Väinö Bremerin ennätyskone Junkers OH-ABB T2-terminaalissa
Viron kansainvälinen edustuslentokenttä ei sijaitse Tallinnassa, vaan Vantaalla, josta tulisi luoda tiheä ja mukava yhdysliikenne yli Suomenlahden. Näin arvioi virolaisessa Äripäev-talouslehdessä sijoittaja Jaak Roosaare. Helsinki-Vantaan reittiverkosto saa kehuja – toisin kuin ”kujanjuoksuksi” kutsuttu jatkoyhteys Tallinnaan.
Yritysjohtaja muistuttaa kehnon ensivaikutelman vaaroista. Heinäkuusta alkaen näille altistumme yhä enemmän myös me suomalaiset, kun Viron EU-puheenjohtajakausi alkaa ja korkeat virkamatkat Helsinki-Vantaan kautta Tallinnaan tihenevät.
Jaak Roosaare kuvailee matkakokemuksiaan värikkäästi:
”Lentomatka on mukava siihen saakka, kunnes tulee lentää edelleen Helsingistä Tallinnaan. Yllättäen selviää, ettei matkalaukku sovi lentokoneeseen, ruoaksi on vain yksi suklaakonvehti ja – mikä hulluinta – lentokonetta tulee odottaa ensin kellarissa, sitten bussissa ja lopuksi pakkasessa lentokoneen portailla.
Tallinnan lentokenttä on omistettu presidentti Lennart Merelle
Sama toistuu hiukan myöhemmin, kun laskeudut Tallinnaan. Edes hissiä ei ole: pyörätuolilla kulkevan ihmisen ei ilmeisesti tarvitse lainkaan päästä Tallinnaan. Lentoja varten Helsingissä ei ole varattu edes omaa porttia, vaan sitä varten on luotu jokin omituinen välimuoto, jota on vaikea löytää. Tavallisen numeron sijaa on numeron ja kirjaimen yhdistelmä, paikka itse sijaitsee kellarissa.”
Joustavia koneenvaihtoja EU-puheenjohtajakautena
Kärkevimmin Roosaare arvostelee Viron uutta lentoyhtiötä Nordicaa, ”kansallista rahanpolttofirmaa”. Hän määräisi sen ensisijaiseksi missioksi liikenteen Helsinki-Vantaalle, jonne yhtiö ei ole ainakaan toistaiseksi lentänyt. Strategisen kumppaninsakin Nordica on katsonut hyväksi hakea kauempaa: ensin slovenialaisen Adria Airwaysin ja nyttemmin LOT:n, joka korostaa Varsovaa kehittyvänä solmukohtana.
Finnairissa Viron EU-puheenjohtajuus on otettu jo hyvissä ajoin huomioon. Syksyllä Helsingin ja Tallinnan päivittäisten vuorojen määrä on luvattu nostaa seitsemästä yhdeksään. Tarkoitus on ottaa huomioon myös joustavat jatkoyhteydet. Ehkä tällöin voisi – puhtaasti itsekkäistä Suomen ja Helsinki-Vantaan mainesyistä – etsiä myös mukavampia ratkaisuja koneenvaihtoon kahden maan yhteisellä edustuskentällä?
Helsinki-Vantaa ei ole Suomen ja Viron liitoskohta vain virkamiehille ja liikematkustajille. Se on sitä myös kaukomatkailijoille, mistä voi vakuuttua kohdatessaan yhä runsaammin kiinalaisia Tallinnan laivoilla ja kaduilla. ”Tallinnan vetovoiman takuuna on lähellä sijaitseva kansainvälinen lentokenttä, johon laskeutuu viikoittain 85 reittilentoa Aasiasta.” Näin vihjailevasti kirjoitin kuukausi sitten Eesti Päevalehdessä. Tosin vastavuoroisesti totesin, että Helsingin vetovoimaisin nähtävyys on Tallinnan vanhakaupunki.
Näin sulautuu kaksoispääkaupunkimme. Enterprise Estonian pitkäaikainen Suomen-johtaja Valdar Liive on visioinut jopa kaksoislentokenttää, jonka Vantaan ja Tallinnan terminaalit palvelisivat Suomea ja Viroa liikenteellisesti yhdistettynä kokonaisuutena. Ehkä se olisi Jaak Roosaaren toiveiden täyttymys.
Ensijulkaisu Uuden Suomen Puheenvuorossa 6.3.2017
6.11.2017
Suomi ja Viro – verkkainen voimakaksikko?
”Suomi ja Viro muodostavat dynaamisen duon.” Onko tämä nykyisyyttä vai ennustaako se loistavaa tulevaisuutta. Joka tapauksella sanapari kuvaa toisiaan täydentäviä ja yhdessä voittamattomia kumppaneita, supersankareita…
