Siihen aikaan kun ”Pohjolan satakieli” Alma Fohström viron kielen Tarton yliopistoon salakuljetti

Oopperalaulaja Alma Fohström San Franciscossa 1886 – Tarton yliopiston päärakennus

Alma Fohström kuvattuna Suomen neitona keskellä kukkatervehdystä, jonka hän sai San Franciscon suomalaisilta Lucia di Lammermoor -oopperan jälkeen 25.3.1886. Lähde: Kansalliskirjasto. – Tarton yliopiston päärakennus, rak. 1804–1809.

”Keskellä virolaisten maata meillä seisoo yliopisto, jossa paljon Viron poikia on saanut korkeaa koulutusta, mutta sen suuressa juhlasalissa ei ole viron kieli vielä koskaan kaikunut, ei sanassa eikä laulussa. Mutta nyt Suomen veljeskansan kuuluisin tytär päästi vironkielisen laulun siinä salissa helkkymään.”

Concert in der Aula 13.11.1884

Concert in der Aula (juhlasali). Suomen kalenterissa päivä oli 25.11. – Neue Dörptsche Zeitung 12.11.1884

Näin kuvasi kansallisuusmies Karl August Hermann viron kielen ja myös suomalais-virolaisen sisaruuden ensimmäistä tähti­hetkeä Tarton yliopiston juhlasalissa 13. marraskuuta 1884. Paikka oli sama, jossa presidentti Urho Kekkonen puhui viroksi 80 vuotta myöhemmin ja ajankohta 35 vuotta ennen yliopiston avaamista vironkielisenä, minkä 100-vuotisjuhlaa nyt vietämme.

Ensimmäinen suomalainen nainen 1800-luvun heimoveljeyden miehisessä historiassa

”Veljeskansan tytär” oli Helsingissä syntynyt koloratuuri­sopraano Alma Fohström (1856–1936), keskimmäinen lenkki Suomea 1800-luvulla maailman­kartalle laulaneiden primadonnien Johanna von Schoultzin (1813–1863) ja Aino Acktén (1876–1944) ketjussa. Von Schoultz oli ensimmäisen tämän tason oopperatähti, joka esitti suomalaisia kansanlauluja. Fohström teki saman viroksi, eikä Hermann enää säästellyt sanoja häntä kuvatessaan:

”Alma Fohström! Niin on tuon suloisen neidon nimi, joka on Suomen kansasta versonut ja hämmästyttänyt kahta maanosaa, Eurooppaa ja Amerikkaa. Kaikkien hänen vierailemiensa maiden sanomalehdet kutsuvat häntä jumalliseksi neidoksi ja Pohjolan satakieleksi. Hän on kiertänyt Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Venäjällä, Romaniassa, Saksassa, Ranskassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa saaden kaikkialla sanomattoman paljon kiitosta ja arvostusta. Laulun kotimaassakin Italiassa on tämä Suomen tytär kultaa ja kunniaa kerännyt.

Maailmassa on ollut todella vähän sellaisia laulajia, joka olisivat laulutaidossa kohonneet niin korkealle kuin tämä Pohjolan satakieli. Nykyaikana tällaisia naisia voi tuskin mainita viittä enempää, ja he ovat: Adelina Patti Espanjasta, Pauline Lucca ja Minna Peschka-Leutner Saksasta, Désirée Artôt Ranskasta ja Christina Nilsson Ruotsista. Minua on kohdannut onni kuulla heistä jokaisen laulavan, ja minun pitää tunnustaa, että Fohström ei jää kenestäkään jälkeen, vaan saattaa kohta heidät ohittaakin.”

Alma Fohström Tartossa 1879

Alma Fohström ensi­vierailullaan Tartossa 25.5.1879, valokuvaaja: Theodor John – Rahvusarhiiv

”Frl. Alma Fohström kam, sang und siegte!”

Alma Fohström oli kiistatta 1800-luvun kansainvälisesti tunnetuin suomalainen laulaja, joka saavutti menestystä Atlantin molemmin puolin. Moskovassa hän kuului säveltäjämestari Pjotr Tšaikovskin suosikkilaulajiin. Runsaat lehtikirjoitukset niin konserteista kuin yksityiselämästä todistavat, että Fohström oli tiiviisti seurattu julkisuuden henkilö. Virossakin hän vaikuttaa olleen 1800-luvun loppupuolen tunnetuin – ellei ainoa tunnettu – suomalainen nainen. Tarton ohella Fohström konsertoi Tallinnassa, Narvassa ja Pärnussa saaden yhtä lailla ylistystä niin viroksi kuin saksaksi.

Vuonna 1884 Alma Fohström vieraili Tartossa jo kolmatta kertaa. Edellis­kerralla, syyskuussa 1880 hän esitti suomalaisen kansan­laulun Kultaselle (Minun kultain kaunis on, sen suu kuin auran kukka). Väliajalla eräs ylioppilas kysyi, halusiko laulajatar myös ulkomailla tunnustaa itsensä suomalaiseksi – ”oman kansansa kunniaksi ja hyödyksi”. Tämä pahoitti Fohströmin mieltä, ja hän vakuutti ärsyyntyvänsä ja tulevansa surulliseksi joka kerta, kun lukee itsestään ”ruotsalaisena leivosena tai ties minä”.

Eläköön-huudot saattoivat Pihkovan-linjan höyrylaivaa, kun hän tuolloin aloitti matkan Riikaan mukanaan kaksi kukkaseppeltä – toinen virolaisilta ja toinen suomalaisilta ylioppilailta.

”Miks’ sa nutad, lillekene” – juhlasalin ensimmäiset vironkieliset sanat

Tarton yliopisto oli Alma Fohströmin vierailujen aikaan ylimielisesti saksankielinen eikä kansankieltä kaupungissa arvostettu. Paremmista piireistä se sopi ehkä kyökkipiikojen ja torikauppiaiden suuhun, muttei yliopiston ”Aulaan”, heidän konserttisaliinsa. Suomenkielisissä lauluissa havaittiin tiettyä tuttuutta, mutta suuri taiteilija sai laulunsa anteeksi, sillä ”sie konnte doch nicht wissen”.

Lydia Koidula, Miks sa nutad. lillekene, 1867

Miks’ sä itket kukkaseni, kyynelis’ ui nuppusi? – Rahva Laulik 1884

Fohström oli laulanut kahtena iltana ja edessä oli vielä jäähyväis­konsertti, kuten sitä mainostettiin. Laulajan halukkuus edustaa maailmalla Suomen kansaa rohkaisi kolmea ylioppilasta pieneen salaliittoon. He lainasivat hännystakit ja hankkivat lainarahalla myös kukkakimpun sekä lähtivät pyytämään, että Fohström ottaisi viimeiseen ohjelmaan vironkielisen laulun. Mukanaan heillä oli Viron runottaren Lydia Koidulan kansansävelmään kirjoittama Miks sa nutad, lillekene (Miks sä itket, kukkaseni). Neljäs salaliittolainen oli – jälkikäteen julkean voitonriemuinen – Karl August Hermann, joka oli nopeasti säveltänyt lauluun sopivan säestyksen.

Fohström suostui muitta mutkitta ja esittäisi laulun mielellään. Ohjelmalehtiseen, jossa oli jo yksi suomalainen laulu, sävelmä ei enää ehtisi, mutta hänpä ottaisi sen lisänumeroksi. Ylioppilaat hyvästelivät kumartaen, kiittäen ja käsisuudelmin sekä poistuivat mielessään ristiriitaiset tunnonvaivat ja voitontunteet. He olivat saaneet ystävällisen vastaanoton, mutta jättäneet kertomatta, millaista ampiaispesää Fohström tulisi sohaisemaan.

”Eine Taktlosigkeit” eli isokätisten miesten tahditonta tuuletusta

Ajan tapaan yliopiston konsertteja oli mainostettu vain kaupungin saksankielisessä lehdessä. Yleisössä oli runoilija Karl Eduard Sööt, jonka mukaan lisänumero pidettiin tarkkaan salassa saksalaisilta, mutta samalla huolehdittiin, että sitä kuulemaan tulisi mahdollisimman paljon virolaista sivistyneistöä. Kaikki Tarton yliopiston virolaiset ylioppilaat, tuolloin noin 15 miestä, olivat läsnä in corpore.

”Laulajattaren saapumista odotettiin henkeä pidätellen. Ja kun hän tuli – kädessään hopearenkaaseen sidottu kukkakimppu, virolaisen yhteisön lahja – puhkesivat aplodit, jotka eivät olleet loppuakseen.”

Näin Sööt kuvaili alkutunnelmia. Alma Fohström aloitti ohjelmansa Charles Gounod’n Faust-oopperan jalokiviaarilla, jolla hän oli loistanut jo Suomalaisen oopperan debyytissään. ”Yleisö ui ihastuksessa”, kuten ”yksi kolmesta ylioppilaasta” muisteli iltaa Postimees-lehdessä 28 vuotta myöhemmin:

Alma Fohström, Suomen Kuvalehti 1/1919

Helsinkiin kotiutunut Alma Fohström Suomen Kuvalehdessä 4.1.1919

”Lauluja kaikuu saksan, suomen, venäjän, ruotsin ja italian kielellä. Niiden suosionosoitukset eivät ota loppuakseen. Sitten yhtäkkiä – viron­kielisen laulun lempeät soinnut. – Päitä kohoaa, muutamat kääntävät korvansa laulajaa kohti, toiset levittävät ja pidentävät korvalehteään kämmenellä. Sitten naamat venähtävät ja päitä pyöritetään, kuuluu kuiskuttelua, levitellään käsiä…”

Korvien höristely paljasti ehkä kielitaidon ja halun kuulla, mitä Fohström lauloi. Sanathan eivät olleet aivan ”viattomat”. Pieni kukka kyynelehtii kuultuaan Viron muinaisaikojen ilosta ja menetetystä onnesta. Mutta uusi aamu on jo käsillä.

Ylioppilas jatkoi tarinaansa värikkäästi. – ”Arvovaltaisilla riveillä” ei näkynyt aikomusta taputtaa. Tähän oli varauduttu ja sijoitettu salin ympärille parikymmentä isokätistä miestä – ei niinkään musiikin­tuntijoiksi kuin murtamaan tietä viron kielelle. Heidän tuuletuksensa pani ilman liikkeelle jopa salin keskiosissa.

Yliopiston juhlasalissa oli koettu ”eine Taktlosigkeit”, tahdittomuus, joka vaivasi saksalaisia pitkään ja muistettiin Tartossa vielä neuvostoaikaankin. Kirjallisuustieteilijä Rudolf Põldmäe kirjoitti yliopiston TRÜ-lehdessä vuonna 1970, miten ”välikohtaus šokeraasi baltiansaksalaisia”. Aikalaislehdet eivät tästä kertoneet, eikä siitä kirjoittanut Hermannkaan, joka muutoin palasi asiaan useamman kerran. Tarton saksalaislehti ylisti Fohströmiä tuttuun tapaan, mutta kertoi hänen esittäneen ”kaksi suomalaista laulua”. Tämän saattoi tulkita joko vähättelyksi tai vaikenemiseksi, mutta tuskin virheeksi.

Sööt kirjoitti konsertista muistorunon ja palasi iltaan laulajattaren kuolinuutisen saavuttua Tarttoon helmikuussa 1936. Hänen mukaansa Fohström esitti vironkielisen laulun ”tarkalla ymmärryksellä ja syvällä tunteella, mikä sai sielun värisemään tunnekuohusta ja toi kyyneleet silmiin”. Siten on vaikea uskoa, että taiteilija olisi harjoitellut laulun pyytämättä perehdytystä tekstiin ja ehkä sen peiteltyyn sanomaankin. Mahdolliset päänpuistelijat eivät vaikuta häntä pelottaneen, sillä kolme päivää myöhemmin hän yllätti Tallinnan Suurkillan salissa samalla vironkielisellä lisänumerolla.

Alma Fohström von Roden hauta Hietaniemessä

”Puoliso, professori.” – Hietaniemen vanha alue, 25. kortteli, 1. rivi

Covent Garden, Metropolitan – ja taas kerran Tartto

Fohströmin ura jatkoi nousuaan Wienin hovioopperan ja Covent Gardenin kautta New Yorkin Metropolitaniin, jossa hän lauloi ensimmäisenä suomalaisena vuosina 1888–1889. Ihailijakirjeet pitivät Viron lämpimänä muistissa, ja säveltäjä Aleksander Läte omisti hänelle jopa yksinlaulun Mälestus (Die Erinnerung).

Seuraavan kerran ”Pohjolan satakieli” palasi Tarttoon elokuussa 1889. Saksalaislehti oli innoissaan kuin mikään ei olisi kaivellut, kuten uudet ylioppilaatkin, joiden joukossa oli 20-vuotias Oskar Kallas, tuleva kirjailija Aino Kallaksen puoliso ja Viron Helsingin-lähettiläs. Konsertin jälkeen ylioppilaat irrottivat hevoset ajurin­rattaista ja vetivät laulajattaren majataloon hartiavoimin.

Alma Fohström päätti laulajanuransa jäähyväiskiertueella kotimaassaan vuonna 1904. Tarton hän hyvästeli edellisen vuoden lokakuussa, jolloin hän konsertoi yliopiston sijaan Bürgermussen eli seuraintalon salissa yhdessä veljensä, sellotaiteilija Ossian Fohströmin (1870–1952) kanssa.

Sittemmin Fohströmista tuli arvostettu laulunopettaja, jonka oppilaita olivat esimerkiksi Estonian laulajattaret Olga Mikk-Krull (1887–1980), Made Päts (1896–1953) ja suomalainen Dagmar Parmas (1886–1940), samoin Tarton Vanemuine-teatterin primadonna Elli Põder-Roht (1891–1869).


K. E. Söötin runo ”Ühe kontserdi mälestuseks” (Erään konsertin muistoksi)

K. E. Sööt, Ühe kontserdi mälestuseks (Erään konsertin muistoksi)

”Erään konsertin muistoksi” – kolme sivua Karl Eduard Söötin runokokoelmasta Saatus (Kohtalo), Tartto 1899.


Ilmari Manninen29.9.2012

Hietaniemen johdantokurssi Tarton yliopistoon – kuusi kunniatohtoria, kuusi professoria…

Viron museoyhdistys etsimässä Tarton yliopiston historian jalanjälkiä Hietaniemessä. Erityisesti kiinnostivat Oskar ja Aino Kallaksen sekä Ilmari Mannisen leposijat…


Lähteitä ja lisätietoa | Allikad ja lisainfo

  1. Konserten i går afton, som gafs af fröken Alma Fohström, var en lysande triumf, Helsingin debyytti (vertaa seuraavaan, kriittisempään arvioon), Hufvudstadsbladet 23.4.1876
  2. M:lle Alma Fohström, elev af madame Nissen-Saloman, debuterade förliden lördag med en konsert i universitetets solennitetssal, Finlands Allmänna Tidning 24.4.1876
  3. Juhlalliset päivälliset Helsingin keisarillisessa linnassa, neidit Ida Basilier ja Alma Fohström saivat armon laulaa keisari Aleksanteri II:lle, Suomalainen Wirallinen Lehti 18.7.1876
  4. Schweickert’s Salon in Catharinenthal (Kadriorg), Concert gegeben von Frl. Alma Fohström, Schülerin der Frau Nissen-Saloman in St. Petersburg, Revalsche Zeitung 5.8.1876
  5. M:lle Alma Fohströms konsert i Nikolajkyrkan, Finlands Allmänna Tidning 28.12.1877. ”Kun konsertin jälkeen astuin kirkosta, näin tuhatpäisen joukon täyttävän Senaatintorilta kirkon ovelle johtavat valtavat portaat ja osan toria. Kun lähdin astumaan alas vapaaksi jätettyä kujaa pitkin, paljastivat kaikki läsnäolevat miehet kuin komennosta päänsä, ja naiset ja tytöt heiluttivat minulle nenäliinojaan. Vallitsi harras hiljaisuus, jota pieninkään ääni ei keskeyttänyt. – Tämä äänetön ja juhlallinen suosionosoitus vaikutti niin valtavasti, että olin puhjeta kyyneliin. Myrskyisimmät ja meluisimmat suosionsosoitukset, jotka ovat tulleet osakseni, eivät ole koskaan tehneet minuun likimainkaan sellaista vaikutusta.” – Alma Fohström uransa ”suurimmasta voitosta”
  6. Finska operan, Faust, Alma Fohströms operadebut, Morgonbladet 6.2.1878
  7. Berliner Feuilleton, ”Triumph für die jugendliche Künstlerin”, Alma Fohströmin debyytti ja kansainvälinen läpimurto Berliinin Kroll-hovioopperassa, Revalsche Zeitung 6.5.1878
  8. Im Saale der Börsenhalle, Concert gegeben von Fräul. Alma Fohström unter Mitwirkung das Herrn Holm, ohjelmassa myös suomalaisia lauluja, Revalsche Zeitung 24.4.1879
  9. Concert des Frl. Fohström, Tarton ensikonsertin arvostelu, Neue Dörptsche Zeitung 23.4.1879
  10. In der Börsenhalle, Coloratursängerin Alma Fohström, Revalsche Zeitung 17.9.1880
  11. Frl. Alma Fohström in Dorpat und Riga, Neue Dörptsche Zeitung 27.9., 29.9. ja 18.10.1880
  12. Soome kunsttaeva hele täht Alma Fohström, Eesti Postimees 12.11.1880
  13. Soome kunstlaulja neitsi Alma Fohström Mailandis (Milano), Sakala 28.11.1881
  14. In der Börsenhalle, Zweites un letztes Concert, Revalsche Zeitung 6.11.1884
  15. Kuulus laulja Alma Fohström Tallinnas, anekdootti, Wirulane 13.11.1884
  16. Frl. Alma Fohström kam, sang und siegte, Neue Dörptsche Zeitung 10. ja 12.11.1884
  17. Abschieds-Concert 13.11.1884, ”zwei finnische Lieder”, Neue Dörptsche Zeitung 14.11.1884
  18. Karl August Hermann: Eesti keel ei ole sõnas ega laulus suures aula-saalis kõlanud. Nüüd aga laskis Soome vennasrahva kuulsaim tütar Eesti keele laulu sääl saalis heliseda. ”Neue Dörptsche Zeitung” ütleb, et ta ”kaks Soome laulu” laulnud!! Eesti Postimees 21.11.1884
  19. Kuulus ”põhja ööpikk” Alma Fohström on Tartust lahkunud, aga ta mälestus saab siin meie keskes kaua elama. Igakord oli ülikooli saa inimesi puupüsti täis, Olevik 26.11.1884
  20. In der Börsenhalle, Concert von Fräulein Alma Fohström, Revalsche Zeitung 15.11.1884
  21. Alma Fohström laulis ”Miks sa nutad, lillekene” ka Tallinnas (16.11.), Wirulane 20.11.1884
  22. Alma Holmström Riiassa, joukko ”järjellisiä ja tulisia laulaja-neidon kunnioittajia”, riisui hevoset vaunun edestä veti neidon hurraten kortteeriinsa, Ilmarinen 22.11.1884
  23. Alma Fohström Räävelissä (Tallinnassa), Suomalainen Wirallinen Lehti 22.11.1884
  24. Alma Fohström i Östersjö-provinserna, Morgonbladet 1.12.1884
  25. Fohström-konserten, pianistina Tallinnassa syntynyt Adele Hippius, Wiborgsbladet 4.12.1884
  26. Den andra Fohström-konserten, pianistina Adele (Adelheid) Hippius, Wiborgsbladet 9.12.1884
  27. Karl August Hermann, Põhjamaa ööpik, Laulu ja mängu leht 3/1885
  28. Eesti maalt. – Ilmakuulus laulja, Alma Fohström, minevat varsti Ameerikasse laulma, Ameerikast lahkudest saavat Fohström Londonisse tulema, Wirulane 1.10.1885
  29. Aleksander Läte, Die Erinnerung, Alma Fohströmile pühendatud, Schnakenburg 1885
  30. Läte pühendas uue laulu ”Mälestus” Alma Fohströmile, Wirulane 2.1.1886
  31. Alma Fohströmin nimi pysyy rakkaassa muistossa Vironmaalla, Waasan Lehti 27.10.1886
  32. Alma Fohströmi kontserdi piletid kõik ära ostetud, Postimees 12.9.1887
  33. Alma Fohström, maailma kuulus laululind, on end kihlanud, Postimees 2.8.1888
  34. Liebling des Dorpater Publicum, Neue Dörptsche Zeitung 29.8. ja 30.8.1889
  35. ”Neie Dörptsche Zeitung” avaldab kaks pikka kiidukriitikat, Sakala 7.9.1889
  36. ”Põhjamaa ööpik” neiu Alma Fohström Narvas, Postimees 16.9.1889
  37. Põhjamaa ööpik Alma Fohström Tallinnas, Saarlane 26.9.1889
  38. Alma Fohström Nizhni-Novgorodis laulatatud, Eesti Postimees 1.11.1889
  39. Alma Fohström-Rohde, uran esittely, kuva sivulla 937, Olewik 1.11.1894
  40. Concert Alma Fohström, Primadonna der Opern: Metropolitan in New-York, Covent-garden in London und der Kaiserl. Opern in St. Petersburg und Moscau, Pernausche Zeitung 28.8.1898
  41. Alma Fohström, ”põhjamaa ööpik”, konserttiarvostelu, Postimees 1.9.1898
  42. Alma Fohström Tallinnas, Börsisaal kuuljaid puupüsti täis, Postimees 8.9.1898
  43. Bürgermusse saalis, Alma Fohström’i kontsert 4. oktoobril, Postimees 30.9.1903
  44. Kavaleht, kontsert Bürgermusse saalis 4.10.1903, Eesti Teatri- ja Muusikamuuseum
  45. 4. okt. laulis ammu kuulus ”põhjamaa ööbik” Tartus, Linda 9.10.1903
  46. Alma Fohström, 25-vuotinen taiteilijajuhla, Lukutupa 14.9.1904
  47. Alma Fohström, Helsingin Kaiku 17.9.1904
  48. Alma Fohströmin jäähyväiskonsertti (Viipurissa), Karjala 19.10.1904
  49. Üks neist kolmest, Alma Fohström’i õpilase neiu Dagmar Parmase eelsesiva kontserdi puhul väikene mälestus, muistoja vuoden 1884 konsertin taustoista, Postimees 17.1.1912
  50. Paul Ervé (Wilhelm von Rode), Alma Fohström, kääntäjä Toivo Haapanen, Otava 1920
  51. Olja, Suomenkin kunniaksi, Uusi Aura 4.10.1925
  52. Alma Fohström 70-vuotias, Sisä-Suomi 31.12.1925
  53. Alma Fohström-von Rohde täyttää Berliinissä 70 v, Uusi Suomi 1.1.1926
  54. Ilmonius, Alma Fohströmin sukuperä, Helsingin Sanomat 1.1.1926
  55. Ada Norna, Alma Fohströmin täyttäessä 70 vuotta, Suomen Kuvalehti 2.1.1926
  56. Kuulus lauluõpetaja Alma Fohström 70 aastane, Waba Maa 14.1.1926
  57. Alma Fohström 70 vuotta, Suomen Musiikkilehti 1/1926
  58. Alma Fohström merkkipäivänään, Suomen Kuvalehti 23.1.1926
  59. Muuan helsinkiläinen muisto, satakieli vanhempiensa luona, Helsingin Sanomat 11.7.1927
  60. Hanna Stenius, Alma Fohström, 6-sivuinen artikkeli, Astra 17/1928
  61. Unterricht im Kunstgesang, Stimmbildung, Atemtechnik und Verbesserung falschgestellter Stimmen erteilt Schülerin von Professor Alma Fohström, Revaler Bote 26.1.1928
  62. Giri Granlund, ”En fin lärklikande drill på trestrukna C”, Journalen Våra Kvinnor 19.9.1928
  63. Jatko-opetusta vähävaraisille laulutaiteen harjoittajille, Pohjois-Savo 22.9.1928
  64. Alma Fohström surnud, ”Alma Fohströmi kontserdi puhul isamaalikult häälestatud üliõpilased korraldasid ainulaadse meeleavalduse”, ylioppilaat vetojuhtina, Uus Eesti 26.2.1936
  65. Karl Eduard Sööt, Alma Fohströmi esimestest kontsertidest Tartus, Postimees 28.2.1936
  66. Fakt, Mõni sõna minevikust, Stockholms-Tidningen Eestlastele 10.5.1947
  67. Fakt, ”Rist teaduste haual”, Oskar Kallas ja Alma Fohström, Eesti Päevaleht 14.4.1960
  68. Rudolf Põldmäe, Eesti laulu algus ülikooli aulas, Tartu Riiklik Ülikool 6.2.1970
  69. Evald Laanpere, 80 aastat lauljatari sünnist, Made Päts, Sirp ja Vasar 12.11.1976
  70. Vilma Paalma, Olga Mikk-Krulli sajand, Sirp ja Vasar 15.5.1987
  71. Yleisradio osti Suomen harvinaisimpana pidetyn äänilevyn, jossa Alma Fohström laulaa venäläissäveltäjä Aleksandr Aljabjevin laulun Solovei eli Satakieli, STT/HS 19.6.1998
  72. Alma Fohström: Solovei, sisältää 1. säkeistön, Yle Elävä arkisto 8.12.2006
  73. Alma Fohström, Solovei-levytys (1902), 1. säkeistö (2’16”) ja muunnelmia (2’09”), kuulutus: Aljabjevin venäläisen laulun Satakieli esittää rouva Alma Fohström Pathé-yhtiölle, YouTube
  74. Svetlana Toivakka, Alma Fohström : kansainvälinen primadonna, väitöskirja Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, Suomen musiikkitieteellinen seura 2015
  75. Pia Hyvönen, Näitä 18 alansa uranuurtajaa voimme vain ihailla, Me Naiset 7.4.2019
  76. Heili Reinart, Ella Põder-Roht-Stukis võitles end Vanemuise primadonnaks suure skandaaliga, ”esiintyi Thure Bahnen kanssa Estoniassa”, Postimees 20.3.2018
  77. Laila Kangas, Suomen ensimmäisen primadonna assolutan Johanna von Schoultzin komea tähdenlento, Musiikin syntymäpäiväkalenteri, Yle Klassinen 6.3.2019
  78. Pekka Suhonen, Aino Ackté, debyytti Pariisissa 8.10.1897, Kansallisbiografia 16.9.1997
  79. Laulaja Bruno Holm (1853–1881), ensikonsertin pari Tallinnassa, Uusi Suometar 4.6.1881
  80. Ingela Tägil, Henriette Nissen-Saloman, opettaja, Kungl. Musikaliska akademien 2015
  81. Valokuvia Alma Fohströmistä, Finna.fi -hakupalvelu