Viron sanat ovat ensi näkemää tutumpia

Tavallista lyhyempi viron kieliopas
Pitsat

Laadittu Kristina Cruisesin risteilyesitteeseen jo vuonna 1990.

  • g, b ja d ääntyvät kuten suomen k, p ja t, mutta…
  • k, p ja t sitä vastoin likimain kuten kk, pp ja tt.
  • ä, ö ja ü esiintyvät vain sanojen ensimmäisessä tavussa:
    jäljempänä ne korvautuvat ”pisteettöminä” vastineinaan.
  • õ ei ole ö tai o, vaan nk. taka-e; jotain oikeanlaista voit kuulla, kun puret lyijykynää hampaiden välissä ja yrität ääntää u.
  • ü on joka tapauksessa vanha, tuttu y-äänne.

Näin helposti muuttuvat kotoisiksi esimerkiksi sanat mägi, higi, kevad, jalad, kodu, Mati, Erki, püha, hüva ja lüpsja. Lypsäjän sisältä on kadonnut kirjain. Yleisemmin sanat ovat lyhentyneet lopusta, kuten ankur, sadam, talv ja süda. Myös omistusmuotojen n-loput puuttuvat: minu abikaasa (= puolisoni), Tallinna sadam (Tallinnan!) ja lastekodu (yhdyssanan sisältä).

Vaikeampia ovat sanat, joissa vokaalit ovat pidentyneet tai vaihtuneet aivan toisiksi. Esim. soomlane, suomalainen; laev, laiva; võõras, vieras; öö, yö; töö, työ. Pienellä mielikuvituksella avautunevat sanat soolane, reisilaev, saabumisaeg, pühapäevakool tai jalgratas.

Sanapari kysymys ja küsimus kuvaa oivasti nk. vokaalisointua, josta on meillä sääntömme ja niin virossakin, mutta päinvastainen (ks. edellä ä, ö, ü). Virossa ei ole vokaalisointua.

Huom! Vaikka sanat kirjoitettaisiin kuin suomessa, ääntäminen usein poikkeaa. Siten auto onkin ’autto’. Jos Virossa olisi kuningas, hänen arvonsa ääntyisi ’kuninkas’. Vokaalisoinnun poikkeus­tapauksena hän kiittäisi aitäh ja ääntäisi: ’aittäh’. Ainakin suunnilleen.

Näin lyhyt on monen ymmärryksen avain.


12.11.2011 (Ilta-Sanomat 21.10.2006)

Viro on suomea, Eesti viroa

Suomalaiset kysyvät usein virolaisilta, pitäisikö heidän koti­maa­taan kutsua Viroksi vai Eestiksi. Kysymme opastusta ystäviltämme, joiden äidinkieli ei ole suomi, mitä tuskin tekisimme Ruotsissa, Saksassa tai Englannissa…


24.9.2014

Eino Leino 1921: Äidinkielen oppitunneista yksi omistettakoon veljeskansan kielelle

Olisiko Suomen ja Viron kouluissa hyvä oppia hiukan toistemme äidinkieltä? Ensimmäisenä ajatusta lienee ehdottanut Eino Leino toukokuussa 1921…