Nõukogude režiim kartis soome sõna „Viro“, mida ei tohtinud Eesti Raadio soomekeelsetes saadetes kasutada „Eesti“ tähenduses.
Seda tuletas meelde president Lennart Meri arvamuskirjutises, mis ilmus 1998. a. märtsis päevalehes Helsingin Sanomat.
Okupatsioonivõimu kartus oli tema arvates õigustatud. Naaberrahva ammune nimi oleks äratanud kuulajates ellu mälestusi ühisest ajaloost – ja võib-olla ka soove ühisest tulevikust.
Eestlaste ja soomlaste ajalookogemus elab riikide nimedes. Kutsume Saksaks maad, mille omakeelne nimi on Deutschland; prantslastele on ta aga Allemagne. Mõlemad kasutame omapäraseid nimesid ka Rootsist ja Venemaast.
Nimede väärtust võrdsustas Meri püramiidide ja Pompeiga. Keele mälu vajab sarnast kaitsvat suhtumist, mis anname ehituskunstile. Mõlemad on osa meie identsusest, meie ise.
Lühidalt president kinnitas oma arvamust, ”ainsat soovi”: soomlastele on nende lõunapoolsed naabrid virolaiset, kes elavad riigis, mille nimi on soome keeles Viro. – „Brüsseli nõupidamislauas oleme seevastu Estonia ja Finland, Tacituse tahtel, ja see on ka osa meie ühisest Euroopa kultuurist.“
Sõna „Viro“ kartis 1971. a-l ka Soome ringhäälingu programminõukogu, mis otsustas ühehäälselt, et raadios tuleb edaspidi kasutada „Viro“ asemel nime „Eesti “. Põhjuseks toodi, et riigi ametlik nimi on Eesti Nõukogude Sotsialistlik Vabariik, mida nime eestlased ise tahavad endast kasutada. Samas märgiti, et „Viro“ pärineb vanadest poliitilistest traditsioonidest.
12.11.2011 (Ilta-Sanomat 21.10.2006)
Viro on suomea, Eesti viroa
Suomalaiset kysyvät usein virolaisilta, pitäisikö heidän kotimaataan kutsua Viroksi vai Eestiksi. Kysymme opastusta ystäviltämme, joiden äidinkieli ei ole suomi, mitä tuskin tekisimme Ruotsissa, Saksassa tai Englannissa…
Kannanottoja aiheesta | Arvamusi samal teemal
- Y. Virola, Mistä johtuu Viron nimi? Iltalehti 15.10.1919
- Lauri Kettunen, Miksi ”Eesti” eikä ”Viro”. Helsingin Sanomat 7.11.1920
- Heikki Ojansuu, Miksi ei ”Eesti” vaan ”Viro”? Helsingin Sanomat 14.11.1920
- Lauri Kettunen, Pitäisikö ”Eesti” nimen kielestämme kadota? Suomen Heimo 15.6.1927
- Keskustelua nimityksistä Eesti ja Viro. Akateeminen Heimoklubi. Aitosuomalainen 18.5.1928
- E. A. Tunkelo, Maannimistä Viro ja Vironmaa. Virittäjä 4–5/1929
- Lauri Kettunen, Eesti ja Viro. Virittäjä 6–7/1929
- E. A. Tunkelo, Jatkoa keskusteluun Viro ja Eesti. Puolustukseni. Virittäjä 6–7/1929
- S. Erkkilä, ”Viro” vai ”Eesti”? Lahti 31.8.1929
- S. Erkkilä, ”Viro”-nimi suomessa. Aitosuomalainen 11.9.1929
- Lauri Kettunen, Oikeutta nimille Viro ja Eesti. Uusi Suomi 14.10.1929
- Olli (Väinö Nuorteva), Viro vaiko Eesti? Hakkapeliitta 7.12.1929
- Lauri Kettunen, Eesti-nimen puolesta. Olli, Edellisen johdosta. Hakkapeliitta 7.12.1929
- Martti Vaula, Sopivatko nimitykset ”Eesti”, ”eestiläiset” ja aitosuomalaisuus yhteen? Aitosuomalainen 28.12.1929
- Lauri Kettunen, ”Viro” ja ”Eesti” Soomes. Eesti Kirjandus 12/1931
- ”Eestin” vastustamisella ei edistetä heimotyötä! Turunmaa 19.3.1939
- V. A. Heiskanen, ”Eesti” parempi kuin ”Viro”. Suomalainen Suomi 4/1939
- Viro-nimen syrjäyttäminen suomen kielestä. Martti Haavion ym. kannanotto ja samalla sivulla: ”Eestin Ystäväin Kerho” perustettu. Helsingin Sanomat 5.4.1939
- Lauri Kettunen, Piinlik tüliküsimus ’Eestist’ ja ’Virost’. Eesti Päevaleht 28.2.1963
- Radiossa puhutaan nyt Eestistä Viron sijaan. ”Ohjelmaneuvosto perusteli päätöksensä sillä, että maan virallinen nimi on Eestin sosialistinen neuvostotasavalta ja eestiläiset itse haluavat itsestään tätä nimeä käyttää. Ohjelmaneuvosto totesi myös, että Viro on vain Eestin yksi maakunta ja vanhoista poliittisista perinteistä lähtöisin oleva nimi.” Helsingin Sanomat 23.7.1971
- Ohjelmaneuvoston lesti. Pääkirjoitus. ”Suomenkin nimen muuttamista on harkittava vakavasti, sillä aluksi Suomi oli vain yksi maakunta eli nykyinen Varsinais-Suomi. – Olisikohan radion ohjelmaneuvoston sittenkin viisainta keskittyä radio-ohjelmiin ja jättää kielenhuolto kielitoimistolle, joka suosittaa käytettäväksi nimeä Viro.” Helsingin Sanomat 24.7.1971
