Mannerheimin pikavisiitti Tallinnaan 1925

Mannerheim lähdossä ulkomaanmatkalle 1919

”Vapaa kansalainen”  lähdössä Helsingistä ulkomaille, aluksi höyrylaivalla Tukholmaan 19.9.1919.

Ratsuväenkenraali Gustaf Mannerheim yllätti tallinnalaiset lauantaiaamuna, 9. toukokuuta 1925. Hän poikkesi hetkeksi satamalaiturille höyrylaiva Ariadnelta, joka oli reittimatkalla Saksan Stettiniin. Tämän pikavisiitin ohella Mannerheim vieraili tiettävästi nyky-Viron maaperällä vain kerran.

Satamaan saapui joukko suojeluskuntalaisia soittokuntineen, mutta ei suinkaan Mannerheimia vastaanottamaan, vaan saattamaan Saksaan muuttavaa entistä päällikköään. Kohta heillekin kiiri tieto, että laivan kannella oli myös ”Suomen vapaussodan hahmo ja sotaväen ylipäällikkö”.

”Kenraali oli ilmeisesti suojeluskuntalaisten saapumisesta kiinnostunut. Hän asteli satamalaiturille, kysyi yhtä ja toista suojeluskuntamme organisaatiosta sekä ilmaisi ilonsa siitä, että joulukuun 1. päivän tapahtumat [eli kommunistien kaappaushanke] saatiin niin nopeasti hajotettua. Erityisesti kenraalia kiinnosti suojeluskuntalaistemme näyttävä univormu.”

Näin kuvasi kohtauksen tyhjentävästi päivälehti Kaja, jonka mukaan suojeluskuntalaisten nimissä Mannerheimia tervehti herra Kurvits. Ehkä kyseessä oli Ants Kurvits, Viron rajavartiolaitoksen päällikkö. Tämän jälkeen ”kenraaali astui takaisin laivaan marssisävelten saattamana”.

Tämä pikavisiitti saattoi olla mielessä Sakalan toimittajalla, joka viikkoa myöhemmin uutisoi, kuinka Tallinna ja Tartto liputtavat ”presidentti Mannerheimin” vierailun kunniaksi. Jutun mukaan hallitus oli määrännyt Suomen liput tullivapaiksi, jotta niitä olisi riittävästi. Virossa vieraili kyllä muutaman päivän kuluttua presidentti, mutta Lauri Kristian Relander, joka teki myös matkan Tarttoon.

Kaartin luutnantti polvihoidossa Saarenmaalla

Mannerheimin edellisestä Viron-vierailusta oli jo yli neljännesvuosisata. Hän oli tuolloin, alkukesästä 1899 vielä chevalier-kaartin luutnantti, joka oli määrätty keisarillisen hovitallihallinnon palvelukseen. Käytännössä Mannerheim oli Eurooppaa kiertävä hevosten tarkastaja ja ostomies.

Tässä tehtävässä, marraskuussa 1898 nuori tamma murskasi kaviollaan Mannerheimin polvilumpion Berliinissä, jonne hän leikkauksen jälkeen joutui jäämään useiksi kuukausiksi toipumaan.

Pietariin palattua polvi alkoi vihoitella ja Mannerheimin täytyi – omien sanojensa mukaan – lähteä 4–6 viikoksi Saarenmaalle, koska hän ei halunnut vaihtaa hierojaa. Kyseinen kirurgi oli nimittäin myös Kuressaaren kylpylaitoksen johtaja. Tämä oli varsinainen syy lähteä Saarenmaalle, mutta veljeään Johania nuori luutnantti houkutteli seurakseen suorastaan markkinointihenkisesti:

”Kylpylaitos on Saarenmaalla, 8 tunnin matkan päässä Riiasta. Sen ilmasto on erinomainen ja sen muta on erittäin terveellistä reumaattisille vammoille. Sinne matkustetaan joko Riian kautta (junalla Riikaan) tai suoraan täältä [Pietarista] laivalla, joka poikkeaa Tallinnaan.”

Saarenmaa oli tuolloin osa Liivinmaan kuvernementtia, jonka hallintokeskukseen Riikaan oli suora junayhteys Pietarista. Mannerheim kirjoitti veljelleen, että hänen täytyi lähteä matkaan kesäkuun ensimmäisinä päivinä ”vanhaa lukua”, joka nykykalenterissa tarkoittaa kesäkuun puoliväliä.

Mahdollisesti Mannerheim saapui Kuressaareen höyrylaiva Konstantinilla 5. (17.) kesäkuuta 1899. Paluukin jää haarukoinnin varaan. Mannerheim sai 22. heinäkuuta ilmoituksen ylennyksestä aliratsumestariksi, jolloin hän lepäili jo Uspenskojessa, puolisonsa perintökartanossa.

Saarenmaan kylpylämatka on yleensä mainittu Mannerheimin ainoana Viron-vierailuna. Näin todettiin myös vuonna 2012, kun Kuressaaressa paljastettiin Mannerheimin muistotaulu.


Juna-laiva-paketti Pietari–Riika–Kuressaare?

Riika-Kuressaare-Pietari 1899

Höyrylaivalinja Riika–Kuressaare–Muhunsalmi–Haapsalu–Paldiski–Tallinna–Pietari


Lähteet: