Suomi imee kansanterveytensä Virosta?

”Hieno yliopistollinen sairaala verrattuna Itä-Virumaan keskussairaalaan. Aion pysyä Suomessa koko työurani. Perhe viihtyy ja lapsille on paremmat opiskelumahdollisuudet.”

Näin totesi Kohtla-Järveltä Kuopioon siirtynyt 35-vuotias sairaanhoitaja Savon Sanomille viikko sitten.

Virossa koulutetut lääkärit ja sairaanhoitajat ovat Suomen julkisen terveydenhuollon patenttiratkaisu henkilöstöpulaan. He ovat koulutettuja, suostuvaisia muuttamaan ja kielikynnyskin madaltuu nopeasti. Kehu käy eikä komplikaatioita mietitä. Ne podetaankin Virossa.

Nääntymistä terveyskeskuksissa vai perhelääkärinä?

Suomalaisten ikääntyminen eli nk. väestöllisen huoltosuhteen heikentyminen on tosiasia. Suuret ikäluokat eläköityvät ja työikäisten osuus väestöstä putoaa. Hoiva-alalta poistuu työntekijöitä samaan aikaan kuin tarve kasvaa.

>Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) toimitusjohtaja Aki Lindén arvioi äskettäin Turun Sanomissa, että Suomen terveyskeskuksissa tarvittaisiin noin 4 500 lääkäriä, kun nykyään heitä on noin 3 500.

Suomen terveyskeskuksista uupuu siis jo nyt tuhat tohtoria. Tämä lisäys olisi tarpeen, jotta suomalaislääkärit eivät näänny työnsä ääreen.

Julkisten terveyskeskusten sijaan Virossa yleislääkäripalveluista vastaavat perhelääkärit. He ovat yksityislääkäreitä, jotka kokoavat potilasluettelonsa tietyn kunnan alueelta. Päättyvän vuoden mittaan moni on siirtynyt Suomeen ja selittänyt tavallisesti sitä kahdella syyllä: taloudellisella turvallisuudella sekä sillä, että suomalaisessa terveyskeskuksessa ei näänny työnsä ääreen.

Kunnan perhelääkärin menettäminen Suomeen on toistuva uutinen Viron lehdistössä: Tapan perhelääkäri muutti Kotkaan, Tarvastun perhelääkäri Nivalaan jne. Yhden lähdössä on rikinkatkua, toista lähtijää ymmärretään kiitoskukin. Vuosien hoitosuhteiden jälkeen lähtöpäätös on kivulias.

Suomen kieli lääketieteilijöiden suosiossa

Suomalaiset työnantajat kiittävät virolaisten lääkärien ja sairaanhoitajien ammattitaitoa. Olisiko ratkaisu oppilaitoksista valmistuvissa ammattilaisissa? Kyllä vain, muttei Virolle. Tarton yliopiston viimeisen vuosikurssin lääkäriopiskelijoista 80 prosenttia opiskelee suomen kieltä.

Virosta Suomeen siirtyneiden lääkärien määrästä ei ole tarkkoja arvioita. Kuukausi sitten Eesti Päevaleht haarukoi raja-arvoiksi 244 ja 1069. Suomessa toimivista lääkäreistä 244 on nimittäin ilmoittanut äidinkielekseen viron.

Tästä luvusta puuttuvat kuitenkin ne lääkärit, jotka ovat valmistuneet Virossa, mutta puhuvat venäjää tai jotain muuta kadonneen neuvostomaan kieltä. Venäjän äidinkielekseen on ilmoittanut 333 lääkäriä.

Yhteismäärä voi todellisuudessa olla lähempänä tuhatta. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on myöntänyt lääkärinoikeudet 1069:lle Tarton yliopistossa valmistuneelle. Joukkoon sisältyy toki myös suomalaisia, joita on ehtinyt Virossa valmistua lähemmäs 160.

”Virolaiset ratkaisivat Sastamalan hoitajapulan”

Marraskuun lopulla lehdet kehuskelivat, kuinka Sastamala sujuvasti hankki henkilöstövuokraajan kautta kuusi virolaista hoitajaa. Terveyskeskus kiitti heitä kaikin puolin, vain kielitaito koettiin haasteeksi. Tässä ojensi Sastamalalle auttavan kätensä työperäistä maahanmuuttoa tukeva projekti. Muuttoliikettä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, siis yhteinen Euroopan unioni.

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) on hoitajapulan vuoksi joutunut jopa sulkemaan sairaansijoja. Niinpä se osallistui lokakuussa rekrytointimessuihin Tallinnassa ja onnistuikin. Uusia hoitajia odotetaan Kuopioon keväällä. Helmikuussa sairaala suuntaa Tarttoon, jonka yliopistollisen sairaalan kerrotaan menettäneen jo 78 sairaanhoitajaa tai röntgenhoitajaa.

Vähemmällä työllä enemmän palkkaa

Lähteneiden palaute on kannustavaa: vähemmän työtä, enemmän palkkaa. ”Täällä hoidan enintään viittä potilasta, Virossa saattoi olla kaksikymmentä. Hoitajana tuntipalkka lähtee 14 eurosta, siellä se jäi yleensä alle neljän.”

Itä-Virumaan keskussairaalasta Kuopioon siirtyneen sairaanhoitajan halua jäädä Suomeen koko työurakseen on helppo ymmärtää. Hän turvaa omaa ja perheensä tulevaisuutta. Sama koskee lääkäreitä, jotka ansaitsevat Suomessa viikossa saman kuin Virossa perhelääkärinä kuukaudessa. Vapaa-aikaakin saa, sillä terveyskeskuslääkärin potilas- ja tuntimäärät ovat vähäisemmät.

Viroon tuontilääkäreitä Venäjältä, Ukrainasta ja Moldovasta

Työtaakan kevennys Suomessa on lisännyt sitä lahden takana entisestään. Lääkäripulaa poteva Itä-Virumaan keskussairaala on välittömästi valmis palkkaamaan 30–40 uutta lääkäriä. Sairaala on helpottanut pulaansa rekrytoimalla 13 lääkäriä Venäjältä, Ukrainasta ja Moldovasta.

Sairaalahenkilöstön virta käy köyhemmistä maista rikkaampiin. Tämä on tosiasia, jonka Viron sairaalaliiton johtaja Urmas Sule tunnusti keväällä Vikerraadiossa. Palkkakilpailuun Virolla ei ole mitään edellytyksiä. Suomen terveyskeskusten ja keskussairaaloiden ostama henkilöstö tulee korvata houkuttelemalla lääkäreitä ja hoitajia vähemmän rikkaista maista.

Suomen kansanterveyden Viro-komplikaatio

Terveydenhuollon takaaminen on Virossa vähintäänkin yhtä haasteellista kuin Suomessa. Siksi päättäjien tulee muistaa, että kumpikin maa on kouluttanut lääkäreitä ja sairaanhoitajia oman kansanterveytensä turvaamiseksi.

Lääkkeillä on komplikaationsa. Ymmärtävätkö kuntien ja kuntayhtymien päättäjät, että he imevät Suomeen virolaisten kansanterveyttä? Onko suomalaisilla vahvemman oikeus ilman vahvemman vastuuta?

Pitääkö lääkärien ja hoitajien houkuttelusta Suomeen luopua? Entä onko mitään keinoa tukea heidän työpaikkojensa kilpailukykyä Virossa?

Jos vastaamme, ettei pidä ja ettei keinoa ole, tulisiko Suomen kansanterveyttä palveleva, mutta virolaisten kouluttama henkilöstö jotenkin korvata?