Toompean linna ja yksityiskohta muistomerkistä Konstantin Pätsin syntymäpitäjässä Tahkurannassa
”Kuvernöörin tarhaan ei tule monumenttia yhdelle ihmiselle.” – Näin otsikoi Viron yleisradio (ERR) uutisensa eilen julistetusta ideakilpailusta. Kiertoilmaisu päättää suunnitelmat presidentti Konstantin Pätsin muistomerkistä Toompean linnan eli parlamenttitalon eteläkyljellä sijaitsevaan puistoon.
Ideakilpailussa etsitään muistomerkkiä, joka kuvaa Viron valtiollista itsenäisyyttä. Riigikogun kanslia esitteli kilpailusuunnitelmaa jo tammikuussa. Osallistujille luvattiin tällöin jättää vapaat kädet ilmaista itsenäisyyttä joko ”yhden ihmisen, ihmisten ryhmän tai muun aiheen kautta”.
Riigikogun esittelyvideo itsenäisyyden muistomerkin sijoituspaikasta
Tuomariston jäsen, taideakatemian rehtori Mart Kalm toteaa nyt, ettei Riigikogu koskaan pääsisi sopimukseen yhdestä oikeasta henkilöstä. – ”Se kuuluu yksinkertaisesti parlamentaarisen demokratian olemukseen.”
Toompean muistomerkistä käydyssä keskustelussa ”yksi henkilö” on tarkoittanut presidentti Konstantin Pätsiä, jonka valtiollinen ura päättyi miehitykseen vuonna 1940. Hän oli yksi Viron itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista ja johti sen jälkeen maan hallitusta useaan otteeseen eri nimikkeillä. Yksinomaan poliittista vaikuttavuutta mitaten Päts oli ensimmäisen itsenäisyyskauden ”yksi henkilö”. Näin on kiistatta, mutta myös kiistanalaisesti.
Muistomerkkihanke vaikenevan ajan varjossa
Kiista ei ole suinkaan ollut parlamentin sisäinen. Presidentti Kersti Kaljulaid yllätti jo tammikuussa Sakala-lehden haastattelussa toteamalla, ettei hän lähde paljastamaan Pätsille muistomerkkiä, joka pystytettäisiin parlamentin viereen. Hän viittasi maaliskuun 1934 vallankaappaukseen, jossa Päts keskitti vallan itselleen, hajotti puolueet ja parlamentin sekä rajoitti sananvapautta:
Johannes Lauristinin muistomerkki Kuvernöörin tarhassa 1950–1990. Postikortti 1963, kuva: Ernst Voit
”Vaikkakin kaikkien ihmisten toimintaa tulee arvioida oman aikakautensa kontekstissa, kuulun minä niiden joukkoon, joiden mielestä [vallankaappauksesta alkaneella] vaikenevalla ajalla oli oma roolinsa siinä, miksi meille kävi niin huonosti kuin kävi.”
Presidentti Kaljulaid puolsi samassa haastattelussa Viron itsenäisyyden luojien yhteistä muistomerkkiä. Mahdollisesti hänen ajatuksensa heijastuu tuleviin kilpailutöihin.
Muistomerkki saattaa siten esittää myös Konstantin Pätsiä, kunhan rinnalle otetaan Jüri Vilms ja Konstantin Konik, Viron itsenäisyysjulistuksen kaksi muuta allekirjoittajaa. Toisaalta tämäkin on helppo kokea muita vaikuttajia syrjivänä.
Ymmärrettävä myös matkailijoille
”Muistomerkin suunnittelijoiden tulee lähteä itsenäisyyden teemasta ja ottaa huomioon, että sen tulee sopia historialliseen ympäristöönsä antaen edustavan ja nykyaikaisen vaikutelman.”
Näin kuvaili vaatimuksia Riigikogun kanslian talousosaston johtaja Argo Koppel. Teoksen pitää puhutella Viron asukkaita, mutta sen tulee olla ymmärrettävä myös matkailijoille. Muistomerkin korkeus saa olla enintään viisi metriä ja materiaalin tulisi olla mahdollisimman säänkestävää.
Muistomerkin paikalla on tällä hetkellä betoninen kukkalaatikko. Sen graniittiperusta on peräisin vuonna 1950 pystytetystä kommunistijohtaja Johannes Lauristinin muistomerkistä, joka ehti seisoa sen päällä 40 vuotta. Garibaldi Pommerin veistämä rintakuva luovutettiin Lauristinin perillisille.
Lisätietoa:
- Riigikogun kanslia, lehdistötiedote 6.9.2017
- Riigikogun kanslia, videoesittely sijoituspaikasta
