Miksi Viron lippu ei vieläkään liehu? Tämä kysymys esitettin Helsingin Sanomien mielipiteissä 4. tammikuuta 1990.
Neuvostoliitto oli jo höllentänyt matkailua ja tuona vuonna Helsinkiin odotettiin enemmän virolaisia kuin vuosikausiin yhteensä. Satamissa ja hotelleissa tämä ei kuitenkaan näkynyt vieraanvaraisena kohteliaisuutena, sillä niiden lippurivistöistä puuttuivat Viron kansallisliput. Kirjoittajan sanoin:
Tiedustelin asiaa hotellista, jossa vieraili suuri virolaisryhmä. Vastaus oli häpeällinen: ”Meillä ei ole Viron lippua.” Entä Helsingin satamalaitos, eikö se vieläkään ole hankkinut Olympialaiturille sinimustavalkeaa lippua?
Kirjoittajan esimerkkinä viittaama hotelli oli NMKY:n Hospiz, nykyinen Arthur, jossa yöpyi tuolloin säännöllisesti virolaisia. Se oli keskustassa ja edullisemmasta päästä, mutta Hospizilla oli myös perinteiset virolaisyhteytensä. Kirjailija Aino Kallas kuului sen kanta-asukkaisiin ja hänelle on omistettu nimikkohuonekin. Hospizissa kertoi yöpyneensä myös Lennart Meri poikavuosiensa ensimmäisellä Helsingin-matkalla ennen sotia, samoin eräs Viron ilmatilassa poikennut Mathias Rust.
Helsingin veneilijät edelläkävijöinä
Huviveneily oli tuolloin jo hyvässä myötäisessä – kumpaankin suuntaan. Tähän liittyen mielipidekirjoittaja kehui Helsingin Moottorivenekerhon vierasvenesataman kohteliaisuutta: Pohjoisrannassa Viron lippu liehui kesällä ja pitkälle syksyyn.
Moottorivenekerho tarttui saamaansa kehaisuun. Pekka Haltia kertoi 15. tammikuuta heidän liputuskäytännöstään:
Viron lippua on käytetty viime kesästä [1989] lähtien yksinään vieraslippuna ilman Neuvostoliiton lippua, koska virolaiset saivat juuri ennen juhannusta oikeuden käyttää kotimaassaan pelkkää vanhaa Viron lippua kansallislippuna mm. erilaisissa juhlallisuuksissa. Kun sekä Neuvostoliiton että Viron liput ovat viime kesänä olleet yhtä aikaa vieraslipputangoissamme, on satamassa ollut vene sekä Virosta että muualta Neuvostoliitosta. Tällaisia tilanteita on veneilyn helpottuminen tuonut jo useita.
Viron lipun voittokulku – lopulta Helsinkiin
Virossa lipun voittokulun vuodesta 1988 oli kulunut jo kaksi vuotta. Tuolloin tammikuun alussa se oli vielä täysin kielletty, eikä vain lippuna vaan myös väriyhdistelminä painotuotteissa tai tekstiileissä. Joulukuussa lippu oli jo olennainen osa niin kansankokouksia kuin perhejuhlia. Tuolloin tasavallan tunnuskuvia työsti rintamerkkeihin jopa miehitysarmeijan tukiliiton merkkikombinaatti.
Toompean Pitkän Hermannin torniin sinimustavalkea nostettiin Viron tasavallan 81. vuosipäivänä 24. helmikuuta 1989, tuolloin virallistettuna kansallislippuna. Lipun käyttö oli kiistattomasti luvallista, mutta virallisessa Suomessa arkailevaa – tai ehkä vain välinpitämätöntä ja ymmärtämätöntä.
Historioitsija Küllo Arjakas on nähnyt kulminaationa suomalaisten suhtautumiselle Viron korkeimman neuvoston 30. maaliskuuta 1990 antaman julistuksen Viron valtiollisesta asemasta, joka määritti neuvostovallan laittomaksi ja aloitti ylimenokauden perustuslailliseen hallitukseen:
Tämä merkitsi olennaista askelta Neuvostoliitosta irtaantumisessa, sillä se käytännössä lakkautti Neuvostoliiton ja Viron SNT:n perustuslait Virossa. Punaliput laskettiin monilla paikoissa ja laitoksissa heti päätöksen jälkeen. Omalla tavallaan päätökseen reagoi Suomi: Helsingin sataman lippurivistöön vedettiin Viron kansallislippu. Aikaisemmin se oli liehunut vain risteilylaiva Kristina Reginalla.
Viron lippu nousee satamassa – ja myös Latvian
Ilta-Sanomat havaitsi myös uuden lipun Olympiaterminaalin katolla. Sataman juristi Toivo Ekholm kertoi selvittäneensä asiaa Suomen ulkoministeriöstä ja saaneensa siltä hyväksynnän. Viron lippu nostettiin tässä vaiheessa kuitenkin rivin viimeiseksi, Neuvostoliiton punalipun rinnalle.
Kesäkuussa Viron lippu vedettiin myös uuden Makasiiniterminaalin (M4) edustalle. Avajaisista raportoinut Eesti Ekspress kiinnitti erityistä huomiota komeaan lippurivistöön:
Rakennuksen isäntä on Kristina Cruises -varustamo, tunnettu huvimatkojen järjestäjä. Tänä vuonna Kristina Regina kiinnittyy Tallinnan satamaan lähes sata kertaa, kevättalven aikataulussa on jopa viisi matkaa viikossa. Uutta satamarakennusta vuokraa myös pikalaiva Sinilind ja leningradilainen matkustajalaiva Konstantin Simonov. Paviljongin edessä on viisi korkeaa lipputankoa, joissa liehuvat rinnakkain Suomen, Ruotsin, Neuvostoliiton, Viron ja Latvian liput. Baltian valtioiden liput herättivät avajaisissa huomiota. Samoin huomattiin, että kaikki kyltit ja opastukset – esimerkiksi tulli – olivat myös viron kielellä. Tässä suhteessa Makasiiniterminaali on edelläkävijä koko Helsingissä.
Latvian lippu viittasi tuolloin järjestettyihin Riian-risteilyihin. Helsingin Satama on perinteisesti nostanut sen Makasiiniterminaalin edustalle, vaikka suorat risteilyt ovatkin päättyneet.
Lähteitä ja lisätietoa:
- Neito Viron rannikon, Miksi Viron lippu ei vieläkään liehu, HS 4.1.1990
- Pekka Haltia, Viron lippu yksin vieraslippuna, HS 15.1.1990
- Ilta-Sanomat, Eteläsatamassa liehuu Viron lippu, 17.4.1990
- Eesti Ekspress, Uus sadamahoone Helsingis, 22.6.1990
- Artur Taska, Sini-must-valge 100 aastat, Kupar 1992:
Küllo Arjakas, Rahvuslipu legaliseerimine ja tee riigilipuks - Kuidas sinimustvalge ühe reisilaeva masti heisati, Virumaa Teataja 24.8.2010
