Huhut Tallinnan hylkäämisestä vahvasti liioiteltuja

”Suomalaiset ovat hylänneet Tallinnan ja he yöpyvät yhä useammin Tallinnan ulkopuolella.” Näin kertoo uutinen, joka osui eilen silmääni. Pitkäaikaiset tilastot osoittavat päinvastaista. Tallinna on viimeinen paikka, jonka suomalaiset Virossa hylkäävät. Kohteena sen osuus on pullistunut 20 vuotta.

Uutinen perustuu hotellivieraiden rekisteröintiin kuluvan vuoden 2025 heinäkuussa, jonka lukuja on verrattu vuoden takaisiin. ”Suomalaisiksi matkailijoiksi” tilastoidaan henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet kotiosoitteen Suomesta. Keruutapa on vanhentunut, koska se ei kata esim. Airbnb-majoitusta. Siten yöpymisten määrän laskua selittää osin siirtyminen uusin majoitusmuotoihin. Tilasto on kuitenkin yhä varsin kelpoinen, kun vertaamme matkailualueiden keskinäisen suosion kehitystä.

Majoitusvuorokausien valtakunnallisessa määrässä oli nyt todella merkittävä nytkähdys verrattuna vuoden 2024 heinäkuuhun (-21 743 vrk) ja Tallinnan hotelleissa suomalaisten aamut vähenivät tätäkin enemmän (-25 594 vrk). Tulosta pelasti niin valtion kuin omalta osaltaan Pärnun maakunta, jossa edellisen heinäkuun merkittävä lasku (-3 138 vrk) kääntyi nyt nousuun (+2 286 vrk).

Yöpymiset laskivat myös Tallinnaa ympäröivällä Harjumaalla, Tartonmaalla ja Saarenmaalla. Sen sijaan Läänemaalla eli Haapsalun seudulla kertyi 522 yöpymistä enemmän kuin viime vuonna. Muissa maakunnissa nousut ja laskut olivat tätä lukua pienempiä, eikä niistä voi vetää johtopäätöstä, että matkustus Tallinnan ulkopuolelle olisi olennaisessa kasvussa Tallinnan kustannuksella.

Suomalaiset ovatkin hylänneet ”muun Viron”?

Heinäkuu on hyvä vertailukohta, koska matkailun volyymi on tällöin vuoden suurin. Se on kuukausi, jonka taloudellista menestystä jokainen kesälomailua palveleva majoitusyritys tavoittelee.

Suomessa asuvat matkailijat heräsivät heinäkuussa Viron hotelleissa 219 847 aamuna. Tätä alempaan lukuun on päädytty viimeksi vuonna 2007. Tällöin suomalaiset viettivät 43 prosenttia öistä Tallinnassa ja 57 prosenttia muualla Virossa. Nyt samat prosentit olivat päinvastoin. Vuosi sitten Tallinnan osuus kohosi lähes 62 prosenttiin, joten viime laskun voi nähdä myös normalisoitumisena.

Suomalaisten yöpymiset Tallinnassa ylittivät 50 prosentin rajan ensi kerran heinäkuussa 2012 ja ne pysyivät sen tuntumassa vuoteen 2019 eli viimeiseen kesään ennen koronapandemiaa. Tallinnan matkailu palautui siitä voittajana. Kolmena vuotena 2022–2024 yöpymisten määrä ylitti kolmen pandemiaa edeltäneen heinäkuun määrän. Suunta kääntyi ja vei pakkaselle vasta tänä vuonna.

Koko Viron heinäkuun yöpymisten määrä ei ole toistaiseksi saavuttanut kolmen pandemiaa edeltäneen vuoden lukuja. Takamaalle jäämistä ei tule selittää vain tautivuosilla, sillä laskusuunta alkoi huippukesästä 2016, jolloin päästiin yli 300 000 aamun, ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran.

Suomen markkinat ovat ”95 %:n Viron” keskinäinen kilpakenttä

Suomen markkinoiden valossa Viron maakunnat jakautuvat 95 prosentin Viroon ja 5 prosentin Viroon. Edelliseen kuuluvat Tallinna ja muu Harjumaa, kylpylämaakunnat Pärnumaa, Läänemaa ja Saarenmaa sekä Tartonmaa. Vuoden 2006 jälkeen Suomesta heinäkuussa saapuneiden matkailijoiden majoitusvuorokausista on normaalivuosina vähintään 95 prosenttia kertynyt näistä viidestä maakunnasta.

Vuonna 2005 summa oli 95,7 prosenttia, mutta se kertyi nykyistä tasapainoisemmin, sillä Tallinnan osuus yöpymisistä oli 42,1 prosenttia, Pärnumaan 33,1 prosenttia ja Saarenmaan jopa 10,6 prosenttia. Matkailun huippuvuonna 2016 nämä osuudet olivat 51,2 prosenttia, 29,6 prosenttia ja 5,5 prosenttia sekä vastaavasti tämän vuoden heinäkuussa 57,0 prosenttia, 23,1 prosenttia ja 3,7 prosenttia.

Saarenmaan pudotus pistää silmään. Heinäkuussa 2005 suomalaiset heräsivät maakunnan majoitusliikkeissä 24 283 aamuna, mutta viime heinäkuussa enää 8 094 aamuna. Siten majoitusvuorokausista olisi sulanut kaksi kolmannesta. Tilanne ei välttämättä ole näin kehno, sillä Saarenmaalla on myös tilastoimatonta majoitusta. Joka tapauksessa Saarenmaan matkailumaine on hiipunut Suomen markkinoilla tavalla, josta myös valtion matkailunedistäjien olisi syytä huolestua.

Onko viiden prosentin raja murrettavissa?

Entä missä on ”5 prosentin Viro”? Siihen kuuluu kymmenen maakuntaa, joissa Suomesta saapuneiden matkailijoiden yöpymisten summa ei ole heinäkuun tilastossa vuoden 2006 jälkeen ylittänyt viiden prosentin rajaa. Viime heinäkuussa jäätiin 4,8 prosenttiin, vähempään kuin Tartonmaa yksin. Virumailta kertyi 2,2 prosenttiyksikköä, yksi Valgamaalta ja muilta paljon vähemmän.

Onko raja murrettavissa? Edellisen kerran sen teki Valgamaa vuonna 2006. Se keräsi 3 511 yöpymistä ja 1,6 prosenttia maan tilastoon (summa 5,5 %). Yksi selitys saattoi olla suomalaisen matkanjärjestäjän kylpyläsarja Pühajärvelle. Sittemmin kolme tuhatta yöpymistä on tässä ryhmässä ylitetty vain Länsi- ja Itä-Virumaalla, arvattavasti niilläkin kylpylöiden ansiosta. Vuonna 2016 sen ylitti kumpikin, mutta kyseessä oli Viron matkailun huippuvuosi ja kymmenen haastajan osuus jäi 4,4 prosenttiin.

Kylpylähotelli on hyvä matkailutuote, jossa matkailija viettää useamman päivän, mikä näkyy näissäkin tilastoissa. Pärnumaa, Läänemaa ja Saarenmaa ovat menestyneet kylpylöidensä ansiosta koko Viron uuden itsenäisyyden ajan. Suosion laskua selittää osin kasvava kilpailu: nyt jopa Tallinna ja Tartto ovat kylpyläkaupunkeja. Vanha kaarti tuskin haluaa luopua, vaan pitää prosenttinsa. Haastajille prosentit ovat sivuseikka, sillä euroja tuovat majoituspäivät. Satakin lisää on voitto.

28.5.2019

Kun matkailu Viroon laskee, kuka sen oikein laskee?

”Viro ei enää kiinnosta suomalaisia”, kaikuu Suomenlahden molemmilla rannoilla. Matkailun kokonaisvolyymi ei silti kiinnostuksen puutetta osoita. Mitä asioita erilaiset tilastot tosiasiassa mittaavat Viron-matkojen suosiosta?