Kaupunki rahoitti Linnahallin kylkeen jättimaalauksen – ja nyt on pesun aika

”Linnahallin julkisivuun tehdään suurta seinämaalausta”, kertoivat uutiset Tallinnasta kaksi viikkoa sitten. Kolmantena sitä ryhdytään pesemään pois. Katoavasta taiteesta tuli hetkeksi valokuvaajien suosikkikohde. Maalaukseen saatiin 25 000 euroa, pesusta saatetaan selvitä 10 000 eurolla.

Värikkään keskustelun toisella laidalla seinämaalaus nähdään laittomana vandalismina, toisella taas kaupunkikuvan elävöittämisenä ja mielekkäänä korjaustoimena. Laittomuus on totta, sillä rakennus on suojeltu eikä valtion museoviraston lupaa saatu. Toisaalta Linnahallin toinen suunnittelija, arkkitehti Raine Karp hyväksyy maalauksen ja jopa puolustaa sitä. Hänestä se on mainio väliaikaisratkaisu hoitamatta jätetylle ja sotketun vaikutelman jättävälle ulkopinnalle.

”Maalaus parantaa takapihamaista ympäristöä”

Raine Karpin mukaan Linnahallin julkisivu on kokonaisuudessaan rapistunut ja peruskorjauksessa se tulee uusia täysin. Siten pesemisessä tai puhdistamisessa ei ole mitään mieltä. Hän ehdottaa, että maalaus saatetaan loppuun ja säilytetään julkisivussa, kunnes peruskorjaus alkaa.

”Peseminen jättäisi kansalaisille ja ulkomaan vieraille erityisen hölmön vaikutelman – yhtenä päivänä maalaavat ja toisena päivänä pesevät. Jossain määrin kunnostettu julkisivu parantaa varmasti nykyistä siivotonta takapihamaista ympäristöä”, toteaa Linnahallin suorasanainen suunnittelija.

Linnahall suojeltiin kulttuuriministeri Jaak Allikin päätöksellä vuonna 1997. Ilman suojelua talo olisi purettu jo vuosituhannen vaihteessa, arvioi Raine Karp. Hänen mukaansa se on neuvostoajan loppupuolen huonolaatuisimpia rakennuksia, jonka rakentajia olivat avovangit ja sotilaat.

25 000 euroa maalaukseen, 10 000 euroa pesemiseen

Maalaushankkeen vetäjä oli Viron parlamentin jäsen Märt Sults, joka kuului maalauskohuun saakka myös Linnahallin hallintoneuvostoon. Hän on entinen Tallinnan taidelukion rehtori, nykyinen on hänen tyttärensä, ja sieltä saatiin myös maalaajia. Suunnittelusta ovat vastanneet Silver Seeblum ja Pirados-katutaiteilijat, jotka ovat maalanneet suurmuraaleja Tallinnan talojen päätyihin.

Linnahallin kiinteistön, niin rakennuksen kuin tontin, omistaa Tallinnan kaupunki. Käytännössä sitä hallinnoi kunnallinen osakeyhtiö Tallinna Linnahall AS. Seinämaalausta rahoitettiin molemmista lähteistä: kaupunki myönsi suoraan 15 000 euroa ja osakeyhtiö 10 000 euroa. Museoviraston vaatima poistotyö alkaa viimeistään ensi viikolla ja sen arvioidaaan maksavan vähintään 10 000 euroa.

Mataluus ja muotokieli kunnioittivat vanhaa Tallinnaa

Suomalaiset muistavat Linnahallin matalana, bunkkerimaisena rakennuksena sataman Statoil-aseman, nykyisen Circle K:n takana. Sen merenpuoleinen laita palvelee Linda Linen terminaalina. Olympiavuonna 1980 valmistunut keskus on matala ja maastoutettu, jotta se ei rikkoisi Tallinnan merellistä profiilia. Muotokieli viittaa myös kaupungin valleihin ja kalteviin bastioneihin.

Virallisissa neuvostoyhteyksissä rakennus oli V.I. Leninille omistettu kulttuuri- ja urheilupalatsi, mutta kaupunginhallia tarkoittava Linnahall oli käyttönimi jo tuolloin. Sisään on piiloutunut kooltaan ja teknisestikin hämmästyttävä amfiteatteri. Sen 4200 istumapaikkaa tulivat tarpeeseen viimeistään laulavan vallankumouksen suurkokouksissa. Siellä ensi kerran oli silmätysten itsensä kanssa myös Viron kansanrintama, Rahvarinne, joka saapui perustamiskokoukseensa 1. lokakuuta 1988.

Lisäys 26.9.2017: Pesu alkoi eilen maantaina. Alta paljastui aikaisempia graffiteja.