Siihen aikaan kun Markus-setä lauantaitanssit Tallinnasta kieltolain Suomeen lähetti

Markus-sedän Tallinnan kartta 14. helmikuuta 1937

Markus Raution Tallinnan-kierros 14. helmikuuta 1931. Selostus alkoi Estoniassa kello 19.45, eteni raatihuoneen kautta Toompealle, jatkui katuvilinässä ja päättyi Tanssipalatsi Glorian gongiin kello 24.00. – Markus-setä muistelee, 1957

”Miten Tallinna elää ja huvittelee? – Tänään lauantaina Helsingin yleisradio välittää koko illan kuulijoilleen tunnelmia Tallinnasta: katuelämää ja museoita, rupattelua merkkihenkilöiden kanssa jne. Mikrofoni viedään myös ravintolaan, jotta ’kuiva’ Suomi saa kuvan, miten pidetään hauskaa ’märässä’ Tallinnassa, mistä monille suomalaisille on jäänyt kesäisillä vierailuilla hyviä muistoja…” – Waba Maa 14.2.1931

Kaukoradiointia Budapestista ja Tallinnasta

Kaukoradiointia Budapestista ja Tallinnasta samalla viikolla 1931. Totta toinen puoli…

Suomalaiset tuntevat Markus Raution lastenradion Markus-setänä. Paremminkin hänet olisi syytä muistaa Yleisradion ohjelmatoiminnan uranuurtajana ja kansainvälistäjänä. Lauantaina, 14. helmikuuta 1931 hän kiersi neljä tuntia Tallinnassa. Lähetys oli suora eikä muuta voinut ollakaan, sillä sen paremmin Suomen kuin Viron yleisradiolla ei ollut tallennusvälineitä. Kaikki oli suunniteltava tarkkaan ja kellotettava. Lähetyksessä virheitä ei voinut korjata ja jokainen niistä vaikutti ketjussa eteenpäin.

Rautio kuvaili selostusmatkaansa värikkäästi vuonna 1957 julkaistuissa muistelmissaan. Yleisradion ensimmäisestä selostuksesta ulkomailta oli haaveiltu pitkään. Rautio ja toinen varhainen radiokuuluttaja Alexis af Enehjelm olivat toteuttaneet pieniä lavastettua selostuksia ja kuulokuvia esimerkiksi Pariisista ja New Yorkista apunaan äänilevyt ja pieni orkesteri. Näistä pidettiin, mutta moitteitakin tuli, kuten Helsingin Sanomiin ”Radiomietteitä” terävästi pakinoivalta Eero O. Erkolta mustalaisorkesterin aitoudesta. Paikka oli olevinaan ravintola Buda­pestissa, mikä tuotti Rautiolle myös tuohtuneemman kuulijapalautteen: ”Kuinka te siellä studiossa juotte viiniä ja kilistätte laseja? Ettekö tiedä, että meillä on nyt kieltolaki?”

”Oliko siis ihme, että kaihoisin mielin unelmoimme ajasta, jolloin todistettavasti ulkomailta saisimme tehdä ensimmäisen selostuksemme. Siitä tulisi varmasti elämys kaikille kuuntelijoille – ja ennen kaikkea tietysti selostajalle itselleen”, muisteli Rautio näiden kokemusten vaikutusta.

Vaaka kallistuu kepeän mielenlaadun ja erilaisen elämänrytmin Tallinnaan

Yleisradion Tallinnan-vierailun johdosta julkaisemme tässä kuvan vanhasta Tallinnasta Hansa-ajan rakennuksineen. – Yleisradio 17.2.1931

Tallinna on vielä tuntematon, totesi Rautio. Tämän vahvisti kuuntelija­lehden kuva raatihuoneesta – Puolan Poznańista. – Yleisradio 17.2.1931

Selostus oli toteutettava puhelinkaapelia myöten, mikä rajasi vaihtoehdoiksi Tallinnan ja Tukholman. Jälkimmäinen olisi tullut huomattavasti kalliimmaksi. Tallinna oli myös ajan suomalaisille tuntemattomampi. Se oli vanha ja historiallinen kaupunki, jonka nähtävyyksistä, erilaisesta elämänrytmistä ja ihmisten kepeästä mentaliteetista riittäisi kerrottavaa, perusteli Rautio. Oletettavasti vaa’an kallisti lopulta keskitalvi, joka katkaisi laiva­yhteydet ja päästi Helsingistä lentäenkin vain Tallinnaan.

”Markus-setä muistelee” on mukavan tapahtumarikasta luettavaa. Rautio paljastuu ahkeraksi Tallinnan-kävijäksi, mikä ehkä selittää matka­kuvaukseen sulautuneita myöhempiä, etenkin vuoden 1937 selostus­matkan tapahtumia. Jäljessä matkan kuvaus tukeutuu vuoden 1931 lehtikirjoituksiin, siihenkin, mitä Markus-setä itse palattuaan kertoi, mikä valitettavasti latistaa värikkyyttä.

Aero liikennöi Tallinnaan neljän matkustajapaikan Junkers F 13 ‑koneilla. Ne olivat yksimoottorisia vesitasoja, joihin ponttonien sijaan oli vaihdettu  jalakset. Koneet lähtivät Katajanokan kärjen lentosatamasta ja laskeutuivat Ülemistejärven jäälle. Maa­lento­kenttiä ei ollut eivätkä jäät kestäneet kolmi­moottorisia koneita. Liikenne alkoi vasta Suomenlahden jäädyttyä koko leveydeltään ja aluksi tuli lentää idempää kuin kesäreitillä. Kausi päättyi jäiden haurastuttua ja jäi vuonna 1931 kahteen kuukauteen.

Suomen sedät saavat avukseen Moor-enon ja X-enon

”Jos nykyajan lentomatkustaja näkisi sellaisen koneen, johon me silloin kapusimme, hän haukkoisi henkeään ja epäröisi pitkän tovin, ennen kuin uskaltautuisi sen armoille”, arveli Rautio. Kumppanina oli teknikko Jaakko Järvinen, jota odotti perillä 99 kiloa edellispäivänä rahdattuja laitteita ja tarvikkeita. Viron lehdissä mainitaan Suomesta tulleen toisenkin mekaanikon, mutta Yleisradion kuuntelija­lehden mukaan ”tuotantotiimin” muodostivat todellakin vain Rautio ja Järvinen. Yhtäläisesti ”henkiriepunsa yhden moottorin varaan” oli jättänyt pari viikkoa aiemmin radion kamreeri R. R. Ryynänen, joka oli käynyt sopimassa yhteistyöstä ja tästä selostuksesta Viron yleisradion johdon kanssa.

Viron radion kuuluttajat Hugo Laur ja Felix Moor. – Yleisradio 17.2.1931

Viron yleisradion ”halloomiehet” eli kuuluttajat Hugo Laur ja Felix ”eno” Moor. Laur vaihtoi pian teatteriin. – Yleisradio-lehti 17.2.1931

Lento lähti torstain pakkasaamuna kello 10.00 ja sujui epäilyksistä huolimatta turvallisesti, tasaisesti ja jopa liian nopeasti. ”Allamme liukuva lumen peittämä jäätikkö kimalteli auringonpaisteessa ja sai meidät kuvittelemaan olevamme kaukaisemmallakin reitillä”, tunnelmoi Rautio. Oletettavasti Junkers laskeutui aikataulussa kello 10.45, jolloin selostuksen alkuun oli 57 tuntia.

Käytännön suunnitteluun ryhdyttiin Estonia-teatterisssa, joka oli tällöin myös Tallinnan radiotalo. Viron yleisradion puolelta apu­voimiksi ja neuvonantajiksi saatiin kuuluttaja Felix Moor ja radio­lupia valvova Rurik Esop. Nimikkeitä ei tule ymmärtää nykyisessä suppeudessa. Yleisradiot olivat pieniä organisaatioita ja varsinkin kuuluttajat, ”halloomiehet”, ideoivat ja toteuttivat kaikenlaisia puheohjelmia. Oman osuutensa kantoi myös Esop, joka veti lasten käsityö- ja askarteluohjelmia salaperäisenä ”X-enona”.

Moorin ääni – ”Hal-loo, hal-loo, siin Tallinn ja Tartu!” – oli tullut tutuksi myös vastarannalla, sillä Helsingin ja Tallinnan keski­aalto­asemat olivat lähellä toisiaan. Hänet saattoi kuulla radiokanavaa virittäessä, mutta myös Helsingin pitäessä taukoa, jolloin nk. yliaalto toi Tallinnan äänen naapurin metrilukemalle.

Suomalaisille Moor esiteltiin usein ”Viron Markus-setänä”, sillä hänkin piti lastentunteja. Markuksen tapaan hänetkin tunnettiin enimmäkseen enona, viroksi nimellä ”Onu Moor”. Kuten Rautio, hänkin oli taustaltaan ammattinäyttelijä, mistä vakuututtiin jo maaliskuussa, kun hän saapui Estonian mukana vieraaksi Kansallisteatterin lavalle. Ehkä häneen kiinnitettiin erityistä huomiota. Joka tapauksessa kriitikot kehuivat Viron nuorta, lupaavaa näyttelijälahjakkuutta. Moor oli 27-vuotias.

Yhteisenä kielenä miehet käyttivät saksaa, mutta Raution mukaan he vaihtoivat välillä äidinkieliinsä ja ymmärsivät yhä erinomaisesti toisiaan. Moor toimi hänen tukimiehenään ja Esop tekniikan, mutta toteutuspäivä vaati epäilemättä useampia auttajia. Esimerkiksi katkottomuus junailtiin käyttämällä hyväksi Viron yleisradion kaapeliyhteyksiä ja jopa suoraan päivän musiikkiohjelmaa.

Mikrofoni vie kulttuurin pyhäköstä kirkon kautta tanssipalatsiin

Estonia oli monimuotoinen kulttuurikeskus ja yleisradiolle kätevä toimipaikka. Se oli myös Raution selostukselle luonteva aloituspiste. Valmis päätepiste oli myös Dancing-Palace Gloria, vuotta aiemmin avattu ”Tallinnan eurooppalaisin lokaali”. Sen tanssiorkesteri viihdytti iltaisin yhtä aikaa ravintola­yleisöä ja radiokuuntelijoita. Kaapelit oli vedetty myös kirkkoihin. Yleisradion ensimmäinen yhteis­lähetyskin oli ollut Tallinnasta vuonna 1929 lähetetty ortodoksinen pääsiäisyön messu.

Tanssipalatsi Gloria, Helsingin Sanomat 21.6.1930

Dancing-Palace Gloria avasi ovensa helmikuussa 1930 ja ryhtyi aikailematta mainostamaan myös kieltolakia potevan Helsingin lehdissä. Kuvassa barokkityylinen ovaali tanssisali, pienempi sali edusti renessanssia ja viinibaari Egyptiä.

Selostuskierroksen välietapeiksi valittiin raatihuone sekä Toompean kukkulalta tuomiokirkko ja maakuntamuseo, jotka olivat kivenheiton päässä toisistaan. Reitin varteen sovitettaisiin tunnelmakuva Tallinnan liikenteestä ja katu­elämästä. Perjantain valmistelukierroksella Rautio mainitsi käyneensä Kiek in de Kök ja Paks Margareeta ‑torneissa, mutta nämä jäivät tällä kertaa ohjelmasta. Vaikka valitut selostuspisteet olivat varsin lähellä, kävellenkin 5–10 minuutin päässä toisistaan, siirtymiset vielä varmistettiin kahdella autolla. Toisaalta lämpömittari näytti lauantai­aamuna 14 asteen pakkasta, joka vielä kiristyi.

”Tuli ilta, meren pohjassa uinuva kaapeli odotti suuren hetken alkamista. Eri paikkojen väliset puhelin­linjat olivat varatut, ja kaikki haastateltavat olivat kohteissaan odottamassa saapumistani. Jännittynein mielin seurasin kellon osoittimia – ja sitten aloitin tuon ikimuistettavan selostuksen Tallinnasta.” – Näin muisteli Markus-setä ja seuraavasti hän keskiyöhön eteni. Kohdeajat ovat suunniteltuja eikä niitä julkaistu Suomessa, mikä jätti selostajalle liikkumavaraa:

19.45  Viron yleisradion johtokunnan puheenjohtajan Karl Reinmannin haastattelu oletettavasti Estonian konserttisalissa. Rautio kysyy radion suosiosta ja tyytyväisyydestä ohjelmiin.

19.55  Maamme-laulu Viron radio-orkesterin esittämänä, johtajana Arkadius Krull.

20.00  Estonia-teatterin johtajan Anton Kasemetsin haastattelu. Rautio on vaihtanut teatterin puolelle. Lähetystä seurannut Eero O. Erkko mainitsee häiriöstä haastattelun alussa. Kasemets kertoo viroksi käännetyistä suomalaisista näytelmistä. Nyt on suosiossa Agapetuksen Syntipukki, jota teatteriryhmä esittää vierailunäytöksissä ympäri Viroa. Kuullaan suomalaisista, jotka ovat esiintyneet Estonian oopperoissa ja opereteissa. Kasemets huomauttaa, että yksikään virolainen ei ole vielä esiintynyt Suomalaisessa Oopperassa. Hän kertoo kansalaisten teatteri­harrastuksesta ja lopuksi kiittää: ”Uskon, että tämä haastattelu oli omiaan tutustuttamaan Suomen yleisöä meidän olosuhteisiimme. Toivon Suomen teatterille jatkuvaa onnea ja menestystä.”

20.10  Katkelma teatterisalista Halévyn oopperasta Juutalaisnainen ja selostus käytäviltä.

20.25  Lähetys Viron radio-orkesterin iltakonsertista. Hyvin soittavat, kehuu Erkko.

20.35  Selostus Tallinnan raatihuoneelta. Rautio kertoo muureista ja sisustuksesta. Mikrofonin ääreen poikkeaa pitkäaikainen kaupunginjohtaja Anton Uuesson, joka tervehtii kuulijoita viroksi. Arkiston­hoitaja Paul Johansen saapuu haastateltavaksi. Hän esittelee saksaksi lukkojen takana säilytettäviä muistoesineitä ja asiakirjoja, myös Suomea koskevia, sekä kertoo kaupungin moni­vaiheisesta historiasta. Rautio muistaa ”kammottavat tarinat onnettomista ihmisistä, joita on kidutettu raatihuoneen alla olevassa vankiluolassa, jotta he tunnustaisivat rikoksensa”.

20.50  Selostus Tallinnan tuomiokirkosta. Urkuri virittää tunnelmaan ja täyttää aikaa ennen Raution saapumista. Mahdollisesti alku hiukan viivästyy, sillä asentajille varattu toinen auto on kadonnut. Herkkäviritteinen pakinoitsija Erkko ei ongelmaa havaitse, mutta kylläkin arkiston­hoitajan tiede­miehenä pitämän pitkänpuoleisen puheenvuoron, joka saattoi siirtää aikataulua. Rautio tarinoi repaleisista sotalipuista ja hautamuistomerkeistä lopettaen sanoihin: ”Jäämme kaikki muistelemaan mennyttä aikaa, muistelemaan niitä, jotka täälläkin lepäävät.”

21.05  Selostus maakuntamuseosta. Aikalaiskäännös johtaa harhaan. Vuonne 1864 perustettu Eestimaa Provintsiaalmuuseum on Viron historiallisen museo suora edeltäjä. Sen tiloissa toimii nykyään Viron tiedeakatemia. Tuomiokirkko ja maakuntamuseo ovat lähekkäisinä luonteva yhteiskohde. Erkkokin mainitsee kolunneensa ne kemisti­klubin matkalla. Vajaan 100 metrin kävelymatkan varteen jää Suomen lähetystö, mutta sinne Rautio ei poikkea.

21.20  Viron radio-orkesteri esiintyy. Sävelmätiedot puuttuvat, mutta tämä konserttiosuus tarjotaan vain suomalaisille. Viron radio on yhdistänyt Gloriaan jo kello 21.15.

21.45  Suomen puolelta tuoreimmat uutiset ja tiedotteita. Suomen Tietotoimiston uutiset lukee vuorossa oleva kuuluttaja, oletettavasti af Enehjelm tai Ebba Jacobson-Lilius.

22.15  Tunnelmia ja keskustelua Tallinnan kaduilta. Rautio muistaa kuvanneensa talvihämyistä vanhaa kaupunkia ja sen nähtävyyksiä sekä tarinoineensa Kultas-kahvilasta, jossa kirjailijat tapaavat toisiaan, samoin näyttelijöiden ja taidemaailman kohtaamispaikasta Paulin baarista, ”jossa tunnelma kohosi yösydännä tuon kellarin tummuneeseen kattoon asti”. Ajan suosikki­näyttelijä, Suomessakin tunnettu Paul Pinna isännöi Mustapäiden talon baaria. Sen sijaan mainittu kahvila Kultas avataan vasta vuonna 1937 ja talokin on rakentamatta.

22.30  Selostus tanssi-illasta Dancing-Palace Gloriasta. Musiikista vastaa Viron ensimmäinen jazzorkesteri The Murphy Band, joka soittaa viimeisiä viikkoja tällä nimellä. Se jakautuu maalis­kuussa, mutta jatkaa Gloriassa johtajansa Kurt Strobelin nimellä. Soitannollisena esikuvana on Jack Hyltonin orkesteri, mikä antaa vihjeen illan repertuaarista. Rautiolle ja Moorille on katettu illallis­pöytä lähelle orkesteria. – ”Mikrofoni oli piilotettu kukkamaljakon taakse, ja kun siinä sitten kerroin kuulijoilleni pyöreällä permannolla tanssivista pareista, värillisistä valoista, jotka vaihtuivat tunnelman mukaan, orkesterista ja venäläisestä emigranttikuorosta, joka aina taukojen aikaan lauloi kaihomielisiä mustalaisromansseja, niin eivät muut kuin aivan lähi­pöydissä istujat arvanneet, että parastaikaa oli radiointi menossa, vieläpä rajojen ulkopuolelle.”

24.00  Selostus päättyy gongin lyönteihin Gloriassa. Alkuaan ohjelmatiedoissa mainituista Niguliste-kirkon keskiyön kellonlyönneistä kerrotaan luovutun teknisistä syistä.

”Olen tyytyväinen iltaani, sangen tyytyväinen”, toteaa Markus-setä

Markus Rautio, Irene Lebas ja Felix Moor 1937

”Lell, tädi ja onu (setä, täti ja eno).” – Kollegat Markus Rautio, Irene Lebas ja Felix Moor selostus­matkalla 1937. – Markus-setä muistelee, 1957

Rautio oli iltaansa tyytyväinen. Ruokakin maistui paremmalta kuin aikoihin eikä ollut syytä vastustella, kun Tallinnan radio­miehet ehdottivat illallisen jälkeen siirtymistä baarin puolelle.

”Hauska matkahan se olikin. Viron radiomiehet ovat ystävällistä ja hauskaa väkeä. Mutta kova kiire minulla oli Tallinnassa ehtiäkseni joka paikkaan. Auto vain odotti ulkopuolella, ja sitten huristettiin Estoniaan, Raatihuoneelle, museoon, tuomiokirkkoon ja milloin mihinkin tarvittiin. Kerran olimme oikein hermostuneita, kun toinen automme, joka oli varattu teknikoita varten, oli kadonnut. Kuljettaja oli erehtynyt luulemaan aivan vieraita ihmisiä radio­miehiksi ja ajanut tiehensä”, kertasi Rautio kotimaassa.

Seuraavan kerran Rautio selosti Tallinnan nähtävyyksiä ja elämää huhti­kuussa 1937. Tällä kertaa hän tallensi pikalevyjä. Vastassa oli radiomiesten ohella naiskuuluttaja Irene Lebas, jonka Rautio tapasi Kultas-kahvilassa. Haastattelu on säilynyt Yleisradion arkistoissa ja merkittävä muisto myös Viron yleisradiolle, jonka arkisto tuhoutui Estonian palopommituksessa vuonna 1944.

Miehitys katkaisi radioväen yhteydet. Seuraava tilaisuus suoraan kosketukseen tuli vasta syksyllä 1955, kun Yleisradion insinöörit Kaarlo Sainio, Sven Lounastörmä ja Paavo Velander pääsivät vierailulle Viron radioon. Voisi olettaa, että he saivat evästystä Markus-sedältä, varsinkin, kun on tiedossa, missä tämä tapasi majoittua. Näin Velander: ”Jännityksellä odotimme, miltä näyttää kovia kokenut Tallinna. Kuld Lõvi ‑hotellista ei löytynyt jälkeäkään ja Tantsupalast Gloriasta oli romantiikka hävinnyt.”


Dancing-Palace Gloria sijaitsi elokuvateatteri Gloria Palacen kellarikerroksessa. Rakennus on säästynyt ja tunnetaan nykyään Venäläisenä teatterina. Insinöörien vierailun aikaan salit palvelivat ruokalana nimellä Söökla nr 45. Saattaa olla, että sen kohtaloksi koitui sijainti paraatitorin laidalla ja puolueen keskuskomitean kyljessä. Vapautetun Gloria-nimen Tallinnan ravitsemistrusti vei puolue­väen edustus­ravintolalle Müürivahe-kadulle, jonne se jäikin. Sekin oli vanhoja yökerhoja, perustettu vuonna 1936, mutta isännille sopimattomalla nimellä Dancing Paris. Ehkä sama koski Harju-kadulla pommin alle jääneen Astorian nimeä, jonka entinen Gloria sai numeronimen sijaan vuonna 1957.


Yleisradio kansainvälistyi pääsiäisyönä 192926.3.2016

Yleisradio kansainvälistyi pääsiäisyönä 1929

”Suomen Yleisradion asemat lähettävät lauantai-iltana Tallinnan Kristuksen kirkastumisen kirkon jumalan­palveluksen, joka alkaa kello puoli kaksitoista illalla. Radiointi toteutetaan Tallinnasta kaapeliteitse…”


Lähteitä ja lisätietoa | Allikad ja lisainfo

Kirjallisuus | Kirjandus

  1. Tallinna plaan. Üldise ajakirjanduse kontori (G. Paju) väljaanne ja kirjastus 1930
  2. Tallinn : Ohjeita matkailijaille. Tallinna Eesti Kirjastus-Ühisus 1934
  3. Markus Rautio, Markus-setä muistelee. S. 149–164. Otava 1957
  4. Vello Lään, Ringhääling kodanlikus Eestis (1924-1940). Väitekiri filoloogiakandidaadi teadusliku kraadi taotlemiseks. Välissidemed, lk. 61–68. Tartu Riiklik Ülikool 1967
  5. Paavo Velander, Kidekoneesta väritelevisioon. ”… lähdimme [Kaarlo] Sainio, [Sven] Lounas­törmä ja minä syksyllä 1955 tutustumaan naapurimme yleisradiotekniikkaan. – Jännityksellä odotimme, miltä näyttää kovia kokenut Tallinna. Gold Lövi [Kuld Lõvi] -hotellista ei löytynyt jälkeäkään ja Tantsupalast Gloriasta oli romantiikka hävinnyt.” Kirjayhtymä 1986
  6. Erika Nivanka, Soome lahe kahel kaldal. Esimese naisdiktorina Eesti Rnghäälingus, lk. 53–59. ”Mis puutub raadiosse, siis seal oli muidugi kuningas Felix Moor. – Ta oli onu Moor. Kõik lastetunnid olid tema pidada. Kõik kuulasid teda ja kõik austasid teda.” Faatum 2002
  7. Kalervo Hovi, Viinasodasta kynttiläiltoihin. Tallinnan ravintolakulttuurin historia 1918–1940. ”Gloriaa pidettiin Viron oloissa liian ylellisenä ravintolana.” Kirja-Aurora, Turku 2002
  8. Astoria, Vene Draamateatri (end. kino ”Gloria Palace”) keldris asuv restoran ja kasiino. Avati 1930, kandis siis nime ”Dancing Gloria”. A-st 1944 söökla nr 45, a-st 1957 söökla ”Astoria”, restoran a-st 1962. Entsüklopeedia Tallinn. 1, A-M. Eesti Entsüklopeediakirjastus 2004
  9. Paavo Oinonen, Markus-setä : Suomen ensimmäinen radiopersoona. ”Kun Markus Rautio esiintyi ensimmäisen kerran Yleisradiosssa 13.11.1926, hän ei ollut kertaakaan kuunnellut syys­kuulla alkaneita lähetyksiä eikä hänellä ollut kotonaan edes vastaanotinta.” Selostusseikkailu Tallinnassa, s. 85–87: ”Markus Rautio teki ensimmäisen ulkomaanselostuksensa ennen kuin Yleisradio oli saanut ensimmäistäkään äänentallennuslaitetta.” Yleisradio 2015

Radiotallenteet | Raadiosalvestised

  1. Toompean varjossa ja Estonian parrasvalossa. Mikrofoni ja taiteilija Markus Rautio tutustuvat Tallinnaan. Suomen Yleisradio. Yleisohjelma 2.5.1937 klo 19.10–20.10. Yle Elävä arkisto
  2. Toompean varjossa ja Estonian parrasvalossa II. Yleisradio 2.5.1937. ERR Arhiiv
  3. Lembit Lauri, Kirjutamata memuaare. Irene Lebas-Menning-Lambert. ”Ringhäälingu arhiiv hävis tules koos Estonia teatri­majaga 9. märtsil 1944. Haruldane helihääl minevikku leidub siiski Soome raadio arhiivis. 1937. aastal külastas Tallinnat soome raadiomees Markus Rautio ja astus Vabaduse väljakul sisse Kultase kohvikusse.” Eesti Raadio 12.1.1994. ERR Arhiiv
  4. Jukka Lindfors, Radiokuulutuksia 1930-luvulta. Yle Elävä arkisto 15.7.2008
  5. Arkisto: Petserin luostarin katakombit. Katkelma Jussi Koskiluoman 28.12.1938 lähetetystä selostuksesta ”Vanha luostari isän ja lännen rajamailla”. Yle Radio 1 21.10.2018

Lehdistö aikajärjestyksessä | Ajakirjandus ajalises järjestuses

  1. Stintan är till freds. ”I lördags återkom Delsbostintan, doktorinnan Ida Gawell-Blumenthal, till Stockholm från en nära två månaders lång turné i Finland. – Man bad mig förresten på en massa ställen att hälsa vår hallåman ’farbror Sven’, hoc est redaktör Jerring, som tydligen är lika populär på andra sidan Bottenhavet som här.” Hufvudstadsbladet 21.7.1926
  2. Felix Moor. Ringhäälingu kunstiline ”kojaminister” ja hea deklamatsiooni kõrgesagedusline kõwendaja. Tõsise jutuga mees, kelle hääles pole iial naeru kübetki. Raadioleht 10.4.1927
  3. Hallo, hallo! Siin Tallinna Ringhääling! Lainepikkus 408 meetrit! Raadioleht 12.6.1927
  4. Lahden radioasema on nyt valmis. ”On kummallista, ettei juuri kenenkään radioihmisen kuule enää puhuvan hra Rautiosta, vaan Markus-sedästä!” Suomen Sosialidemokraatti 18.3.1928
  5. Ohjelmien vaihto Viron kanssa. ”Tämä tapahtuu ensimmäisen kerran nyt, pääsiäisyönä, jolloin kreikkalais-katolinen Jumalanpalvelus Tallinnasta radioidaan.” Yleisradio 31.3.1929
  6. En pratstund med ”Farbror Sven”. Radiolyssnaren intervjuade för någon tid sedan vår hallåman hr. Markus Rautio. Vi ha nu i vår tur intervjuat motsvarande person i Sverige, hr. Sven Jerring, hela Sverges ”Farbror Sven”. Rundradion 25.8.1929
  7. Esimene awalik raadio-kontsert. T. Haapanen’i muljed. ”Eriti meeldiwat soomlastele meie ringhäälingu kõneleja – raation kulutaja – härra Moor.” Postimees 17.11.1929
  8. Toivo Haapanen, Tallinnan radio- ja musiikkioloista. ”Tallinnan radio eli ringhääling on sekin löytänyt paikan Estonian tilavista suojista. Siellä sijaitsee ringhäälingin studio ja konttori sekä muut tarpeelliset huoneet. Radio-orkesteri on melkein samankokoinen kuin meidän nykyinen radio-orkesterimme, 18 à 19 miestä (meillä 20). – Myöskin kuulutus tapahtui konserttisalista ja suoritti sen Viron suosittu ’Markus-setä’, hra Moor.” Suomen Musiikkilehti nro 17–18/1929
  9. Uus luksuslokaal pealinnas. ”Dancing-Palace Gloria” – noobleim restoraan Balti riikides. Eile õhtul awati Tallinnas kino ”Gloria Palace” keldrirruumides uus restoraan ”Dancing-Palace Gloria”, mis sisemuselt ning sisseseadelt on üks nooblimaid Balti riikes. Orkester koosneb parematest ”Marcelli” ja ”Murphi-bandi” mängijaist. Uudisleht 5.2.1930
  10. Fermaatti (Väinö Siikaniemi), Lahden takaa tuulee. ”Mielenkiintoisesta kulttuurijoukosta [Ilmatar-laivalla] valitsimme uhriksemme veljeskansan miehen, [Tallinnan radion] kapellimestari Krullin ja istutimme hänet tupakkasalonkiin. – Tervetuloa maahamme!” Uusi Suomi 27.3.1930
  11. Tanssipalatsi ”Gloria”. Eestin hienoin ja upein huvittelupaikka. – Ravintola ja Tanssi-Kabaretti ”Estonia”. Kaupungin suurin ja suosituin ravintola. Helsingin Sanomat 18.4.1930
  12. Balder Jaan, Kunst ja kõrts. Paul Pinna hakkas baaripidajaks. 24.10.1930
  13. Lentoliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä. Suomenmaa 25.1.1931
  14. Ixioon (Fred Olbrei), Tehniline kriitika. Läinud nädalal külastas Tallinnat Soome Ringhäälingu juhatuse liige hra [Roine Rikhard] Ryynänen. Kuuldavasti oli hra Ryynäsel läbirääkimised meie ringhäälinguga vastastikkuste raadioreportaashide korraldamise asjus. Esimene reportaash korraldatakse loodetavasti Tallinnast Soome jaamadele 14. veebruari õhtul, kusjures terve õhtu kestel Tallinna tähtsamaist ehitusist ning asutusist lühikesi kirjeldusi kaablitmööda Soome saadetakse ja sealt raadiojaamade kaudu edasi levitatakse. Ette olla nähtud ka rida intervjuusid silmapaistvamailt isikuilt teaduse ning kunsti alalt. Raadio nr. 7, 1–7.2.1931
  15. Teadaanne. Lennuühendus on alganud 1. weebr.järgmise lennuplaani järele. – Pileteid ja teateid saab lennujaamast, Ülemiste järve ääres. ”Aero” O-Ü esindaja N. Wehlman. Kaja 4.2.1931
  16. Suomen Yleisradio. Keskiviikkona 11. p. helmik.: 20.00 Unkarin ilta: 22.10–23.00 mustalais­musiikkia Budapestista, orkesteri Imre Magyari. Yleisradio 10.2.1931
  17. Tolari (Santeri Ivalo), Kirje Helsingistä. Eristyksissä. ”Täällä Suomen pääkaupungissa me nyt [talvella] olemme eristettyjä liikeyhteydestä muun maailman kanssa. Ainoastaan lentokoneiden avulla Tallinnaan pääsemme täältä välittömästi liikkumaan.” Helsingin Sanomat 14.2.1931
  18. Suomen Yleisradio. Tänään lauantaina [14.2.] on ohjelma seuraava: 19.45 käynti Tallinnassa: Haastatteluja, teatteri- ja orkesteriesityksiä, käynti raatihuoneella, kirkossa, museossa; 21.45 tuoreimmat uutiset; 22.15 käynti Tallinnassa jatk.: katuelämää, ravintolamusiikkia, kellonlyönti klo 24,00. – Tallinna: 21.15 tanssimusiikkia; 22.10 tanssimusiikkia. Ajan Sana 14.2.1931
  19. Tänane raadio. Laupäewal, 14. weebr. Kl 21.15–22.00 tantsumuusikat Dancing-Palace ”Gloria” (The Murphy Band). 22.10 tantsumuusika järg. – ”Kuidas Tallinn elab ja lõbutseb”. Soome kuuleb seda raadios. Ka mõnesse nooblisse restorani seatakse üles mikrofonid, et ”kuiwale” Soomele anda edasi pilti sellest, kuidas lõbutsetakse ”märjas” Tallinnas, millest paljudel soomlastel suwistest külaskäikudest saadik head mälestused… Waba Maa 14.2.1931
  20. Tallinn – Soomes. Huwitaw raadio ülekanne Tallinnast Soome. Neljapäewa hommikul [12.2. Helsingi 10.00 > 10.45 Tallinn, Aero OY, Junkers F 13] jõudsiwad lennukil Tallinna Helsingi halloo­mees hr. Rautio ja kaks mehaanikut. Eelmise päewa lennukiga jõudis ka 99 kilo raskuses tarvis­minevaid aparaate, mikrofone, juhtmeid ja eelkõwendajaid kohale, sest soomlased tahawad täiesti iseseiswalt (ainult oma jõuga) wastawat kawa üleanda. Lääne Hääl 14.2.1931
  21. E. O. E. (Eero O. Erkko), Radiomietteitä [Tallinnan selostuksesta]. Helsingin Sanomat 16.2.1931
  22. Tallinna elu Soome ringhäälingus. ”Warem oli kawatsetud keskõõtunni löömist anda edasi Niguliste kirikust, kuid see jäi tehnilistel põhjustel ära.” Waba Maa 15.2.1931
  23. Soome kuulas Tallinnat. ”Halloomees hr. Rautio andis Tallinna elu-olu edasi igakülgselt: kõnetas meie ringhäälingu juhti, tegi samas interwjuu ’Estonia’ direktorgia, ruttas raekotta, kus omakorda usutles linnapead, andis edasi tänawpilte ja meeleolusid, ning ruttas hiljem dancing ’Gloriasse’, kust hõimuwelledele kuulda laskis weiniklaaside kõlinat, mürtsuwat jazz-muusikat ja üldse meie ’märja’ pealinna lokaaliõhkkonda. – Hr. Rautio ühes oma kahe mehaanikuga pidi Helsingisse tagasi sõitma lennukil, mis väljus pühapäeval kell 2 p. l.” Uudisleht 16.2.1931
  24. Naapurimme Tallinna. ”Niille radiokuuntelijoille, jotka asuvat Suomenlahden rannalla, on Eestin yleisradio varsin tuttu tekijä. Kun Helsinki pitää väliaikaa, ilmestyy helsinkiläisten kovaäänisiin usein Tallinnan aseman kuuluttajan Felix Moorin ääni lausuen hauskalla korostuksellaan: Hal-loo, hal-loo, siin Tallinn ja Tartu!” Yleisradio 17.2.1931
  25. Tallinnan-vierailu. Markus-setä palasi Tallinnasta. ”Hauska matkahan se olikin. Viron radiomiehet ovat ystävällistä ja hauskaa väkeä.”  Yleisradio 24.2.1931
  26. Veljesmaan näyttelijät vierailevat Kansallisteatterissa. ”Felix Moor on vierailija vierailijain joukossa, sillä hän ei kuulu vakituisesti Estonian henkilökuntaan, vaan on Viron Yleisradion kuuluttaja. Kaikista saapuneista on hän ainoa, joka on saanut taiteellisen koulutuksensa itsenäisen Viron omassa teatterikoulussa – Draama-Stuudiossa. Uusi Suomi 1.3.1931
  27. Jälkipoimintoja näyttelijävierailuista. ”Moor todisti [Matkan pään] Raleighina olevansa harvinaisen herkkä­vireinen näyttelijä. Lausujalahjansa hän on siirtänyt Viron yleisradion palvelukseen. Moor on Viron Markus-setä – maan teatteritaiteen tappioksi, sillä hänenlaistaan hienoa taiteilijaa luulisi tarvittavan nykyaikaisessa teatterissa.” Uusi Suomi 7.3.1931
  28. Dancing-Palace Gloria. 5 Gloria-Girls. Peale selle uus muinasjutuline tantsukapell ”Kurt Strobel and his orchestra” uusimate löökpaladega. Päewaleht 17.3.1931
  29. Karl Reinmann (Reinaste), Eestin yleisradio. ”Kuuluttajana sekä samalla lausunnallisen ohjelmiston johtajana toimii hra Felix Moor.” Yleisradio 24.3.1931
  30. Lentoliikenne Viroon keskeytynyt. ”On odotettava jään­murtajaa Hangosta avaamaan laiva­liikenteen. Jääsuhteet ovat sellaiset, ettei isoilla kolmimoottorisilla koneilla voi startata jään haurauden tähden ja yksimoottoriset ovat taas liian heikkoja.” Helsingin Sanomat 27.3.1931
  31. Erkki Vala, Radioreportaahin tulevaisuusnäköaloja. Radiokuuntelija 5.5.1931
  32. Tanssipalatsi ”Gloria”ssa Eestin hienoin ja upein huvittelupaikka Tallinnassa. Joka ilta Tanssia ja Kabaretti. Esityksen jälkeen tunnelmahetki – Baarissa – . Uusi Suomi 10.7.1931
  33. Kurt Strobel – Eesti Jack Hylton. ”Kurt Strobelist on kuulnud iga eesti raadioharrastaja, sest teatavasti igal nädalal kord levitab ringhääling tantsumuusikat ’Gloriast’. – Tallinnasse on asutatud uus luksus-restoran, mis vajab ka orkestrit. Sellest tingitult likvi­dee­ritaksegi ’The Murphy Bänd’. Endine koosreis jaguneb, hangitakse juure veel uusi mängijaid ja valmis ongi kaks orkestrit. Üks jääb ’Estoniasse’, selle nimi on ’Estonia Dance Orchestra’, teine siirdub aga ’Gloriasse’, selle ametlik nimi on ’Kurt Strobel and His Orchestra’.” Raadioleht 19.7.1931
  34. Etsijä, Radiokoneen ääressä. ”Jos nyt virittää vastaanottimen Helsingin entiselle aallolle [221 m, uusi 368,1 m), niin sieltä kuuluu – Tallinna [296,1 m]. Tallinnan yliaalto näkyy olevan erikoisen voimakas, ja aseman lähetyksiä saattaa kuunnella sitäkin kautta. Yleisradio 4.8.1931
  35. Kuidas sündis ja lagunes ”The Murphy Band”. Tempo 4.12.1931
  36. Jaht ”lõikajatele” eetris. Rurik Esop ehk ”Onu X” (”Iks”). Hommikleht 5.6.1934
  37. ”Astoria” öölokaali avamine. – ”Meriklubi” öölokaal. – Noobleim restoran-öölokaal Riviera Palais. – ”Pirita suveaed”. Apashide õhtu ehk öö mont-martres. – Dancing-Palace ”Gloria”. Igal õhtul Marcelle ja Nadasy, Budapesti ooperi esimene tantsupaar. Uudisleht 7.8.1934
  38. Viron yleisradiosta. ”Nykyisin on meillä myös naiskuuluttaja, tosin aluksi vain kokeeksi. Mieskuuluttajia on sen sijaan kaksi vakinaista.” Helsingin Sanomat 29.11.1934
  39. Raadio. Neljapäew, 28. weebruar 1935. 20.00 Kalewala 100. aastapäewa mälestusaktus (ülekanne Helsingi messihoonest). Päewaleht 27.2.1935
  40. Ringhäälingu halloo-naine. ”Wälismaa ringhäälingute konfreerijateks on paljudes kohtades ’halloo-naised’ meeste kõrwal. Ka meil tehti nüüd seda wahelduse mõttes. – Eesti ’ uus ’halloo-naine’ on preili Erika Weidenbaum [Viirsalu, Nivanka].” Esmaspäew 30.11.1934
  41. Uueks halloonaiseks Ira Lebas. Waba Maa 18.11.1935
  42. Viron ja Suomen yleisradio-ohjelmapäällikköjen kokous. Helsingin Sanomat 26.4.1936
  43. Pealinn sai moodsa kohviku. ”Kohvik Kultas” avati teisipäewal. Uus Eesti 2.2.1937
  44. Eesti–Soome ringhäälingud tihedale koostööle. Uus Eesti 28.4.1936
  45. Öölokaali ”Dancing Paris” avamine. Täna, 7, skp. kell 8 ühtul.. Waba Maa 7.7.1936
  46. Tallinna elu ja sündmustik Soome ringhäälingusse. Täna lõunani wiibis Tallinnas mõnda päewa Soome ringhäälingu peohallomees Markus Rautio. Päewaleht 19.4.1937
  47. Soome ”raadio-lell” Tallinnas. ”Meie tunneme Felix Moori ’raadio-onu’ nime all. Ka soomlastel on oma raadio-onu ja peale tema weel ’raadio-lell’. Markus Rautio warjunimi on ’Markus-setä’ ja wiimane sõna selles nimes tähendab lelle. – Pühapäewa õhtul istus kohwikus koos seltskond – onu. tädi la lell: Felix Moor, halloopreili Irene Lebas ja Markus Rantio. Onu Moor tõmbas püksi­taskust mikrofoni ja Markus-lell interwjueeris preili Lebast meie kohwiku­kultuuri, õrnemasoo waimsete huwide ja muude lõbusate asjade üle.” Uus Eesti 19.4.1937
  48. Käymme Tallinnassa. ”Toompean varjossa ja Estonian parrasvalossa” on nimenä Markus Raution mikrofonikäynnillä Tallinnassa sunnuntaina 19.10. Kuvassa Toompää ja Markus Rautio Tallinnan kuuluttajain Irene Lebasin ja Felix Moorin kanssa. Radiokuuntelija 2.5.1937
  49. Suur Soome XX iseseisvuspäeva saatekava. 6. detsember kl 18.15–19.10 Mikrofonimatk Põhjala valges linnas. Raadioreportaaž Helsingist – F. Moor. Raadioleht 2.12.1937
  50. Markus-sedällä on uskollisia kuuntelijoita Virossa. Helsingin Sanomat 3.3.1938
  51. Vennasrahvaste raadio-koostöö. Soomlased kiidavad Eesti ringhäälingut. Tallinn–Helsingi vahele ultralühilaine-ühendus. Vahetuskontserdid sügisel. 9 vahetuskunstnikku aastas. Eile algas Tallinnas II Eesti–Soome ringhäälingu konverents. Päewaleht 11.6.1938
  52. Radioreportaashimatkat Viroon alkavat. Helsingin Sanomat 14.6.1938
  53. Eesti ja Soome ringhäälingu mehed Tartus. Mõlema saatja jaoks heliplaate. Eile pidasid Tartus läbirääkimisi täna ja homme toimuwate heliplaadi üleswõtete suhtes meie ’raadioonu’ Felix Moor ja Soome ringhäälingu saatekawa juhataja mag. Jussi Koskiluoma. Postimees 22.11.1938
  54. Päevast päeva. Algava nädala laupäeval teostub esimene Eesti ja Soome ringhäälingu ühine kirev saade. Fotod: Georg Malmsten, Alexis af Enehjelm, Matti Rajula, Anna Bella lauljad, Soome ringhäälingu orkestri sekstett. Raadioleht 24.11.1938
  55. Suomen–Viron ensimmäinen yhteinen ajanvieteohjelma. –  Iloisa Suomen silta. Joulukuun 3 p:nä klo 20.30–21.20. – Milvi Laid laulaa (etusivu). Radiokuuntelija 27.11.1938
  56. Rõõmus Soome sild. 3. detsember kl 20.30–21.20. Eesti ja Soome ringhäälingu ühine kirev saade. Koostanud Karl Kesa (RR) ja Alexis af Enehjelm (SY). Uus Eesti 3.12.1938
  57. Pilte reportaaži juurde Petseri kloostrist. Raadioleht 15.12.1938
  58. Petseri. Riigi Ringhäälingin kutsumana kävi maist. Jussi Koskiluoma äskettäin tutustumassa Petserin kaupunkiin ja luostariin Kaakkois-Virossa. – Ohjelma: Vanha luostari isän ja lännen rajamailla. Keskiviikko 28.12.1938 klo 20.45. Radiokuuntelija 25.12.1938
  59. Kuvia Petserin kaupungista ja luostarista. Tiistaina maalisk. 21 p. klo 11.15–11.55. (Kansakoulua varten). Maisteri Jussi Koskiluoman mikrofonikertomus omalaatuisesta veljes­maamme Eestin kaupungista. Kansikuva. Kouluradio, kevätlukukausi 1939
  60. Tallinnas 6 ja Nõmmel 1 öölokaal. Vrt. saksan Nachtlokal, yökerho. Päewaleht 6.1.1939
  61. Emajoen Ateena. Mikrofonikuvia Tarton yliopistosta ja ylioppilaselämästä, jotka on koonnut maist. Jussi Koskiluoma, kuullaan radiossa sunnuntaina 20.05. Radiokuuntelija 22.1.1939
  62. Viron itsenäisyyden päivä. Helmikuun 24 p:nä. Suomen Yleisradio. Radiokuuntelija 19.2.1939
  63. Naula, Riigi Ringhääling – Viron Yleisradio. Seura 22.2.1939
  64. Eesti päev Soome raadios. Soome ringhäälingu saatekava on reedel, 24. veebruaril peaaegu terves ulatuses pühendatud Eestile. – Magister Jussi Koskiluoma sooritab kell 19.55 mikrofoni­matka Helsingis elavate eestlaste juure. Uus Eesti 24.2.1939
  65. Tutvustame raadiorahva sõpru. Mehed, keda tuntakse hääle järgi. Maa Hääl 10.3.1939
  66. Kuvia Petserin kaupungista ja luostarista. Keskiviikkona huhtik. 22 p. klo 10.10–10.40. (Kansakoulun yläl. varten). Maisteri Jussi Koskiluoman mikrofonimuistelmia eräästä veljes­maamme Viron omalaatuisesta kaupungista. Kouluradio, kevätlukukausi 1942
  67. Dosaator ehk viinakallamise aparaat. ”Säärane riistapuu ei eksi ühegi grammi võrra. – Näiteks sööklas ’Hiiu’, kus viina valatakse käsitsi, ’külastajate petmine on kujunenud süsteemiks’. Söökla nr. 40 laos on neli aastat seisnud uhiuus, veel lahtipakkimata dosaator. Sööklas nr. 45 seisab laos samasugune riistapuu 1952. a. alates.” Vaba Eesti Sõna, New York 13.10.1955
  68. Fakt (Voldemar Kures), Eesti uuest vaatenurgast. ”Nüüd on Gloria-kelder ainult söökla, kus käivad peamiselt venelased. – Kunagine restoran ’Paris’ kannab nüüd ’Gloria’ nimetust ja on N. Eesti suurim joogi- ja söögikoht. Stockholms-Tidningen Eestlastele 30.10.1955
  69. Ernst Luebik, Eesti Ringhääling enne iseseisvuse katkemist. Vaba Eesti Sõna 18.9.1981