Pikajunalla Berliiniin – 1930-luvun ”Rail Baltica”

Balti Ekspress suoraan Tallinnan satamasta Berliiniin ja Varsovaan, Waba Maa 16.5.1936

Waba Maa -lehden uutinen Balti Ekspressin lähtöaseman siirtymisestä Tallinnan satamaan  16.5.1936

”Uusi Balti Ekspress -pikajuna kiitää Tallinnasta 8 tunnissa Riikaan ja 27 tunnissa Berliiniin. Juna aloittaa liikenteen 15. toukokuuta 1935 ja luo olennaisesti nopeamman yhteyden Berliiniin ja Varsovaan. Keski­nopeus on 75 kilometriä tunnissa, sillä Puolassa nopeus voi kohota jopa 90 kilometriin tunnissa.”

Ei ole uutta auringon alla, saati ratapenkalla. Tätä uutista toistivat Viron keskeiset lehdet 85 vuotta sitten, joulukuussa 1934. Lupaus toteutui puolta vuotta myöhemmin. Hiukan pidempään tulee vielä odottaa Baltian pikarautatietä, Rail Balticaa, jonka junien luvataan vuonna 2026 kiitävän Berliiniin puolta nopeammin – 13,5 tunnissa – ja osin huippunopeudella 240 kilometriä tunnissa.

Yhtenä innoittajana Balti Ekspress -hankkeeseen saattoivat olla vuoden 1936 Berliinin olympialaiset. Niiden edellä junaan rakennettiin uusia vaunuja ”Suomen ja Skandinavian esikuvien pohjalta”.

Tavoitteena vähintään 100 000 matkustajaa vuodessa

Balti Ekspress lähdössä ensi kerran Tallinnasta kohti Berliiniä ja Varsovaa. – Päewaleht 16.5.1935

Tallinnan rautatieaseman junanlähettäjä Johan Borissov lähettämässä ”Balti Ekspressiä” ensi matkalleen, oikealla veturinkuljettaja Karl Saare ja lämmittäjä Viktor Vode, alla ”Baltic Ekspress” lähtövalmiina asemalla. – Päewaleht 16.5.1935

Vuonna 1934 Tallinnan ja Berliinin välille odotettiin vuosi­tasolla vähintään 100 000 matkustajaa sekä heistä hyviä tuottoja Viron rautatiehallitukselle. Balti Ekspressin lähtöaika sovitettiin Helsingistä saapuvien höyrylaivojen aikatauluihin. Siinä nähtiin vetovoimainen vaihtoehto suomalaisten suosimille Tukholman kautta kulkeville reiteille. Laivalla Helsingistä Berliiniin kului 45 tuntia, mihin verrattuna juna oli nopeampi ja edullisempi.

”Balti Ekspress -pikajunalla pääsee Tallinnasta Riikaan 8:ssa tunnissa, Berliniin 27:ssä tunnissa, Brysseliin 39:ssä tunnissa, Pariisin 40:ssä tunnissa, Varsovaan 24:ssä tunnissa, Prahaan 37:ssä tunnissa, Wieniin 37:ssä tunnissa ja Budapestiin 40:ssä tunnissa. Balti Ekspress lähtee Tallinnasta joka päivä kello 16.00 ja saapuu Tallinnaan kello 8.30, ollen yhteydessä Helsingin ja Tallinnan välisten laivojen kulkuvuorojen kanssa.”

Näin Balti Ekspressiä esitteli Viron matkailusäätiön kirjanen ”Matkustakaa Eestiin”. Yhtenäisenä juna ajoi tosiasiassa vain Riikaan, jossa se jakautui Berliiniin ja Varsovaan meneviin juniin. Muut kohteet olivat jatkoyhteyksiä. Valtiolliset olot olivat toiset ja reitit poikkesivat olennaisesti tulevasta Rail Balticasta, joka vie suhteellisen suoraan Baltian halki Varsovaan ja sen jatkoyhteyksien äärelle.

Laivalla Tallinnaan ja junalla satamasta Euroopan metropoleihin

Tallinnan matkustajasataman ratalinja 1937

Balti Ekspressiä varten vuonna 1935 rakennettu ratalinja. Asema (1) ja satamapaviljonki (3).

Tuohonkin aikaan Virossa kannettiin huolta suomalaisten matkailusta. Usko Balti Ekspressin vetovoimaan oli suurta ja lisäpanostuksena ryhdyttiin jo elokuussa kiskottamaan pistoraidetta rautatieasemalta matkustajasatamaan.

Reitti seurasi myöhempää raitiolinjaa ja jatkui nykyisen A-terminaalin takana olevalle laiturille, josta ensimmäiset matkustajat nousivat junaan jo syksyllä. Säännöllinen liikenne kuudesti viikossa alkoi 15. toukokuuta 1936, jolloin käytössä oli myös uusi matkustajapaviljonki.

Balti Ekspress ei sinällään avannut Tallinnan ja Berliinin välistä junamatkailua. Sitä voi kuvata linjan brändäyksenä ja rautatieyhtiöiden aikatauluyhteistyönä, sillä Tallinnasta kulki päivittäin junia Riikaan ja sieltä edelleen suoria vaunuja Berliiniin jo vuonna 1921. Matkaan tuli toki varata 63 tuntia, mutta se lyheni jo kaksi vuotta myöhemmin 42 tuntiin. Syksyyn 1932 mennessä aika puristui 32 tuntiin.

Latvian rataverkko 1933

Balti Ekspressin jakautuminen Berliinin ja Varsovan juniin. – Latvian rautatiet 1933

Junalla Varsovaan – käymättä Liettuassa?

Balti Ekspress hyödynsi Venäjän keisarikunnan pääratoja. Tallinnasta ajettiin Tarton kautta Valgaan ja sieltä vanhaa Pietarin–Pihkovan rautatietä Riikaan. Näin sinne pääsee nykyäänkin, mutta Valgassa tulee vaihtaa junaa.

Nopein reitti Berliiniin kulki Itä-Preussin kautta ja suorin sen pohjoiselta raja-asemalta Tilsitistä. Sitä Virossa myös toivottiin, mutta liettualaiset vaativat kiertoa Kaunasin kautta, mikä tuotti 80 lisäkilometriä (1 h 15 min).

Varsovan-junat eivät käyneet lainkaan Liettuassa. Riiasta ne suuntasivat Daugavpilsiin eli vanhojen koulu­karttojen Väinänlinnaan. Täältä, 1860-luvulla avatun Pietarin–Varsovan radan solmukohdasta, kiskot jatkuivat jo 25 kilometrin päässä Puolan maaperällä, jossa myös Vilna tuolloin sijaitsi.

Valtiolliset rajat vaikuttivat myös aikavyöhykkeisiin. Kelloja tuli kääntää Latvian etelärajalla, sillä Puolan ohella myös sen länsipuolella sijainneessa Liettuassa elettiin Keski-Euroopan ajassa.


Balti Ekspressin brändi säilyi lopulta vain kolme vuotta. Siitä luovuttiin vuoden 1938 kesäaikataulun myötä. Yhteydet Eurooppaan eivät toki katkenneet, vaan Riiasta eteenpäin nopeutuivatkin.

Uudelleen Balti Ekspress syntyi vuosiksi 1993–1997, jolloin Viron rautatieyhtiö liikennöi Tallinnasta Varsovaan. Tai osin ainakin, sillä Puolan rajalla oli junanvaihto. Se suljettiin samana vuonna, jona Baltiassa koitti viisumivapaus. Tappioiden vaakaan tämä vetovoimatekijä tuli liian myöhään.

Tallinn–Tartu–Riga–Berlin Summerfahrplan 1935

Junayhteydet Tallinnasta Berliinin alkaen 18.5.1935. Korostettuna uutuuspikajuna Balti Ekspress (pikajuna nro 1 mennessä ja nro 2 palatessa). Berliinin pääteasema oli Schlesischer Bahnhof eli Sleesian asema, nykyinen Berlin Ostbahnhof.


Lähteitä ja lisätietoa | Allikad ja lisainfo