Sanomalehti Waba Maa uutisoi 30.3.1929: ”Suomen yleisradion asemat lähettävät lauantai-iltana kuulijoilleen Tallinnan Kristuksen kirkastumisen kirkon jumalanpalveluksen, joka alkaa kello puoli kaksitoista illalla. Radiointi toteutetaan Tallinnasta kaapeliteitse. Tähän asti tehdyt kokeet ovat osoittaneet, että lähetysyhteys Tallinnasta Helsinkiin muodostuu täysin ilman sivuääniä.”
Luterilaiset radiojumalanpalvelukset Suomen yleisradio oli aloittanut kolme ja puoli vuotta aiemmin. Radiointia toivottiin myös ortodoksisen kirkkokunnan puolelta, mutta toiveen täyttämistä viivytti ortodoksikirkkojen puuttuva kaapelointi.
Radio palveli Viron ortodokseja alusta alkaen
Viron yleisradio eli Raadio Ringhääling sen sijaan veti heti johtonsa Tallinnan Kristuksen kirkastumisen kirkkoon ja palveli ortodokseja alusta alkaen. Pääsiäisajan jumalanpalveluksia radioitiin tästä vanhankaupungin kirkosta ensi kerran jo huhtikuussa 1927. Ehkä yllättäen sieltä lähetettiin myös Suomen yleisradion ensimmäinen ortodoksinen radiojumalanpalvelus 30. maaliskuuta 1929.
Pääsiäisyön jumalanpalvelus oli 87 vuotta sitten Suomen yleisradiotoiminnalle sekä tekninen että kansainvälinen harppaus, mutta sellaisena lähes unohdettu. Edes aikalaiset eivät yhteislähetystä hehkuttaneet. Uusi Suomi unohti sen jopa radion ohjelmatiedoista.
Ensimmäisen suoran radioselostuksen Viron puolelta Suomeen, heti yli nelituntisen, teki Markus Rautio 14. helmikuuta 1931. Se ei ollut studioraportti, vaan vauhdikas kierros Tallinnassa.
Vastavuoroisesti Suomen ääntä kuutiin Tallinna ja Tarton asemien kautta 4. toukokuuta 1933, jolloin Yleisradion ”Eurooppalainen konsertti” välitettiin Suomen ohella suorana yhteensä kolmentoista maan yleisradioverkkoon. Erityisesti Viron yleisradion verkkoon välitettiin Kalevalan 100-vuotisjuhla, joka lähetettiin Helsingin Messuhallista Kalevalan päivänä 28. helmikuuta 1935.
TV-yhteislähetys jo ennen Suomen Television aikaa
Sodan jälkeen ensimmäinen yhteislähetys Suomesta Viroon oli BBC:n sinfoniaorkesterin Sibelius-viikon konsertti Helsingin Messuhallista 10. kesäkuuta 1956, jota seurasi juhlaorkesterin konsertti kolme päivää myöhemmin. Television puolella ensimmäinen yhteislähetys oli Tallinnan Dünamon ja Helsingin viiden jalkapalloseuran yhteisjoukkueen ottelu Olympiastadionilta 3. kesäkuuta 1957 – siis jo ennen Suomen Television säännöllisiä lähetyksiä, jotka alkoivat vuoden 1958 alussa.
Suoria puheohjelmia tuli odottaa vuoteen 1965, jolloin Helsingin–Tallinnan laivalinja jälleen avattiin. Sehän oli vitamiiniruiske myös radio- ja tv-yhteistyölle. Ensimmäisenä nähtiin Suvisattumia-ohjelma Tallinnasta 7. elokuuta 1965. Kyseessä oli TV-ohjelma 1:n varttuneemman väen viihdeohjelma, jonka vakiojuontaja oli Kauko Käyhkö. Tällä kertaa häntä sijaisti Auvo Nuotio, joka sai virolaiseksi parikseen Ruth Karemäen. Ohjelman ohjasi Artur Rinne Viron TV:stä ja Onni Gideon Yleisradiosta.
Uraauurtavia radion yhteislähetyksiä olivat myös vuonna 1966 alkaneet Sävelsilta-konsertit. Näistä ensimmäinen lähetettiin 19. kesäkuuta Tallinnan Kadriorgista ja vastavuoroinen 11. elokuuta Helsingin Linnanmäellä. Nämä olivat yhtäaikaisina ensimmäisiä sodan jälkeen.
Pieni naapurivisa
Suvisattumia oli suora lähetys vain Suomessa. Sen sijaan seuraavan vuoden syyskuussa käynnistyneet Naapurivisat nähtiin Suomenlahden molempien rantojen pääkanavilla yhtä aikaa. Sen muistona sopii lopuksi kysyä, mikä oli vuoden 1929 yhteisen radiolähetyksen kieli?
Veljelliset tietäjämestarit Hardi Tiidus ja Esko Kivikoski olisivat vastanneet kuin kaupan hyllyltä. Miljonäärivisailijat tarvinnevat vaihtoehtonsa:
- viro
- suomi
- englanti
- kirkkoslaavi?
Lähteitä ja lisätietoa | Allikad ja lisainfo
- Kreikkalais-katolisten jumalanpalvelusten radioiminen. Viron Yleisradion kaunis suhtautuminen Suomen kreikkalaiskatolisiin kuuntelijoihin. Karjalan Ääni 29.1.1929
- Ohjelmien vaihto Viron kanssa. ”Tämä tapahtuu ensimmäisen kerran nyt, pääsiäisyönä, jolloin kreikkalais-katolinen Jumalanpalvelus Tallinnasta radioidaan.” Yleisradio 31.3.1929
- Suomen Yleisradio. Lauantaina 30 p:nä. Paikallislähetyksiä. 23.30 Lahti ja Viipuri: kreikkalaiskatolinen juhlajumalanpalvelus Tallinnasta. Helsingin Sanomat 29.3.1929
- Radioalalta. Suomen Yleisradio. Lauantaina 19.4. Klo 23.30 Kreikkalaiskatolinen jumalanpalvelus Tallinnasta. Uusi Suomi 19.4.1930
- Käynti Tallinnassa. Markus Rautio 14.2.1931 klo 1945–24.00. Yleisradio 10.2.1931
- Raadio. Tartu ja Tallinn. Neljap., 4. mail. 19.30 Soome ringhäälingu korraldatud Euroopa kotserdi ülekanne Helsingist. Elu : Võru-Valga-Petserimaa töörahva häälekandja 3.5.1933
- Suomen Yleisradion Eurooppalainen konsertti. ”Yli Euroopan soi Sibeliuksen kolme edustavinta teosta läpi eetterin. Kokonaista viisikymmentä asemaa maanosamme eri puolilla lähetti eilisen Suomen Yleisradion järjestämän konsertin.” Suomenmaa 5.5.1933
- Raadio. Neljapäew, 28. weebruar 1935. 20.00 Kalewala 100. aastapäewa mälestusaktus (ülekanne Helsingi messihoonest). Päewaleht 27.2.1935
- Sibeliuse festival. 10. ja 13. juunil kandsid sümfooniakonserte üle ka Tallinna ja Tartu saatjad. Sirp ja Vasar 15.6.1956 – Eeloleva nädala raadiosaadetest. Sirp ja Vasar 8.6.1956
- Tallinna voitti säyseässä ottelussa Helsingin 2–1. Helsingin Sanomat 4.6.1957
- Tallinna Televisioonistuudio transleeris saadet Soomest. 3. juunil jälgisid Eesti televisioonivaatajad Tallinna ”Dünamo” kohtumist Soome jalgpallimeeskonnaga Helsingi olümpiastaadionil. Tallinna meeskond võitis kohtumise 2:1. Meie televisioonikeskus organiseeris esmakordselt ülekande välismaalt. Soome televisiooniprogrammi transleerimine Tallinna Televisioonistuudio poolt andis täiesti rahuldavaid tulemusi. – Lähemal ajal annavad soomlased Tallinnast üle kergejõustiku võistluse eesti ja soome sportlaste vahel. Harju Elu 6.6.1957
- Esimene teleülekanne välismaalt. Raadio ja Televisiooni saatekava 9.6.1957
- J. Ellem, Laialdased sidemed. Siin Tallinn… Täällä Tallinna… Govorit Tallinn… ”Nii näiteks on rajatud alus sõbralikule koostööle Soome Ringhäälingu ja Televisiooniga, mille tulemusena kanti 1957. aasta juunis üle televisioonisaade Helsingi olümpiastaadionilt, kus kohtusid soome ja eesti jalgpallurid. Meie televisiooni ajaloos oli see esmakordne otseülekanne välisriigist. Aasta varem kanti samuti esmakordselt Helsingist üle Sibeliuse festivali kontserdid. Sirp ja Vasar 9.5.1958
- Tihenevad kunstialased sidemed. ”Kolmapäeval, 28. mail kell 20.30 toimub Estonia kontserdisaalis Riikliku Akadeemilise Meeskoori kontsert, mille esimese osa kannab üle ka Soome raadio [Yleisohjelma klo 19.40–20.30].” Raadio ja Televisiooni Saatekava 25.5.1958
- Paavo Velander, Kidekoneesta väritelevisioon. ”Kesätauon aikana [1957] lähetettiin Helsinki–Tallinna jalkapallo-ottelu Stadionille siirretyin kalustoin,” Kirjayhtymä 1986
- Eino Lyytinen, Perustamisesta talvisotaan. Yleisradion historia, 1. osa, 1926–1949. Jumalanpalvelukset ja hartaushetket. ”Ortodoksisen kirkkokunnan taholta esitettiin myös toivomuksia jumalanpalvelusten radioinnista. Kun johtoja ei ollut vedetty ortodoksisiin kirkkoihin kotimaassa, Yleisradio pyysi maaliskuussa 1929 Viron yleisradioyhtiöltä Suomen ja Viron välistä kaapelia myöten radioitavaksi Tallinnan ortodoksisesta kirkosta pääsiäisyön juhlajumalanpalveluksen, jonka lähetti myös Viron yleisradioasema.” Yleisradio 1996
- Timo Vihavainen, Sodan ja vaaran vuodet. Yleisradion historia, 1. osa, 1926–1949. Sodanjälkeinen aika 1944–1949. ”Suhteet Baltiaan eivät yleisistä syistä enää muodostuneet tiiviiksi. Vuonna 1947 Hella Wuolijoki sentään haastatteli Suomessa vierailevaa Viron pääministeriä Arnold Veimeriä.” Hella Wuolijoki – ”valkoinen varis”. Yleisradio 1996
- Pekka Linnainen, Naapurivisan historia Tallinnan televisiotalossa. Estofennia 3.3.2016
- Radio on tuonut jumalanpalveluksia koteihin jo 90 vuoden ajan. Yleisradio 6.3.2016
- Pekka Linnainen, Siihen aikaan kun Markus-setä lauantaitanssit Tallinnasta kieltolain Suomeen lähetti. Estofennia 9.1.2022
