Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus on saanut rahoituksen hankkeelle, joka selvittää Helsingin–Tallinnan linjalle vaihtoehtoisten laivayhteyksien kannattavuutta itäisellä Suomenlahdella. Selvityksen keskiössä ovat mahdollisuudet avata säännöllinen laivalinja Loviisan Valkon sataman ja siitä suoraan etelään, Virumaalla sijaitsevan Kundan sataman välille.
Kundan kaupunki sulautui lokakuun kuntauudistuksessa uuteen Viru-Nigulan kuntaan, jonka tuore kunnanjohtaja Einar Vallbaum on hyvillään hankkeesta. Hän on itsekin kuljetusyrittäjä ja entinen Länsi-Virumaan maaherra, joka toimessaan yritti virittää Kundasta laivalinjaa Kotkaan.
”Työ, jota olemme tehneet, kantaa viimein hedelmää”, hän toteaa Virumaa Teatajalle.
Hankkeen projektipäällikkö Reima Helminen Turun yliopistosta kertoo, että käytännön työhön päästäneen helmi-maaliskuussa. Virallisessa EU-byrokratiassa hanke tunnetaan lyhenteellä REFEC, joka on johdettu sanoista ”Reinforcing Eastern Finland–Estonia Transport Corridor”. Valmis selvitys laivalinjan edellytyksistä esitellään kahden ja puolen vuoden kuluttua, toukokuussa 2020.
Venäjän aluevedet eivät Loviisan–Kundan linjaa haittaa
Helmisen mukaan tutkimuksessa tulee selvittää toisaalta uuden linjan mahdollisia rahtimääriä ja toisaalta niitä vaatimuksia, joita roro-alusten liikennöinti satamille asettaa. Hän painottaa, että satamien tulee olla valmiina siinä vaiheessa, kun varustamojen kiinnostus linjaan herää.
Hankkeen päärahoittaja on EU:n rajanylittävän yhteistyön ohjelma Central Baltic. Kumppaneina ovat Loviisan kaupunki ja satama, Itä-Uudenmaan kehitysyhtiö Posintra sekä Viron puolelta Kundan sataman omistaja, saksalaisen sementtikonsernin Heidelbergin omistama Kunda Nordic.
Edellisen kerran itäisellä Suomenlahdella oli suora laivalinja Viroon vuosina 2006–2007, jolloin saarenmaalaisten omistama Narva Line liikennöi Kotkasta Sillamäelle. Liikenteen perusongelmaksi nousi pitkä matka-aika, sillä Venäjä ei sallinut suoraa reittiä Suursaaren länsipuolitse. Loviisan–Kundan linjalla tätä ongelmaa ei olisi, sillä se jäisi Venäjän aluevesien länsipuolelle.
Sillamäen kilpailuetuna on kuitenkin monipuolisuus, viimeksi laajentuminen konttiliikenteeseen. Niinpä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi voi osoittautua myös Loviisan–Sillamäen laivalinja.
