Viron parlamentti hyväksyi tänään lain kuntauudistuksesta. Ensi vuoden lokakuussa toimitettavien kuntavaalien jälkeen maan kunnilla tulee olla pääsääntöisesti vähintään 5000 asukkaan väestöpohja.
Vaatimuksen täyttää nykyisistä 213 kunnasta alle viidennes, vain 41 kuntaa. Lisäksi laki kannustaa yhdistymisavustuksin vähintään 11 000 asukkaan liitoskuntiin. Hallituksen määrittämän “ihannekoon” ylittää nykyisin vain 16 kuntaa.
Tammikuun alussa virolaisen kunnan väestömediaani oli 1880 asukasta eli puolet kunnista oli kooltaan tätä pienempiä. Alle 1000 asukkaan kuntiakin oli neljäkymmentä. Viron väestöstä puolet asuu viidessä suurimmassa kunnassa – Tallinnan, Tarton, Narvan, Pärnun tai Kohtla-Järven kaupungeissa.
Liitossopu löydettävä ennen vuodenvaihdetta
Lähtökohtaisesti kunnat yhdistyvät vapaaehtoisin sopimuksin, joille on annettu synnytysaikaa vuoden loppuun. Hallitus ratkaisee lain ehtojen täyttämisen – käytännössä pakkoliitoksen vahvempaan naapuriin – niiden pikkukuntien osalta, jotka eivät määräajassa löydä sopua ja liitoskumppania.
Toistaiseksi koossa on vasta yksi yhdistymissopimus, jonka Sauen seudun neljä kuntaa solmivat jo huhtikuussa (ks. kartalla oranssi). Kitkaa tuntuu luovan useiden pikkukuntien pyrkimys välttää liittymistä kaupunkikeskuksiin. Vaadittua väestöpohjaa on yritetty koota niiden sivuilta ja ympäriltä. Reikäleipäkunnat eivät näyttäisi vielä olevan katoamassa, vaan jopa lisääntymässä.
Hallitus voi tietyin edellytyksin hyväksyä myös vähintään 3500 asukkaan kuntaliitoksia. Tästä alimmasta asukasluvusta ja yhdistymisen pakosta on vapautettu vain neljä saarikuntaa: Muhu, Kihnu, Vormsi ja Ruhnu. Viime mainittu Riianlahden saari jäänee 154 asukkaallaan maan pienimmäksi kunnaksi.
Kaupungit pitävät arvonsa – kansanedustajat valtuustoihin
Käsittelyn yhteydessä laista poistettiin rajoitukset kaupunki-arvon säilyttämiseltä. Tähän asti kaupungin ja kunnan liitoksesta on syntynyt (vald), jota on siitä pitäen johtanut kunnanjohtaja. Tittelistään liitoskunnat saavat nyt sopia keskenään. Vanhat liitoskunnat, kuten Jõhvi ja Türi, voivat myös halutessaan palata kaupungeiksi.
Riigikogu kumosi samalla nk. kahden tuolin kiellon ja antoi jäsenilleen oikeuden kuulua myös kunnanvaltuustoihin. Ehdolla kansanedustajat ovat toki olleet tähänkin asti, mutta lähinnä ääniharavina. Valituksi tulleen valtuustopaikka on yleensä jäänyt varajäsenelle.
Ensi vuoden lokakuun 15. päivän kuntavaalien jälkeen, uusien kuntien myötä kansanedustajia nähtäneen valtuustojen puheenjohtajinakin.
