM-kortin puhelinoperaattorin rekisteröintimaa.7

Perustiedoista poistetaan raja-alueisiin liittyvä ”hälinä”, kuten laivojen miehistön ja lyhytaikaisten matkustajien kirjautumiset verkkoon. Sama koskee ulkomaisia opiskelijoita ja työntekijöitä, jotka ovat viimeisen 12 kuukauden aikana oleskelleet Virossa yli 91 päivää. Virossa asuvia suomalaisia ei mainita erikseen, mutta heihin sovellettaneen samaa sääntöä. Roaming-maksujen jäätyä historiaan kaikkihan eivät enää välttämättä hanki erikseen virolaista liittymää. Toisaalta useilla on kaksi puhelinta, kuten myös Suomessa työssä käyvillä virolaisilla, mikä osaltaan antaa haastetta Positiumin mallille.

Suomesssa asuvien majoitusvuorokaudet Viron hotelleissa ja muissa majoitusliikkeissä 2010–2018. Lähde: Statistikaamet

Suomesssa asuvien majoitusvuorokaudet Viron hotelleissa 2010–2018. – Statistikaamet

… ja virallisesti hotellin vastaanotossa

Viron tilastokeskuksen, Statistikaametin matkailutilasto on keruutavaltaan perinteinen rekisteripohjainen tilasto, joka kokoaa tietoja hotelleihin ja muihin vähintään viiden vuodepaikan majoitusliikkeisiin rekisteröityneistä.

Olennaisia perustietoja ovat majoittumiset eli asiakkaaksi rekisteröitymisten määrä sekä majoitusvuorokaudet eli rekisteröityneiden asiakkaiden yöpymisten määrä.8

Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa Viron majoitusliikkeiden vastaanotoissa rekisteröitiin yhteensä 128 737 Suomessa asuvaa asiakasta.  Lukumäärä on yli kolmanneksen pienempi kuin vastaava, Viron Pankin tilastoima Suomessa asuvien tekemien monipäiväisten matkojen määrä. Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska henkilö voi rekisteröityä matkallaan useaan hotelliin.9

Mainituista asiakkaista kertyi 224 395 majoitusyötä. Tämä oli 41,4 prosenttia Viron Pankin tilaston ”monipäiväisten vierailujen kestosta öinä”, joka oli samana ajanjaksona 542 204 yötä. Näiden kahden tilaston pohjalta yksittäisen majoittumisen keskipituus jäi 1,74 vuorokauteen ja yksittäisen matkan keskipituus 2,76 vuorokauteen. Nämä tuntuvat ehkä lyhyiltä, mutta kausi oli matalasesonkia.

Onko suomalaisia näkynyt? Missä he majailevat?

Luvut antavat aiheen olettaa, että merkittävä osa Suomessa asuvista matkailijoista on siirtynyt omiin loma-asuntoihin, tuttavien luo tai uusiin majoitusmuotoihin. Viron MEKin eli Visit Estonian tilaaman selvityksen mukaan Airbnb-vuokramajoituksia varattiin viime vuonna 377 421 yöksi, missä oli kasvua edellisvuodesta 37 prosenttia. Varaamossa oli viime heinäkuussa Virossa tarjolla 4475 kohdetta. Valitettavasti yöpyneiden määristä tai asuinmaista ei ole lainkaan tutkittua tietoa.10

Suomen ja Viron tilastokeskukset pitävät kumpikin myös meriliikennetilastoa, mutta ne eivät julkaise tietoja matkustajien asuinmaista. Varustamojen näkökulmasta tämä tieto kuulunee liikesalaisuuden piirin. Suomen matkustajaliikennetilasto tehdään satamittain, ja Tallinnan-liikenteen osalta sen luvut vastaavat Helsingin Sataman julkaisemia. Viron tilastossa on koko Suomen-liikenne pakettina, johon sisältyvät myös Maarianhaminan–Tallinnan ja Hangon–Paldiskin välin matkustajat. Viime mainitun luvut jäävät tosin satoihin, tammi-maaliskuussa 93 matkustajaan. Varsinaisen matkustajasataman ohella Tallinnassa on Linnahallin satama, jonne Linda Line liikennöi viimeksi vuonna 2017. Sen matkustajat eivät sisälly satamayhtiön, Tallinna Sadam AS:n julkaisemiin tilastoihin.11 12 13 14

Löytyykö vastaus otospohjaisesti ja haastatellen?

Viron-matkailua tutkii otospohjaisesti myös Tilastokeskuksen neljän kuukauden välein julkaisema Suomalaisten matkailu, joka kuuluu Suomen virallisen tilaston (SVT) sarjaan. Siinä matkat on jaettu kolmeen ryhmään: yöpyminen kohdemaassa, risteilyt (yöpyen laivassa) ja päivämatkat. Tutkimus tehdään kuluttajabarometrin tiedonkeruun yhteydessä ja siinä haastatellaan kuukausittain 2350 henkilöä, jotka edustavat Suomessa pysyvästi asuvaa 15–84-vuotiasta väestöä.15 16 17

Mainita tulee myös Tutkimus- ja Analysointi­keskus TAK Oy, joka ilmoittaa haastattelevansa vuosittain Viroon liikennöivillä laivoilla noin 2000 suomalaista matkailijaa. Tutkimusten tilaajat ovat yleensä kaupan ja teollisuuden etujärjestöjä, jolloin pääteemana ovat suomalaisten kulutustottumukset. Matkailijamäärien osalta TAK viittaa edellä esiteltyihin rekisteripohjaisiin tilastoihin.18

Kuten havaitsemme, painottavat matkailutilastot öitä, vaikka aktiivinen matkailija kuluttaa päivisin. Viron Pankilta saamme silti myös kulutus­päivien määrän. Tammi-maaliskuussa 155 158 Suomessa asuvaa teki päivävierailun ja 196 734 majoittui 542 204 yöksi. Koska majoittuneet viettivät Virossa osan paluu­päivästään, kertyy lukujen summaksi 894 096 päivää. Siten jokaisena tammi-maaliskuun 90 kalenteri­­päivänä nautti Viron palveluita keskimäärin 9934 Suomessa asuvaa matkailijaa.


Oheiset taulukot ovat esimerkkejä vaihtoehtoisista totuuksista. Yhtä aikaa eri julkaisijoilta saatavina ne ovat tuoreimpia, mutta edustavat matalasesonkia, jolloin Tallinnan ja Pärnun seudut hallitsevat hotellimatkoja 90-prosenttisesti. Keskikesällä yhteinen osuus laskee kymmenisen prosenttiyksikköä. Esimerkiksi viime heinäkuussa Suomessa asuvat lomailijat toivat Saarenmaan majoitustilastoon 13 393 yöpymistä – siis kymmenkertaisesti verrattuna tammi-maaliskuuhun yhteensä.
Suomessa asuvien majoitusvuorokausien kehitys Viron maakunnissa 2017–2019

Lisätietoa | Lisainfo

Lähteet | Allikad

  1. International Recommendations for Tourism Statistics 2008, United Nations 2010
  2. Glossary of tourism terms, World Tourism Organization (UNWTO)
  3. Mitteresidentide reisid Eestisse, Välisreiside statistika, Eesti Pank
  4. Reisijate statistika: vanus, sugu, kodakondsus, laevaliinid, AS Tallinna Sadam
  5. Mõisted (Käsitteet), Välisreiside statistika, Eesti Pank
  6. Mobile Location Data Analytics For Official Statistics, OÜ Positium
  7. Välisreiside statistika koostamise metoodika, Välisreiside statistika, Eesti Pank
  8. Mõisted ja metoodika, Turism, majutus ja toitlustus, Statistikaamet
  9. TU131: Majutatud ja majutatute ööbimised maakonna ja elukohariigi järgi, Statistika andmebaas: Majandus – Turism, majutus ja toitlustus, Statistikaamet
  10. Airbnb statistika, Turismiuuringud ja ülevaated, EAS Turismisarenduskeskus
  11. 006: Matkustajaliikenne Suomen ja ulkomaiden välillä satamittain ja maittain 2000–2019, PxWeb-tietokannat, Tilastokeskus
  12. Helsingin Sataman liikennetilastot, Julkaisut ja tilastot. Helsingin Satama Oy
  13. TS161: Rahvusvaheline reisiliiklus sadamate kaudu (kvartalid), Statistika andmebaas: Majandus – Veetransport, Statistikaamet
  14. Põhinäitajad (kvartalid), AS Tallinna Sadam
  15. Tiedonkeruun kuvaus, Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus
  16. Liitetaulukko 6. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat lähialueille 2016-2018 ja vuosimuutos, Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus 28.3.2019
  17. 002: Suomalaisten ulkomaanmatkat 2012–2018, PxWeb-tietokannat, Tilastokeskus
  18. TAK: Alkoholituonti Viron-matkoilta kääntynyt kasvuun – neljännes juomalitroista tuodaan Latviasta, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 20.5.2019