Suomi 10 – Viron sanomalehtikatsaus 6.12.1927

Päevaleht 6.12.1927

Tänään tiistaina, 6. joulukuuta 1927 luomme katsauksen Suomen itsenäisyyden 10. vuosipäivään Viron päivälehtien silmin.

Suuri juhla näkyy myös Tallinnan kaduilla, joilla kaikki julkiset ja useat yksityiset talot on koristettu Suomen ja Viron lipuilla. Saamiemme tietojen mukaan samoin on Tartossa, jossa liehuu raatihuoneella Viron sinimustavalkean lipun rinnalla veljeskansan siniristilippu.

Kerrottakoon vielä, että ulkoministeri Hellat kävi jo aamupäivällä esittämässä Viron kansan onnittelut Suomen asiainhoitajalle Orasmaalle. Lähetystön vastaanotolla kello 5–7 ovat läsnä myös riigivanem Teemant ja riigikogun puhemies Einbund, jotka ovat jo sähköteitse onnitelleet Suomen presidenttiä Relanderia.

Kolme lehteä omistaa kokonaisen sivun Suomelle

Koko sivun Suomen kymmenvuotiselle itsenäisyydelle on omistanut kolme Tallinnassa toimitettavaa sanomalehteä: Maa, Päevaleht ja Vaba Maa. Etusivulleen juhlapäivän nostaa kuitenkin vain Narvan kaupungissa ilmestyvä Põhja Kodu, joka otsikoi ”10 vuotta vapaata Suomea” ja kirjoittaa:

Meitä virolaisia liittävät suomalaisiin vahvat veren ja sukulaisuuden siteet, jotka kuvaavasti karaistuivat Viron vapaussodassa yhdessä vuodatetusta verestä. Olemme kaksi kansaa, jotka ovat versoneet yhdestä kannosta ja jotka ovat jääneet veljiksi surussa ja menetyksessä, ilon ja voiton päivinä.

Põhja Kodu viittaa suomalaisten 1. vapaajoukkoon, joka vapautti Narvan kaupungin 19. tammikuuta 1919, ja lopettaa kirjoituksensa suomenkielisellä toivotuksella ”Eläköön itsenäinen Suomi”.

Pientalonpoikien äänenkannattaja Maa esittelee yli sivun mittaisessa artikkelissaan Suomen valtion ja valtiomuodon kehitystä 1100-luvulta aikamme tasavaltaan. Lehti näkee 27. tammikuuta 1918 puhjenneen ”punakapinan” muotoutuneen ensi sijassa vapaussodaksi Venäjää vastaan.

Tuloksena Suomi saavutti täyden vallan omalla maallaan ”de facto”, vaikka olikin saanut jo aiemmin Venäjältä tunnustuksen ”de jure”.

Vastaavan historiakatsauksen ovat julkaisseet myös sitoutumaton Päevaleht ja Viron Työpuolueen äänenkannattaja Vaba Maa. Viime mainittu otsikoi ”Itsenäisyyden menettämisestä uudelleen takaisin ottamiseen” ja rinnastaa siten Suomen varhaishistorian Viron muinaiseen vapaustaisteluun.

Heimokansojen veriveljeys ja sielunveljeys

”Suomea ja Viroa yhdistää veren ja sielun veljeys.” Näin otsikoi johdantonsa Päevaleht, joka sommittelee sivulleen presidenttien L.K. Relanderin ja K.J. Ståhlbergin sekä pääministeri Väinö Tannerin ja lähettiläs Rudolf Holstin kuvat. Lehti korostaa Suomen juhlan kuulumista yhtäläisesti virolaisille.

Postimees 6.12.1927

Kansanpuolueen tarttolainen äänenkannataja Postimees nostaa lyhyehkössä juhla-artikkelissaan esille myös suomalaisten varauksellisuuden liittosuhteissa ja kulttuuriyhteistyön:

Suomi on ollut Baltian liiton luomisessa toistaiseksi aika pidättyväinen, etenkin varoen sekaantumista ongelmiin, joiden päämäärät saattavat laajeta liian kauas etelän suuntaan. Me kuitenkin tiedämme ilman yhtään muodollista sopimusta, että me kuulumme yhteen Suomen veljeskansan kanssa, ja että kriitillisellä hetkellä tämä tunne voittaa niin sillä kuin tällä puolen lahtea.

Mutta tunteemme eivät yhdistä meitä vain tuollaisina vaarallisina hetkinä, joista kohtalo toivottavasti pitää meidät erossa. Meitä yhdistää myös rauhanaikainen kulttuurityö tulevaisuutemme rakentamisessa. Suomi on pidemmälle kehittyneellä kirjallisuudellaan ja taiteellaan ollut Virolle aina loistavana esikuvana. Suomen tiede on auttanut meitä yliopistomme luomisessa. Nyt me ryhdymme osaltamme vähitellen antamaan Suomelle, emme vain ottamaan. Ja tämä saattaa lisätä ja lujittaa heimosuhteita.

Suomi tunnusti Viron itsenäisyyden ensimmäisenä

Sosialidemokraattinen Rahva Sõna juhlistaa Suomen itsenäisyyspäivää valokuvilla tyypillisestä suomalaisesta maastosta ja nykyisestä presidentistä Lauri Kristian Relanderista. Hänen kuvallaan artikkelinsa on somistanut myös Maamiesliittojen äänenkannattaja Kaja. Lehti painottaa Suomen itsenäisyyden kivuliasta alkua ja palauttaa mieleen Viron vapaussodassa saaman avun:

Rahva Sõna 6.12.1927

Rahva Sõna 6.12.1927

Viro ei tunne iloa Suomen veljeskansan juhlapäivänä vain heimotunteesta, vaan sitä paljon syvemmin perustein. Me emme unohda ilmeisesti koskaan sitä apua, jota Suomi antoi meille vapaustaistelumme raskaimpina hetkinä. Samoin Suomi oli ensimmäinen, joka tunnusti Viron itsenäisyyden.

Kaja kertoo myös itsenäisyyspäivän vietosta Suomessa sekä illalla yhdeksältä alkavasta Helsingin yleis­radio­aseman lähetyksestä. Orkesteri soittaa aluksi Finlandian, jonka jälkeen pääministeri Väinö Tanner pitää puheen saksaksi, ruotsiksi ja suomeksi. Puhe on suunnattu Saksaan, Skandinaviaan ja Baltian maihin. Lopuksi orkesteri soittaa Maamme-laulun. Aallonpituus on 375 metriä.


Rahauudistusta, hallitusneuvotteluja ja Vilnan kysymystä käsittelemme huomisessa sanomalehtikatsauksessa.


13.12.2018

Siihen aikaan kun Sibelius kengät Espalta osti…

Helsingin Jalkineliike oli 1910–1920-luvuilla kaupungin arvostetuimpia kenkäkauppoja. Sitä piti virolainen aviopari Eduard ja Adi Schwalbe, joilta Jean Sibelius osti jokaiseen johtamaansa konserttiin uudet kengät. Aina uudet…