Toimittaja Rein Sikk pääsi ensi kerran kunnon löylyihin 50 vuotta sitten. Siitä pitäen sauna on ollut hänelle elämän mittainen ja sitäkin suurempi kokemus. Viron tuorein saunakirja on hänen kirjoittamansa Vihaga, kuid vihata (Vihdalla, mutta vihatta), alaotsikkonsa mukaisesti ”Viron kansan ensimmäinen sauna-aapinen”.
Oivaltava nimi on alkuaan Kadrinan Saunaklubin tunnuslause. Seura syntyi viisitoista vuotta sitten ystävyysvierailulla Janakkalaan, kun matkalaiset päättivät pelastaa 1950-luvulla rakennetun yleisen saunan. Yhdistys perustettiin ja se otti kyläsaunan hoitaakseen.
Tutkimusvälineenä oma nahka
Kadrinan sauna on nyttemmin yhdenvertaisuuden kohtauspaikka, jonka lauteilla tapaa kyläläisten ohella menestyviä yritysjohtajia ja johtavia poliitikkoja. Ministereitä on löylytetty jo neljätoista ja luonnollisesti klubilla on edustajansa myös nykyisessä Viron hallituksessa.
Kirjan kokoamiseen kului kolme vuotta. Havaintoja on kertynyt viime vuoteen saakka, mutta ei suinkaan vain Itämeren rannoilta. Kirjoittaja on nimittäin tunnettu kansatieteen harrastaja ja varsinkin suomalais-ugrilaisen maailman löytöretkeilijä. Tutkimusvälineenä Sikk kertoo käyttäneensä omaa nahkaansa. Luonnollisesti.
Aapinen alkoi vihdasta
Muodoltaan teos on sanoja, sanontoja ja ilmiöitä avaava sanakirja A:sta viron kielen Õ:hon. Lähtökohtana oli halu jakaa saunan lukutaitoa aapisen tapaan. Aidon tarpeen Sikk totesi Kadrinan saunassa, kun hän antoi nuoren ystävänsä käteen vihdan. Hämmästykseksi tällä ei ollut vähintäkään käsitystä sen käytöstä. Tilanne voisi toki olla yhtä hyvin Suomesta, jossa vihtominen ei ole enää sääntö, ellei jopa sääntönä kielletty.
Tyyliltään sauna-aapista voisi kuvata salaviisaan veikeäksi. Se tarjoaa perustietoa ummikoille, mutta myös vihkiytynyt saunoja löytää siitä runsaasti uutta ja ennen miettimätöntä. Takuuksi Rein Sikk lyö vetoa ja lupaa syödä hävitessään saunavihdan. Tuskinpa siitä on pelkoa: ainakin minä putosin lauteilta jo Marinmaan saunassa. Nyt selvisi nimittäin, ettei siellä ole lainkaan lauteita.
Mikä onkaan ”soome saun”?
Suomalainen sauna ja sen tavat toistuvat eri yhteyksissä. Sikk avaa myös käsitteen ”soome saun”, joka on tuttu vaikkapa kylpylöiden kylteistä. ”Yleensä suomalaiset eivät tiedä, mikä asia on suomalainen sauna Viron tapaan”, hän kirjoittaa. Sanapari ei tarkoita suomalaista löylysaunaa, vaan kuivaa saunaa, joka on jotenkin märkää, slaavilaista saunaa hienompi. Oudohko merkitys kehittyi neuvostoaikana, kun menestyvät valtionyhtiöt ja laitokset pystyttivät herraskaisempia saunojaan. Näille antoi mallia myös Urho Kekkosta varten vuonna 1964 rakennettu sauna.
Kirja ei tietenkään unohda Suomen Saunaseuraa, jonka yhteydessä Sikk nostaa esiin Saunaseuran ulkoministeriön saunadiplomatialle vuonna 2011 myöntämän palkinnon. ”Sauna on kiinteä osa suomalaista diplomatiaa kaikkialla maailmassa”, totesi valtiosihteeri Pertti Torstila tuolloin. Esittelynsä saa myös Kansainvälinen Saunaliitto ja tavoite saada Viron saunakansa sen jäseneksi.
Seuraavaksi suomalais-virolainen saunasanakirja?
Savusaunalle Sikk on antanut viisi otsaketta, ensimmäisenä savusauna yleisesti. Savusaunan lämmittämistä kirjoittaja olisi voinut avata olennaisesti laajemmin, varsinkin polttopuuvalinnan osalta. Kolmantena on lauteilla istuminen: aloittelija oppii varomaan nokisuutta. Neljäntenä opastetaan luopumaan heittämisestä ja valamaan löylyä kivien välistä. Viidentenä esitellään Unescon kulttuuriperinnön luetteloon päässyt Võrumaan savusauna.
Erilaisia vihtatyyppejä löytyy läpi kirjan: ei vain tammi- ja koivuvihtoja, vaan erikseen punatammi- ja visakoivuvihdat. Kokeiluun kannustavalta vaikuttaa mustaviinimarjavihta. Puutarhuri voi panna hanttiin, mutta kirjoittajan mukaan vihtomisen luonnetta muuttaa jo pari koivuvihtaan lisättyä pensaanoksaakin. Todellinen erikoisuus on sudenhäntä, mutta sillä vihtominen on varattu nuorille neidoille, kuten juhannustaiat.
Rein Sikkin saunakirja vaatii hiukan viron taitoa tai sanakirjaa rinnalleen. Asiamme on kuitenkin yhteinen. Siten teoksen voisi seuraavassa vaiheessa jalostaa kaksikieliseksi suomalais-virolaiseksi saunasanakirjaksi.
Ensijulkaisu Sauna-lehdessä 1/2016
8.10.2016
Löylymiehen opas Tallinnan yleisiin saunoihin
Tallinnan kuusi yleistä saunaa lyhyesti ja kevyesti. Sauna saa toki muuallakin, mutta nämä ovat aidosti yleisiä ja mutkattomia kaupunkisaunoja. Kaupan päälle vielä Maardun sauna, juuriltaan tallinnalainen…
