Viron talouslehti Äripäev julkaisi toukokuussa pääkirjoituksen otsikolla ”Saame Soomega üheks”. Siinä pohdittiin Suomen ja Viron talouksien sulautumista, muuttumista yhdeksi. Toimituksen oman kannan mukaan maiden intressissä on lähentyminen ja yhteensulautuminen. Lähitulevaisuudessa, kun Suomen ja Viron yhteiset edut myös tiedostetaan, taloudet kietoutuvat toisiinsa entistä vahvemmin.
Uudelle Virolle tiivis yhteys Suomeen on ollut lehden mukaan yksi talouden kulmakivistä. Suomalaisissa se aika ajoin herättää niin pelkoa kuin ihailua, arveli lehti. Joka tapauksessa Suomi on ollut esikuvana ja mittapuuna, johon Viro on voinut verrata taloudellisen kehityksensä nopeutta.
Mitä annettavaa Virolla on Suomelle?
Tulevaisuudenkin etuna Äripäev näkee Viron joustavuuden, sitä varsinkin työmarkkinoilla. Suomen keskeiset vientisektorit ovat viime vuosina kokeneet kovia. Jäykät työmarkkinat ovat vain vahvistaneet näiden alojen ongelmia, kun Viro on selviytynyt paremmin talouskasvun hidastumisesta.
”Hyvä, että oma Nokia jäi meiltä löytämättä.” Sellaisen tukialuksen uppoaminen halvaannuttaisi suuren osan taloudesta. Virossa ei ole yksittäisiä hallitsevia liiketoiminta-alueita. Maassa on kylläkin Ericsson, jonka tuotanto muodostaa 10 prosenttia viennistä, mutta se ei ole verrattavissa Nokian merkitykseen Suomessa. Ruotsalaisyhtiö peri asemansa ja myös toimitilansa Elcoteqilta, jonka huippuvuosien osuus Viron kokonaisviennistä oli kaksinkertainen. Ykkösviejän aseman Elcoteq otti jo vuonna 1994.
Emme ole kilpailijoita, vaan kumppaneita
Lehti korostaa useampaan otteeseen, että tiivis yhteys pohjoiseen naapuriin on Viron etu. Siksi suomalaisiin tulisi suhtautua lähtökohtaisesti kuin kumppaneihin, ei kuten kilpailijoihin. Erilaisissa skenaarioissa on varoitettu, että Viro voi muuttua Suomen takapihaksi, johon siirretään vain työvoimavaltaisia alihankintoja. Väistämättä Viro on vielä joitain aikoja alihankkijan roolissa, mutta juuri tiivis sidonnaisuus Suomeen auttaa vapautumaan tästä roolista nopeammin.
Kumppanien ei pitäisi lehden mukaan taittaa peistä siitä, pystytetäänkö maakaasuterminaali tälle vai tuolle puolen Suomenlahtea. LNG-terminaalia tärkeämpää on yhdistää kaasumarkkinat merenalaisella putkella kuten sähkömarkkinat jo nyt Estlink-merikaapeleilla. Kiistely sijoituspaikasta on yksittäinen, mutta hyvä esimerkki kivuliaasta yhteistyöstä, jota maat lähestyvät ahtaasta näkökulmastaan.
Jos on sulauduttava, parempi toisiimme
Suomen ja Viron talouksien yhteensulautuminen on molempien maiden etu. Tässä lauseessa kiteytyy talouslehden sanoma. Se on myös väistämättömän toteamus, mutta ei sellaisena uutta.
Jaan Kross kirjoitti kymmenen vuotta sitten, kuinka hän on seurannut Suomen ja Viron väestöjen hidasta siirtymistä yhä lähemmäs Suomenlahtea. Hän näki silmissään sen johtavan piankin suomalais-virolaisen metropolin syntyyn. Nyt tämä on jo lähes todellisuutta: ei hallinnollisesti, mutta henkisesti.
”Suomalaiset ovat meille, ehkei niinkään etnisesti, mutta vähintään kieleltään hyväksyttävin kansa sulautumiseen.” Nämä sanat Jaan Kross osoitti vanhalle ylioppilasseuralleen sinimustavalkoisen lipun 120-vuotisjuhlan kunniaksi. Hän pyysi syvästi, ettei Eesti Üliopilaste Selts vastustaisi luonnollista kehitystä, vaan ryhtyisi tukemaan sen mahdollisimman sujuvaa ja kivutonta etenemistä.
Ensijulkaisu Uuden Suomen Puheenvuorossa 19.8.2014
6.11.2017
Suomi ja Viro – verkkainen voimakaksikko?
”Suomi ja Viro muodostavat dynaamisen duon.” Onko tämä nykyisyyttä vai ennustaako se loistavaa tulevaisuutta. Joka tapauksella sanapari kuvaa toisiaan täydentäviä ja yhdessä voittamattomia kumppaneita, supersankareita…
