Helsinki ja Tallinna – kahden vihreän matkakortin kaksoispääkaupunki
Kaksi yhteensopimatonta vihreää matkakorttia Helsingin–Tallinnan kaksoispääkaupungissa on silmiinpistävä esimerkki digitaalisen integraatiomme saamattomuudesta kansalaistason palveluissa. Yhteistä lippujärjestelmää pääkaupungeille suunniteltiin EU-rahoituksella jo toistakymmentä vuotta sitten.
Tuolloisen hankkeen nimikin oli ”Pilet – rajanylittävä julkisen liikenteen verkko ja lippujärjestelmä”. Hyväksi havaittua asiaa on sittemmin pohdittu muissa projektiessa ja kirjattu kaupunkien keskinäisen yhteisymmärryksen pöytäkirjoihin.
Ahkerimpia Tallinnan-kävijöitä ovat Helsingin seudun asukkaat. Se on heille helppoa. Heillä on Helsingin Seudun Liikenteen vihreä matkakortti ja raitiovaunut vievät terminaaleille.
Vihreä kortti on käytössä myös Tallinnassa. Sitä vilautetaan busseissa ja raitiovaunuissa samaan tapaan kuin Helsingin entisiin ”helppoihin automaatteihin”. Kyseessä vain ei ole sama kortti, vaan Tallinnan seudun matkakortti, virolaisittain yhteiskortti, ühiskaart.
Joustava matkakortti nopeuttaa ja vahvistaa julkista liikennettä
Vastavuoroisesti ahkerimpia Helsingin-kävijöitä ovat Tallinnan seudun asukkaat, mutta heille saapuminen ei ole avan yhtä helppoa. Tallinnan terminaalit ovat kävelymatkan päässä keskustasta, Helsingissä etäämpänä. Ratikka on hyvä neuvo, mutta lipun osto jonotuttaa, odotuttaa kaikkia ja maksaa kalliimman kautta.
Satamatilaston mukaan Helsingin ja Tallinnan tehtiin viime vuonna 8,74 miljoonaa yhdensuuntaista matkaaa. Syyskuun loppuun mennessä kasvua on ollut jo 3,5 prosenttia, joten liioittelematta voi sanoa, että satamasta lähtee Tallinnaan ja palaa sieltä takaisin vuodessa 4.5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat kulkevat edestakaisin omilla, tilatuilla tai julkisilla ajoneuvoilla.
Tällä volyymilla yhteensopiva kortti kannustaisi julkiseen liikenteeseen ja olisi erityisen helpottava kädenojennus Helsinkin saapuville virolaisille.
Jos kyse on vain tahtotilasta, kenen tahtotilasta vain on kyse?
Valtiotasolle yhteislipun nosti pari vuotta sitten liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner vieraillessaan virolaisen kollegansa luona. Hän puhui tosin laajemmin Viron ja Pohjoismaiden yhteisestä sähköisestä matkalipusta. Bernerin mukaan tämä edellytti valtioilta yhteistä lainsäädäntöä ja ennen kaikkea yhteistä tahtotilaa: kaikki teknologia on jo olemassa.
Mutta vaatiiko kaksoispääkaupungin matkakorttien yhteispeli todella ministeritasoa ja Länsimetron mittaista projektitoimintaa? Jospa asia onkin kiinni vain tahtotilasta? Tallinnan matkakortteihin talletetaan rahaa, arvoa, samoja euroja kuin Helsingin seudun kortteihin.
Vaikea käsittää, miksi kortit eivät jo nyt pelaa yhteen. Asiahan muistuttaa arkista lähimaksua marketin kassalla. Tarvitaanko hankehallintoa vai ratkeaisiko asia konsultoimalla jonkin luottokorttiyhtiön kanssa? Taikka vinkillä kauppaketjulta, jonka oma vihreä kortti pelaa rannasta riippumatta.
Onko meistä vain ”tunnelinpuhujiksi”, kun tähänkin on hukattu jo yli 10 vuotta?
Ensijulkaisu Uuden Suomen Puheenvuorossa 10.11.2017
6.11.2017
Suomi ja Viro – verkkainen voimakaksikko?
”Suomi ja Viro muodostavat dynaamisen duon.” Onko tämä nykyisyyttä vai ennustaako se loistavaa tulevaisuutta. Joka tapauksella sanapari kuvaa toisiaan täydentäviä ja yhdessä voittamattomia kumppaneita, supersankareita…
Lähteet:
- Pohjana on laajempi kolumni ”Suomi ja Viro – verkkainen voimakaksikko?”, jossa matkakortit ovat yhtenä puheiden tasolla viipyilevän suomalais-virolaisen yhteistyön kummastelun aiheena.
- Helsingin Sanomat 28.7.2005: ”Helsinki ja Tallinna suunnittelevat yhteistä seutulippua”
- Pealinn 15.4.2016: ”Yhteiskortilla voi pian matkustaa myös Helsingin raitiovaunussa”
- TallinnaTV 31.10.2017: Yhteensopiva matkakortti Jan Vapaavuoren haastattelussa (9:30 ->)
