”Miten ja milloin ensimmäiset sukset tuotiin Viroon, siitä ei ole tietoa.” – Näin valitteli Tallinna Post -lehti, joka esitteli tammikuussa 1935 laajasti hiihtoa ja sen suosiota Virossa. Toimitus sai pian kirjeen Oskar Kallakselta, joka paljastui talviurheilun uranuurtajaksi ja Narvan ensimmäiseksi hiihtomieheksi.
Oskar Kallas (1868–1946) oli suomalais-virolaisten suhteiden merkkimies, mutta yleensä mainittu Suomessa muunlaisista syistä, varsinkin kirjailija Aino Kallaksen puolisona ja Viron ensimmäisenä lähettiläänä Helsingissä. Pitkästä diplomaatin urasta huolimatta Kallas oli varsinaisesti kansanrunouden tutkija ja syytä muistaa myös Viron kansallismuseon (ERM) käynnistäjänä.
Kallas kertoi lukeneensa artikkelin ”Suksien voittokulusta Virossa” ja pyysi täydentää sitä seuraavilla tiedoilla:
Asuin talvella 1892–93 Helsingissä. Siellä näin ensimmäiset sukset ja opin niitä käyttämään (jopa siinä määrin, että kahden suomalaisen ylioppilaan kanssa valmistelimme hiihtoa lahden yli Viroon ja sydämestämme ilahduimme, kun myrsky särki jään ja teki retkemme mahdottomaksi).
Seuraavina talvina 1893–95 jatkoin hiihtämistä Narvassa. Siellä se oli uutta ja sukset tuntemattomia (yhtä lailla potkukelkka ja rullaluistimet, jotka toin sinne Helsingistä). Eräät Narvan nuoret aikoivat tällöin tilata näitä urheiluvälineitä itselleen Suomesta, mutta tiedossani ei ole, toteuttivatko he aikeensa. [Kallas pelasi Narvassa myös jalkapalloa.]
Varmaan olisi myös syytä tutkia, vaikuttiko ja millä tavoin hiihtourheiluumme Krasnojarskin rykmentti. Se siirrettiin vuoden 1894 paikkeilla [tosiasiassa jo 1892] Suomesta Tarttoon ja jatkoi kuulemma siellä (suomalaisilta opittua?) hiihtourheilua. Ottivatko tarttolaiset heistä mallia?
Kallas palautti samalla mieleen , miten hän vuonna 1908 etsi Postimees-lehden kautta vironkielisiä nimityksiä suksille ja hiihdolle, joka oli vielä ”suksilla juoksemista” (suuskadel jooksmine).
Kerrottu koski tietysti hiihtoa urheilulajina, totesi Kallas. Liikkumisvälineenä sukset toki tunnettiin Virossakin jo vanhoina aikoina. Järva-Jaanin pastorin Christian Kelchin vuonna 1695 julkaistu Liivinmaan historia mainitsee, miten metsästäjät käyttivät sylin pituisia suksia (1,78 m).
Siihen aikaan kun ”Pohjolan satakieli” viron kielen Tarton yliopistoon salakuljetti…
”Suuressa juhlasalissa ei ollut viron kieli vielä kaikunut, ei sanassa eikä laulussa. Nyt veljeskansan kuuluisin tytär päästi vironkielisen laulun siellä helkkymään…”
Lähteitä ja lisätietoa | Allikad ja lisainfo
- Oskar Kallas, Suuskadel jooksmine. Postimees 15.11.1908
- C. K., Suusa spordist. Lasteleht (Postimehe kaasanne) 11-12/1919
- Jüri Lossmann, Eesti suusaspordile uus suund antud. Soome suusameistri [Armas Palmros-Palamaa] täienduskursused 50-le suusainstruktorile. Eesti Spordileht 11.3.1927
- Suusapäevad Rakveres. 25 km soomlaste osavõtul. Eesti Spordileht 22.2.1929
- Theodor Andersson, Soome kaitseliidu suusavõistlused Hyvinkääl. Eesti Spordileht 22.3.1929
- Kui suusatamine polnud sport. Saksamaa esimestest suusavõistlustest 1894. aastal võttis osa 5 võistlejat ja esimine suusa „suurhüpe“ küünis 9,5 meetrini. Sakala 28.12.1934
- Talv on võidetud! Suuskade võidutee Eestis. Tallinna Post 18.1.1935
- Oskar Kallas, Suusad tulid Soomest. Esimene suusamees Narvas. Tallinna Post 25.1.1935
- Nõmmel näeb varsti 40-meetrilisi hüppeid. Uus Eesti 22.12.1935
- Andres Pulver, Suusaspordi juubeliaasta paneb minevikku kiikama. Virumaa Teataja 7.2.2012