Viron kuntavaaleissa 47 prosenttia äänistä annettiin neljässä suurimmassa kaupungissa. Loput 53 prosenttia annettiin 75 kunnassa. Vaalivalvojaisten kartat jäivät pääosin harmaaksi, sillä näissä kunnissa paikallisille valitsijayhdistysten listoille annettiin yli 40 prosenttia äänistä. Kauas niiden alapuolelle jäivät Reformipuolue vajaalla 18 prosentilla ja keskusta reilulla kuudellatoista.
Median huomio keskittyi silti vain parlamentissa edustettuna olevien puolueiden menestykseen. Näin ymmärrys Virosta siivilöityi jälleen Tallinnan suodattimessa – niin maan sisällä kuin sieltä Suomeen. Samaan malliin uutisoidaan ”Viron keskipalkasta”, joka saavutetaan tosiasiassa vain Tallinnan seudulla. Ulkopuolisissa 14 maakunnassa tienesti jää sen alle ja mediaanina alemmaksi.
Valitsijayhdistysten ehdokaslistat – joiden vironkielinen nimi valimisliit erehdyttää luulemaan niitä vaaliliitoiksi – eivät ole toki mitenkään yhteneviä. Se onkin niiden olemus ja erityisesti se näkyi nyt toimitetuissa vaaleissa, joissa realisoitui samalla kivulias ja kiistanalainen kuntauudistus.
Uskaliaita johtopäätöksiä 1,5 vuoden päähän?
Kuntien määrä putosi vaalin yhteydessä 213:sta 79:ään ja uudet valtuustot kokoontuvat ensi kerran jo lähipäivinä. Äänestysalueiden tarkastelu osoittaa, että ääniä ovat saaneet ”omat ihmiset” vanhoja kuntarajoja myötäillen. Äänet on annettu tutuille ehdokkaille listoista ja puolueista riippumatta. Valitsijayhdistysten ehdokaslistoja on perinteisesti koottu omalle alueelle tärkeitä asioita ajamaan, mutta tällä kertaa myös tukemaan kuntaliitosten tavoitteita – tai panemaan niille hanttiin.
Useista valitsijayhdistyksistä löytyy toki poliittista väriä. Esimerkiksi sosiaalidemokraatit antoivat Narvassa tukensa ehdokaslistalle ”Meidän Narva”, joka kokosi 23,3 prosentin ääniosuuden ja sai 8 valtuustopaikkaa. Kaikki muut 23 paikkaa menivät kaupungin keskustajohdolle. Menestystä selittää kaupunginjohtajaehdokas Katri Raikin tarmokkuus ja kaupunkilaisten tunnustama Narva-patriotismi. Tarjolla oli myös Edgar Savisaaren lista, mutta sen 4,6 prosenttia jäivät äänikynnyksen alle.
Tästä vaalituloksesta on uskaliasta vetää johtopäätöksiä 1,5 vuoden päähän Riigikogun vaaleihin. Poliittinen kannatus on Virossa henkilöitynyttä, jolloin loikkauksetkaan eivät ole niin moitittavia. IRL:lle arvostetun Ene Ergman siirtyminen Reformiin oli pettymys ja näkyi myös Tarton tuloksessa. Toisaalta ”valta-Viroon” verrattuna IRL on ainoana vahvempi 75 kunnan ”muussa Virossa”.
