Tutkimus: Virolaisperheillä halua sulautua nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan

Tallinna sadamItä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan venäjänkieliset maahanmuuttajat pitävät kulttuurinsa ja äidinkielen säilymistä lapsillaan tärkeämpänä kuin virolaisperheet.

Ylen radiouutiset esitteli yhteiskuntapolitiikan professori Laura Assmuthin ryhmän tuloksia keskiviikkoaamuna. Tutkituissa venäläisperheissä haluttiin, että lapsi oppii hyvin venäjää ja tuntee venäläisen kulttuurin saavutukset.

Virolaisperheissä ilmeni sen sijaan halua sulautua nopeasti ja perusteellisesti suomalaiseen yhteiskuntaan. Perheet saattoivat myös painottaa enemmän suomen kielen oppimista kuin äidinkielen ylläpitämistä. Tutkijat ovat huolissaan viron kielen jäämisestä vain arkikieleksi, joka ei enää avaa kahden kulttuurin hallitsemisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Lasten käsitykset identiteetistään saattoivat olla vanhemmille yllättäviä. Venäläislapset pitivät koulusta ja olivat varmoja halustaan jäädä Suomeen. Kymmenvuotias viroa kotona puhuva lapsi taas sanoi olevansa enemmän suomalainen kuin virolainen.

Kuuntele: Yle radiouutiset 20.11.2013


Entäpä jos Maamme-laulu saapuikin Viroon saksankielisenä ja uskottua nopeammin?2.5.2021

Entäpä jos Maamme-laulu saapuikin Viroon saksankielisenä ja uskottua nopeammin?

Fredrik Paciuksen säveltämä Vårt Land esitettiin ensi kerran Helsingissä 13. toukokuuta 1848. Saksan Leipzigissa nuotit julkaistiin vuonna 1849. Viroon matka kesti 20 vuotta…?