Löylymiehen opas Tallinnan yleisiin saunoihin

Löylymiehen ensivierailu yleiseen saunaan Tallinnassa maksoi 20 kopeekkaa. Sauna palveli kerrostalossa vastapäätä Inturistin Tallinn-hotellia. Paikalla ei ollut nimeä, mutta iäkkäämpi herrasmies kertoi lauteilla, kuinka hän oli kylpenyt tässä Saarmannin saunassa  1920-luvulla. Itsenäisyyden myötä saunatalo on sittemmin jalostettu asunnoiksi ja hotellitiloiksi.
Tervetuloa saunaan, hyvä ystävä!
Kun punalippu nousi vuonna 1940 Pitkän Hermannin torniin, Tallinnassa lämpeni 18 yleistä saunaa. Nõmme oli vielä myös oma parin saunan kaupunkinsa.

Kun lippu laski, saunoja oli kolmetoista, joista yksi oli Maardussa ja kaksi Nõmmella. Näistä lämpenevät yhä Maardun sauna sekä jo ensimmäisen itsenäisyyden nähneet Kalman, Rauan ja Tarton maantien saunat.

Löylymies esittelee seuraavassa lyhyesti ja kevyesti Tallinnan nykyiset kuusi yleistä saunaa. Saunoja on toki myös hotelleissa, uimahalleissa, kylpylöissä ja useissa ravintoloissakin. Nämä kuusi ovat aidosti yleisiä ja mutkattomia kaupunkisaunoja. Kaupan päälle tulee vielä Maardun sauna, juuriltaan tallinnalainen.

Huomioita ensivierailulle

Saunojen aukioloaika ei tarkoita sisäänpääsyaikaa. Lipunmyynti päättyy vähintään tuntia ennen sulkemista, Tarton maantiellä jopa kahta tuntia ennen. Kassakuitti tuli entisaikaan aina esittää pukuhuoneessa ”saunatädille”, mutta nykyään käytännöt vaihtelevat. Kalmassa kuittia vastaan saa kaapin avaimen tai vain numeron: etuhuoneen numerokaappeja valvoo saunaisäntä.

KylmävesitynnyriVirossa yleisissä saunoissa vihtominen on kunniassa. Puhuminen ”vihtasaunasta” olisi absurdia, koska oikea yleinen sauna ei ole vihdaton. Tavallisesti saunojen kassoilla myydään ainakin koivu- ja tammivihtoja. Varsinkin ikämiehillä näkee katajavihtoja, mutta ne ovat yleensä torilta ostettuja tai itse sidottuja.

Lauteilla kansallinen jakautuma on usein päinvastainen kuin valtiossa. Toisinaan kaikki puhuvat keskenään venäjää, mutta joukosta paljastuu myös virolaisia.

Uskolliset ”maahanmuuttajat” tuntuvat olevan Tallinnan yleisten saunojen elinvoiman perusta. Eväänä heillä on usein suolattu ja sisälmyksineen kuivattu vobla eli kaspiansärki, joka tosin voi olla samoin valmistettu lahnakin. Juomaksi on varattu lasitonkka kvassia eli leipäkaljaa.

Jos lauteet tuntuvat liian kuumilta eikä tavallinen laudeliina suojaa, pesuhuoneesta voi löytyä puisia istuinalustoja. Kassa tai isäntä saattaa myös myydä vaahtomuovisia alustoja. Muutoin varustukseksi riittävät pyyhe ja varvastossut sekä saunajuomaa omalla annostuksella.Kalma saun


Kalma saun
Vana-Kalamaja 9a
www.kalmasaun.ee
ma–pe 11–22, la–su 10–23


Nimi temppelimäisessä julkisivussa mietityttää suomalaisia. Se on Kalamajan kaupunginosan nimestä lyhennetty ja itse asiassa jo ennen avajaisia rekisteröity tavaramerkki. Paul Vinter avasi Kalma saunan 28.2.1929. Neuvostovuosina se sai nimen ”Sauna nr. 2” ja arvioitiin ”ensimmäisen luokan saunaksi”. Gogolilla (Raua-kadulla) palveli jopa ”korkeimman luokan sauna”.

Kalma SaunSaunan suunnitteli siihen asti palatsimaisista rakennuksista tunnettu, Pietarissa oppinsa saanut Aleksander Vladovski. Pylväikön takaa avautuu art deco -koristeinen aulabaari, johon voi poiketa kadulta, vaikkei jostain omituisesta syystä saunaan ehtisikään.

Saunajuomia on kuitenkin kätevin ostaa pukuhuoneen baarista. Aulasta nousevat portaat toisen kerroksen tilaussaunoihin.

Kalmassa on valtava puulämmitteinen kiuas, jonka uunia lämmitetään 70–80 cm pitkillä haloilla. Talvisin kuluu pari mottia päivässä, kesäisin vain yksi, mutta lähes vuoden jokaisena päivänä. Naisten on valitettavasti tyytyminen sähköisiin löylyihin. Tarjolla on myös höyrysauna omine pesutiloineen, mutta ainakaan miesten puolella sillä ei ole havaittavaa suosiota.

Sauna voi tuntua ensi kerralla tolkuttoman kuumalta, mutta kukaan ei ole käskenyt kiipeämään heti ylälauteelle. Lauteita riittää lattiaa myöten. Vihtominen tuottaa toki parhaan nautinnon ylempänä ja löylynlyönnin kera. Suomalainen kyllä viihtyy Kalmassa, eikä jää häpeään.Tartu maantee Leilisaun


Tallinna Saun (Leilisaun)
Tartu mnt 73
www.tallinnasaun.ee
miehet: to–ti 10–21 (2.3.2017–)
naiset: ma, pe, su 10–21


Ulko-oven yläpuolella lukee Leilisaun. Yhdyssana tarkoittaa löylysaunaa eikä ole vailla katetta. Takavuosina Tarton maantien lauteita suosivat nimenomaan kovien löylyjen ystävät. Kun kiuasluukku avattiin, mittari nousi 130 asteeseen, ellei ylikin. Seinällä oli kuumien miesten muistoja Heinolan löylyistä. Heitä kohtaa yhä ”akatemiaksi” kutsutulla ylälauteella, jota vielä korottavat puukuutiot varsinaisille akateemikoille. Toki ne ovat avoinna vieraallekin.

Kattokruunu LeilisaunassaAlkuaankin saunaksi ja pesulaksi suunniteltu rakennus on peräisin vuodelta 1882, ajalta, jolloin meitä hallitsi keisari Aleksanteri III. Alkuperäisessä tehtävässään saunatalo on vähintäänkin Viron vanhin. Saunoja täällä on ollut kahdessa kerroksessa, joukossa oma sauna äideille lapsineen.

Nykyiset kaksi saunaa ovat alakerrassa. Kylpytynnyrin saanut entinen miesten osasto palvelee tilaussaunana.

Tiloja on kunnostettu viime vuosina pariin otteeseen. Sisustus luo aikamatkaa varhaisvuosiin tai mielikuvaan niistä. Olikohan pesuhuoneessakin kynttiläkruunut, voi pohtia. Löylyhuoneet on puupaneloitu, mutta ne ovat pitäneet tulisen luonteensa. Kaasulla lämpiävät kiukaat ovat seinän takana. Löylyä heitetään mustasta kiuasluukusta, joka täytyy ehkä ensin avata.

Tartu maantee LeilisaunAikamatkaa edusti hetken aikaa myös sunnuntain sekasauna. Tästä kokeilusta saunottaja joutui kuitenkin luopumaan liian monien asiakkaiden peräännyttyä kassalla. [Teksti korjattu marraskuussa 2016,]

1800-luvun loppupuolella miehet ja naiset kylpivät Tallinnan yleisissä saunoissa yhdessä. Näin on yhä sääntönä Võrumaalla, jonka saunatavat Unesco on tunnustanut osaksi maailman henkistä perintöä.

Saunaa on vaikea olla löytämättä, sillä sen pääoven edessä on linja-autoaseman raitiovaunupysäkki (Autobussijaam). Sille pysähtyvät Ülemisten linjat 2 ja 5.

Kaupunkilaiset tuntevat saunatalon hyvin ”Nuortenparien salongista”, jonka morsiuspuku seisoo lasikuutiossa pääoven yläpuolella. Leilisaunan tuore myyntinimi on Tallinna Saun, mutta se tunnetaan myös Brandmannin saunana tai vain Tarton maantien saunana.Raua saun


Raua saun
Raua 23
www.rauasaun.ee
joka päivä 11–21


”Rautaisesti puhtaaksi jo vuodesta 1936!” – Löylymiestä harmittaa iskulauseen yhden vuoden virhe, sillä saunojille ovet avattiin vasta 18.3.1937. Joka tapauksessa Raua-kadulla on saunottu kohta 80 vuotta. Saunan alkuperäistä fasadia koristi pylväsrivi kuten kilpailevassa Kalmassa. Kaunistukset katosivat viimeistään 1960-luvulla, kun eteen rakennettiin lähiömarketin mallinen palvelusiipi. Tuoreinta, kolmen vuoden takaista peruskorjausta Löylymies seurasi läheltä. Vaikutti siltä, että 1930-luvusta säilytettiin pieteetillä ainakin kantavia rakenteita.
Raua saun

Rauan sauna kunnostettiin osana Tallinnan kaupungin laajempaa saunaohjelmaa, jonka tuorein tuotos on Lasnamäen ekosauna. Ohjelma ei vain rakenna pesutiloja, vaan myös pyrkii nostamaan kaupunkisaunojen arvostusta. Uusi, tyylikäs julkisivu korjaakin vanhoja mielikuvia ja luuloja. Moni ohikulkija uskaltautuu ensi kerran sisään, istahtaa kahvilaan ja ehkä lopulta lauteillekin.

Pesuhuoneen kiviset penkit ovat alkuperäisiä, kaikki muu on uutta. Rehevät neidot peseytyvät takaseinän laatoissa. Kuva on lainattu Kuno Veeberin tunnetusta maalauksesta Kylpijät (Suplejad) vuodelta 1926. Se ei ole vain miesten iloksi: valokuvien mukaan kaksoiskappale löytyy naisten puolelta. Remontti toi Raua-kadullekin virkistävän, köydestä vedettävän kylmäsangon.

Löylyhuone muistuttaa katsomomallisena uimahallien hikoiluhuoneita. Eikä vain muistuta, vaan tuntuu. Sähkökiuasta voisi sietää, kunhan siinä olisi enemmän puhtia. Puukiukaan sijoilla on nyt höyrysauna, joka on miehille ja naisille yhteinen. Pian avajaisten jälkeen oveen lisättiin kehotus: ”Palume paljalt mitte siseneda!”  Helpointa olisi toki kietoutua pyyhkeeseen, mutta se kastuu runsaanpuoleisessa höyryssä nopeasti. Kantavieraat varaavat mukaan uimahousut.Lasnamäe Ökosaun


Lasnamäe Ökosaun
Pae 19/2
www.lasnamaesaun.ee
ma–to 11-21, pe–su 10-22


Lasnamäen ekosauna on Tallinnan uusin yleinen sauna. Löylykuntoilija löytää sinne mukavasti: Ülemisten raitiovaunu tuo ”Majaka-baarin pysäkille” (Majaka põik), jonka läheltä alkaa suora Pae-katu. Jaloittelua on kilometri, jota voi lyhentää ajamalla bussilla yhden pysäkinvälin. Linjojen 50 ja 58 pysäkki näkyy Majaka-kadun vastakkaisella puolella, hiukan oikeaan katsoen.

Lasnamäe ÖkosaunLöylymies poikkesi ekosaunaan kohta avajaisten jälkeen keväällä 2015. Kieltämättä kaupungin yleisten saunojen ohjelma ansaitsee tunnustusta. Julkisin varoin avataan saunoja, jotka eivät ole vain liikuntahallien lisukkeita ja peseytymistiloja. Perinteitä täällä ei ole, mutta yleisen saunan tuttuutta kylläkin. Puuritilällä suojatulla terassilla istuu seurue nauttien voblaa ja kvassia. Vanha tapa ja uutuus kohtaavat: Lasnamäen saunassa on oivallettu ulkona vilvoittelun nautinto.

Ulkonaisesti saunarakennus on vaatimaton verrattuna Rauan saunaan, kaupungin lippulaivaan. Löylyhuone hakkaa sen kuitenkin mennen tullen. Rauan malli on ”epäsosiaalinen” katsomo, jonka nurkassa on kuutioihin nähden mitätön kiuas. Täällä on keskiössä suuri Iki-kiuas, jota lauteet kiertävät. Löylyä irtoaa kohtuullisesti, mutta se leviää hiukan epätasaisesti. Se saattaa olla onnistunut vahinkokin: paikan voi valita nahkansa mukaan. Lähellä kiuasta lauteet jopa polttavat.

Ekosaunan nimi viittaa rakennukseen ja sen ylläpitoon. Kokonaisuuteen luetaan myös saunamies, jonka tehtävänä on johdattaa vihtomaan ja muihin saunaperinteisiin. Nykyaika tuo tänne myös perheitä: lauteilla istuu nuoria isiä poikineen. Tarjolla on myös höyrysauna, mutta siitä Löylymiehellä ei ole edes välikäden kokemusta.Tuulemaa saun


Tuulemaa saun
Tuulemaa 6
tallinn.ee/est/Tuulemaa-saun-avatud
ma, ti, pe, la 11–18


Kolmisen vuotta sitten Tuulemaan saunassa riitti asiakkaita. Raua-kadun ja Tarton maantien saunat olivat peruskorjauksessa ja lähin edullinen vaihtoehto löytyi Koplin suunnalta. Itse asiassa ”edullinen” on vähättelyä, sillä saunamaksu oli ja on 1,60 euroa.

Sittemmin Löylymies on käynyt Tuulemaalla vain pari kertaa. Vilpitön totuus on, että saunaksi se ei ole kaksinen. Viimeksi kivet hädin tuskin peittivät kiukaan vastuksia. Paikkaa voi silti lähestyä sosiaalisena kokemuksena, ennakkoluulotta kuin huoltamon baaria.

Tuulemaan sauna sijaitsee tavallisen kerrostalon kellarikerroksessa. Koplin raitiolinjan Malevan pysäkiltä sinne kävelee viitisen minuuttia. Talon päädyssä lukee selvästi ”Saun”.Valdeku saun


Valdeku saun-spordihoone
Valdeku 15, Nõmme
tallinn.ee/est/Valdeku-saun-spordihoone
ma, ti, to, pe 15–22; ke, la 11–22; su 14–22


Kivimäen sauna oli Nõmmen puhtauden pyhäkkö yli puoli vuosisataa. Iloiset lauteet vetivät teatteri- ja muuta kulttuuriväkeä yli Tallinnan, kunnes ne viisi vuotta sitten julistettiin terveydelle vaaralliseksi. Nyttemmin arvoasunnoiksi jalostettu bakteeripesä rakennettiin kylmän sodan säteilysuojaksi. Alakerrassa piti puhdistaa vaatteita ja yläkerran saunassa ihmisiä.Edgar Savisaa Valdeku sauna avamisel 31.8.2013

”Sauna ilman vihtaa on kuin häät ilman soittoniekkaa.”

Näin muistutti Tallinnan kaupunginjohtaja Valdekun saunan avajaisissa kaksi vuotta myöhemmin. Edeltäjänsä kaltaista legendaa siitä tuskin tulee, mutta luonteeltaan se on aidosti yleinen sauna, vaikka toimiikin urheilutalon yhteydessä.

Olennaista on, että nõmmelaiset ovat ottaneet Valdekun saunan omakseen. Löylyhuone ei ole suuri, mutta juuri sen ansiosta seurallinen. Keskelle sijoitettu Harvian kiuas jakaa lauteet symmetrisesti kahtia. Täällä vihdotaan: vihtomaton tuntee itsensä oudoksi.

Yhteydet keskustasta ovat hyvät. Nõmmen rautatieasema sijaitsee puolen kilometrin päässä saunasta. Viru-keskuksesta saapuu bussi 18, jonka pysäkki (Valdeku) on yhtä lähellä.Maardu saun


Maardu saun
Langu 4, Maardu
miehet: to, la 11–21
naiset: pe, su 11–21


Muotokieleltään Maardun sauna tuo etäisesti mieleen maailmanmainetta keräävän Helsingin saunabaari Löylyn. Vinoine kattoineen yksikerroksinen saunatalo piiloutuu maisemaan kuin häivealus. Arkkitehtonisesta mielleyhtymästä huolimatta aiempi Tallinnan yleinen sauna nro 14 on palvellut jo yli 30 vuotta. Alkuaan sitä kutsuttiin Kallaveren saunaksi, kuten toriakin Kallaveren toriksi, mutta kaupungin itsenäistyttyä alue koetaan Maardun keskustaksi.

Maardu saunLöylymies opastetaan kaapille kädestä pitäen, vaikka torstaina kolmelta tilaa riittää. Palvelu on ystävällistä ja uudet asiakkaat ilmeisen tervetulleita.

Pari miestä viettää pöydän ääressä ruokahetkeä, pesuhuoneessa yksi herrasmies saippuoi itseään. Saunoja on kaksi, joista pienempi on miedompien löylyjen ystäville.

Vieressä on pienikokoinen, mutta sitäkin korkeampi kastautumisallas. Isommassa saunassa Löylymiehelle lainataan vihtaa. Yhteistä kieltä ei ole, mutta asiamme on yhteinen.

Nopeimmat bussit suoriutuvat matkasta Maarduun alle puolen tunnin. Päätepysäkit sijaitsevat kahden puolen Tallinna Kaubamajaa. Numerosta riippumatta kaikki bussit pysähtyvät torin pysäkillä (Orumetsa/Mäeotsa). Sen kohdalla näkyy talo, jossa on kyltti Maardu turg (Maardun tori). Saunalle löytää, kun luovii noin 300 metriä talon takaa loivasti vasempaan.

Head leili ja vihtlemist!   Hyviä löylyjä –  ja vihtomisen intoa!

Leilisaunas

Lisää saunoista: