Siihen aikaan kun radio­aallot Saarenmaan valssin suomalaisten suosikki­levyksi lennättivät

”Nyt on tämä suosioon putkahtanut Saarenmaan valssi saatavana levynä myös Suomessa ja kaiken lisäksi vielä alkuperäisessä asussaan, siis virolaisen Georg Otsin laulamana.” – Näin hehkutti heinä-elokuun Musiikkiviesti vuonna 1957. Kunnian ”putkahduksesta” se antoi kahdelle radiotoimittajalle.

Fazerin Musiikkikauppa Oy:n julkaiseman lehden alaotsikkona oli ”jokamiehen musiikkilehti”, mutta se tuki peittelemättä kustantajan ja sen lähipiirin äänilevyjen myyntiä. Hehkuttaja oli oletettavasti lehden päätoimittaja Jaakko Borg, varsinaiselta toimeltaan yhtiön levytys- ja studiopäällikkö.

Musiikki-Fazer ilmoitti ”kaikkiin levykauppoihin” saapuneesta uutuudesta ”Viikon levynurkassa”, Helsingin Sanomien vakio­mainoksessaan 19. heinäkuuta 1957. Saarenmaan valssin se oli julkaissut kotimaisella Rytmi-merkillä 78 kierroksen gramofoni­levyllä, jonka B-puolella oli Kalastajan laulu (Tämä venheeni ei ole linnun luust’). Esittäjätiedoksi oli painettu: Georg Ots sekä Eestin Radion Viihdeorkesteri. Kansitekstissä kiellettiin luvaton julkinen esittäminen ja radiointi, mikä oli omalaatuista, sillä äänite oli tehty Viron radiolle ja saatu Suomen radion kautta.

”Otsilta on odotettavissa lisää suomenkielisiä levytyksiä, sillä hän suunnittelee levytysmatkaa Suomenlahden yli”, lupasi Musiikki­viesti. Tosi­asiassa vielä loppuvuodenkin levyt, kuten Jos tulet vaimoksi minulle, saatiin valmiina ja vain prässättiin Suomessa.

Uutuuslevyn kappaleet oli äänitetty Viron radion suomenkieliselle toimitukselle, joka oli aloittanut Suomeen suunnatut lähetyksensä jo kymmenen vuotta aiemmin, 14. maaliskuuta 1947. Rostislav Merkulovin johtama orkesteri tunnettiin viroksi nimellä Eesti Raadio Estraadiorkester.

Alkuvuosien kuuluttaja Artur Ader muisteli 20-vuotislähetyksessä, että Georg Ots lauloi ensimmäisen kerran suomeksi heidän lähetyksessään vuonna 1949. Suomessa hän esitti samoja, toimituksen omaan käyttöönsä suomentamia lauluja. Musiikkitoimittaja Georg Toompea oli kysynyt ensimmäistä laulua itseltään Otsilta, mutta tämä ei muistanut sitä tarkasti. Ellei ensimmäinen, yksi ensimmäisistä oli Moskovani (Olet kallehin kaupungeista, sinä kultainen Moskovain). Tämä reipas laulu jäi Fazerilta julkaisematta. Moskovan valoihin, jonka Ots levytti vuonna 1972, sitä liittää vain nimi.

Iltapäivän salasoitto ja Eevan aamusoitto herättävät suomalaiset

Saarenmaan valssi nauhoitettiin Viron yleisradion äänitearkiston mukaan kesäkuussa 1954. Samana vuonna oli äänitetty myös Kalastajan laulu. Levylle nämä siirtyivät vasta kolmen vuoden kuluttua. Suomenkielisten lähetysten kuuntelijamäärä ei suurta suosiota siivittänyt eikä vielä ensiesitys Suomen yleisradiossakaan. Musiikkiviestin mukaan suosion kierre lähti seuraavasti:

”Kun Yleisradion Kalevi Kilpi kävi selostusmatkalla Tallinnassa, hän liitti juttuunsa Georg Otsin laulaman ’Saarenmaan valssin’. Sen jälkeen se oli Suomen radiossa vuoden verran unohduksissa – Tallinnan radio soitti sitä kyllä jatkuvasti suomenkielisissä lähetyksissään – kunnes radion Eeva keksi sijoittaa sen erääseen perjantain aamusoittoonsa. Sen jälkeen alkoi Yleisradion ääni­levy­osastolle saapua toivomuskirjeitä jokseenkin tasaisessa tahdissa.”

Tapahtumaketju vastaa Kalevi Kilven omaa tarinaa, jonka hän kertoi radiohaastattelussa vuonna 1974. Matka ei ollut ”selostusmatka”, mutta tälle käsitykselle oli selitys. Kilpi oli Yleisradion selostusosaston ajankohtaisohjelmista vastaava apulais­päällikkö ja tunnettu radioääni, joka oli esimerkiksi alkuvuonna selostanut Porkkalan palautusta. Kilpi pääsi kiertämään Viroa seitsen­henkisen kulttuuri­valtuuskunnan jäsenenä syyskuussa 1956.

Matkaan lähti myös Radioteatterin johtaja, kirjailija Olavi Paavolainen. Kummankin oli pestannut maan tunnetuin virolainen, Yleisradion aiempi pääjohtaja Hella Wuolijoki samana vuonna 1948. He eivät kuitenkaan olleet mukana radion lähettäminä, vaan Suomi-Neuvostoliitto-seurassa vaikuttaneina ”uusien olojen” Viron-ystävinä.

Osaltaan matkan luonteen vahvisti radion ohjelmajohto, joka Kilven yllätykseksi nimenomaan kielsi tekemästä Virosta mitään selostuksia. Oletettavasti miesten huomiokyky arveltiin liian teräväksi, ja varsinkin diktatuureja nähneen Paavolaisen jäljet pelottivat. Ehdoton kielto sapetti Kilpeä, joka koki itsensä uutismieheksi. Hän  oli ensimmäinen suomalainen radioreportteri, joka pääsi sodan jälkeen Viroon, ei selostajana, mutta kuitenkin, eikä saanut kertoa näkemästään yleisölle.

Kilpi ei antanut myöten, vaan sopi musiikkiosaston johtajan Kai Maasalon kanssa ohjelmasta, joka sai otsikon Iltapäivä tallinnalaisessa levykaupassa. Levyjen lomassa hän pakinoi kokemuksistaan. Levyjen ohella hänellä oli Viron radiosta saatu suomenkielinen nauha, jolla Georg Ots laulaa Saarenmaan valssin. Tältä nauhalta Kalevi Kilpi soitti sen ensi kerran Suomen radiossa 7. lokakuuta 1956.

Vuoden unohdusta ei seurannut, kuten Musiikkiviesti kirjoitti, sillä äänilevyä prässättiin jo normaalin odotusajan, yhdeksän kuukauden kuluttua. Tunnetuksi Saarenmaan valssi ei kuitenkaan tullut vielä Kilven musiikkipakinasta, vaan Eevan aamusoitosta, joka oli Yleisradion varhaisia kevyen musiikin ohjelmia – ja varhainen myös lähetysajalta klo 6.50–7.30. Tiistaisin oli myös Aatamin aamusoitto, mutta perjantait olivat ”Eevan”, jona levyjä soitteli Kaisu-Leena Brunila, myöhempi Piela.

Saarenmaan valssi kuultiin Eevan aamusoitossa pari kolme kertaa, mikä johti toivekirjeiden sarjaan. Kilven mukaan laulu jatkoi tällä samalla nauhalla matkaa Musiikki-Fazerille, joka vei sen äänilevylle. Kopio saattoi toki olla toinen, sillä suomenkielisen toimituksen päätoimittajan Ülo Saldren mukaan levytys tehtiin heidän lähettämästään nauhasta. Heiltä Fazer sai myös sävelmän nuotit.

Georg Ots urakoi neljätoista laulua kolmessa päivässä

Saarenmaan valssin levyjulkaisun jälkeen Georg Ots saapui Helsinkiin syyskuussa, jolloin hän esiintyi Kulttuuritalolla ensin syyskauden avajaisissa ja seuraavana iltana omassa konsertissa baletti­tanssija Tiiu Randviirin kanssa. Tällöin hän tapasi myös Jaakko Borgin, joka ojensi hänelle Saarenmaan valssista julkaisemansa äänilevyn ja myös nuottivihkon, jonka kannessa oli Otsin kuva.

Levy oli tuolloin maan kolmanneksi ostetuin ja menestys keskellä italialaisen iskelmän kulta­kautta. Edellä olivat Guaglione ja Poika varjoisalta kujalta, vuoden 1957 suuri hitti kahdella kielellä. Seuraava, lokakuussa julkaistu levy ei kuitenkaan noussut listoille. A-puolella oli Jos tulet vaimoksi minulle ja B-puolella Kanteleen­soittajan laulu (Kanneldaja lauluke). Nämäkin oli äänitetty vuonna 1954.

Musiikkiviestin pohjalta Fazerin kiinnostusta ei herättänyt vain suosittu laulu, vaan myös Georg Otsin tulkintataito. Lehti havaitsi hänen hallitsevan angloamerikkalaisen tanssimusiikin, jota ”Tallinnan radiossa voidaan kuulla verrattain paljon”. Erikseen mainittiin Otsin viroksi laulamat Sheriffi-elokuvan Mua älä hylkää ja Iskelmä­karuselli-musikaalin Dancing in the Dark.

Suomen levy-yhtiöiden kilpailuun kuuluivat tähän aikaan tyypillisesti kansain­välisten menestys­iskelmien suomen­kieliset versiot. Kukin teetti niitä talleihinsa kuuluvilla laulajilla. Käännöslevyjen kuningas oli Olavi Virta, joka ei tällöin levyttänyt Fazerille, vaan kilpailevalle Levytukulle, vieläpä valitsi parhaita päältä sen tuotantopäällikkönä. Fazerilla oli tilaa vastaavan tason tulkitsijalle.

Suomen puolella Georg Ots äänitti ensimmäiset levynsä kolmena eri päivänä maaliskuussa 1958 – ja urakoi siihen asti vain Virralta totuttuun tahtiin. Neljästätoista äänitteestä kahdeksan julkaistiin neljällä gramofonilevyllä. Kuudella täydennettiin useamman laulun EP- ja LP-levyjä.

Ensimmäisenä Fazer julkaisi Hyvää yötä -valssin. Etiketti muistutti sen olevan peräisin Sumujen silta ‑elokuvasta, joka kiersi jälleen Suomen valkokankaita. Jatkosodan aikaisella ensi kierroksella valssin oli levyttänyt Henry Theel. Alkuperäinen Auld Lang Syne on muutoinkin filmien ääniraidoilla toistuva eron, jälleennäkemisen ja uudenvuoden klisee, ehkä jopa amerikkalaisen elokuvan soitetuin sävelmä. Makua sen sijaan koetteli B-puolen Valaistu ikkuna eli napolilaislaulu Fenesta che lucive, joka sekin kertoi hyvästijätöstä, mutta lopullisesta, eikä ollut edes kuviteltavissa tanssilattialle. Se tunnettiin useiden tenorien repertuaarista ja tähän aikaan Mario Lanzan levytyksenä. Baritoni Ots teki sen samalla italiaksi sekä äänitti kahdella kielellä myös Kuolleet lehdet ja Unohtumattoman illan. Alkukieliset laulut monipuolistivat Rytmi Neliapila -merkillä julkaistuja EP-levyjä.

Georg Ots hyräilee iskelmän Indonesiasta ja ”levyherrat” innostuvat

Erikoista on huomata, että Fazer julkaisi yhtä aikaa Hyvää yötä -valssin kanssa Ilkka Rinteen laulaman Unohtumattoman illan. Otsin versio saatiin kolme viikkoa myöhemmin. B-puolella oli viuluklassikko Lumous (Fascination), jonka Billy Wilderin elokuva Arianen lemmentarina (Love in the Afternoon) toi uusiokiertoon. Kilpailevan Lumouksen teki Westerlundille Maynie Sirén, PSO:lle Kalevi Korpi ja Levytukulle tietysti Olavi Virta, jopa erikseen beguinen ja valssin, kaikki vuonna 1958.

Yllättävin maaliskuun äänitteiden joukossa on ainoaksi levytykseksi jäänyt Indonesia, jota Fazer mainosti erikseen uutuuslevynä. Kuoren teksti esitteli sen laulajan omana löytönä:

”Iskelmien tiet ovat usein ihmeelliset ja arvaamattomat. Tallinnassa esitettiin eräs indonesialainen dokumenttielokuva ja elokuvan taustamusiikki herätti siellä suurta huomiota. Iskelmä eksyi Suomeen aivan sattumalta Georg Otsin mukana. Sattui nimittäin niin, että hän eräässä juhlassa hyräili pätkän tätä laulua, jolloin paikalla olleet ’levyherrat’ innostuivat heti asiaan.”

Pääpiirteissään tässä oli perää. Dokumentti Ympäri Indonesiaa pohjusti presidentti Sukarnon vierailua Neuvostoliittoon ja sen oli tehnyt Moskovan dokumenttifilmien keskusstudio. Filmi teki suosituksi Maija Golovnjan venäjäksi esittämän Laulun palmujen saaresta, jonka säveltäjä oli indonesialainen lauluntekijä Ismail Marzuki. Kotimaassaan sitä lauletaan yhä nimellä Rayuan Pulau Kelapa.

---

Georg Ots jäi suomalaisten suosikiksi, mutta ei iskelmätähdeksi. Osasyynä oli levylistojen siirtyminen naisvaltaan juuri keväällä 1958. Jaakko Borg kokeili vielä Harry Belafonten hittiä Venezuela, jonka hän sovitti ja levytti orkestereineen sekä Juha Eirron että Otsin kanssa. Parhaiten Suomessa äänitetyistä levyistä menestyi luontevampi Unohtumaton ilta. Miesten yhteistyön huipensi Borgin säveltämä Uudelleen jos luokses tulla voisin, jonka Ots äänitti Juha Vainion sanoin 3. syyskuuta 1968.

---

Kuka kirjoitti suomenkielisen Saarenmaan valssin? Lornjettimies tiiraa tarinoita ja totuuksia.

Georg Ots ja Viron radion viihdeorkesteri äänittivät Saaren­maan valssin kesä­kuussa 1954. Saiko Ots todella suomen­kieliset sanat 17-vuotiaalta lukiolaiselta Kontio­lahdelta, kuten monet tietokannat todeksi vahvistavat?

---

Lähteitä ja lisätietoa | Allikad ja lisainfo

Äänitteet | Salvestised

1. Georg Ots, Preerias (High Noon, 1956). Suom. Mua älä hylkää. Sorro. YouTube
2. Georg Ots, Hyvää yötä (4.3.1958). Georg Ots -aihekanava. WM Finland. YouTube
3. Georg Ots, Valaistu ikkuna (4.3.1958). Georg Ots -aihekanava. WM Finland. YouTube
4. Georg Ots, Fenesta che lucive (15.3.1958). Georg Ots -aihekanava. WM Finland. YouTube
5. Georg Ots, Unohtumaton ilta (12.3.1958). Georg Ots -aihekanava. WM Finland. YouTube
6. Ilkka Rinne, Unohtumaton ilta (10.12.1957). Ilkka Rinne -aihekanava. WM Finland. YouTube
7. Georg Ots, Lumous (Fascination, 12.3.1958). Georg Ots -aihekanava. WM Finland. YouTube
8. Olavi Virta, Lumous (1958), beguine. Lumous (1958), valssi. WM Finland. YouTube
9. Georg Ots, Indonesia (12.3.1958). Georg Ots -aihekanava. WM Finland. YouTube
10. Maija Golovnja, Laulu palmujen saaresta (Rayuan Pulau Kelapa) dokumenttifilmistä Ympäri Indonesiaa (Moskova, 1955). Säveltäjä Ismail Marzuki. Dreadfin. YouTube
11. Budi Cilok & Ghita Rahma, Rayuan Pulau Kelapa. CNN Indonesia. YouTube
12. Georg Ots, Venezuela (30.4.1959). Georg Ots -aihekanava. WM Finland. YouTube
13. Juha Eirto, Venezuela (3.1.1959). Juha Eirto -aihekanava. WM Finland. YouTube
14. Georg Ots, Uudelleen jos luokses tulla voisin (3.9.1968). WM Finland. YouTube

Tietokirjat | Teatmeteosed

1. Kodumaa laulud. 25. Rannakolhoosis; 28. Saaremaa valss. Eesti Riiklik Kirjastus 1952
2. Pekka Gronow, Pop-musiikin vuosisata. ”Vuoden 1957 suosituin ulkomainen laulaja oli Umberto Marcato, jonka Maruzella ja Guaglione panivat alulle iskelmätilastojen italialaiskauden. Seuraavana vuonna Laila Kinnunen kiipesikin pinnalle levyllään Lazzarella. Siihen 50-luku oikeastaan päättyykin. Olihan toki vielä Georg Otsin Saarenmaan valssi, Pikku Midinetti, Kaksi kitaraa, Katinka ja Vanhan veräjän luona, mutta ne alkoivat olla jo menneen talven lumia. Rock and roll teki tuloaan.” Suomen eniten myydyt levyt 31.12.1950–31.8.1968. Tammi 1968
3. Jari Muikku, Musiikkia kaikkiruokaisille : Suomalaisen populaarimusiikin äänitetuotanto 1945–1990. Väitöskirja. Helsinki, Gaudeamus 2001
4. Jake Nyman, Suomi soi 4 : Suuri suomalainen listakirja. Tammi 2005
5. Ari Poutiainen & Risto Kukkonen (toim.), Suklaasydän, tinakuoret : jazziskelmä Suomessa 1956–1963. Vesa Kurkela, Jazzpolvet kilpasilla: ”Vuodet 1958 ja 1959 olivat todellista nais­artistien juhlaa. Vuoden 1958 keväästä alkaen listan kärkeen ei yltänyt yhtään mieslaulajaa; Georg Ots ja Jorma Lyytinen saattoivat käväistä viidennellä sijalla ja Pärre Förars vuoden 1959 alussa jopa kolmannella sijalla. Mutta usein listalta puuttuivat miehet kokonaan tai he olivat mukana yhdellä sijoituksella.” Helsinki: Suomen Jazz & Pop Arkisto 2011
6. Rainer Strömmer, Suomalaisten 78 kierroksen äänilevyjen luettelo 1901–1961. Helsinki, Suomen äänitearkisto ry 2012

Lehdistö aikajärjestyksessä | Ajakirjandus ajalises järjestuses

1. Ülo Koit, Raadio – aktiivne vestleja, nõuandja, abimees. ”Esimene soomekeelne saade Tallinnast läks eetrisse 14. märtsil 1947.” Raadioleht 5.12.1966
2. V. Legostajeva, Film kaugest ja kaunist maast. Mööda Indoneesiat. Kaevur 25 6.1955
3. Ekskursioon Soome. ”Tallinnast sõitis [4.5.] järjekordne grupp eesti turiste välismaale. Hulgas on Eesti Raadio töötajad Ülo Koit, Ülo Saldre ja Taimi Seljamaa.” Sirp ja Vasar 5.5.1956
4. Ensimmäiset matkailijat Virosta maassamme sotien jälkeen. ”Ryhmässä on ainoastaan virolaisia ja he edustvat maan ’intelligentsiaa’: kirjailijoita, musiikkimiehiä, opettajia, sanomalehtimiehiä, insinöörejä jne.” Helsingin Sanomat 6.5.1956
5. N. Eesti turistid Soomes. Stockholms-Tidningen Eestlastele, 8.5.1956
6. Tuuli Reijonen, Tuulipuu. Kirjailijoiden tapaamisesta. Helsingin Sanomat 18.5.1956
7. Fakt (Voldemar Kures), Punane hõimusuhtlemine. ”Kokkutulnuid tervitas magister Kalevi Kilpi, kes kritiseeris Eesti ja Soome suhteid enne Eesti Moskva okupatsiooni alla sattumist. – Jutu puhul võttis sõna näitekirjanik Agapetus, kes kirjutas muuseas: Kilpi ei olnud siis veel sündinud, kui meie höimutööd arendasime.” Stockholms-Tidningen Eestlastele 23.5.1956
8. Ralf Parve, Kaks nädalat sõbralikus Soomes. Kohtumistel Leeni Vesterinen-Ploompuu, Eeva Niinivaara ja Irja Harmas, mainitud ka Olavi Paavolainen. Sirp ja Vasar nr. 22–24. 1.–15.6.1956
9. Eestin Radion Viihdeorkesteri soittaa. Radio-ohjelma. Sunnuntaina 29.7. Yleisohjelma. 15.15–15.40. Johtaja Rotislav Merkulov, solistit Silvia Urb ja Georg Ots, laulu, sekä Abi Zeider, trumpetti. [Ohjelmaan ei sisältynyt Raimond Valgren tuotantoa.] Helsingin Sanomat 29.7.1956
10. Pühapäeva õhtupoolikul andis Soome Ringhääling erisaate eesti estraadimuusikast. Selle kavas olid Ülo Raudmäe, Aarne Oiti, Valter Ojakääru, Heino Jürisalu, Uno Naissoo ja Gennadi Podelski poolt loodud lauluviisid [ehk Saaremaa valssi kavas polnud]. Laule esitasid Silvia Urb ja Georg Ots. Saade helilindistati Tallinnas. Sirp ja Vasar 3.8.1956
11. Eesti ametiühingute delegatsioon sõitis Soome. Koosseisu kuulub Eesti Raadio töötaja Taimi Seljamaa. Delegatsioon viibib Soomes ligi 10 päeva. Sirp ja Vasar 31.8.1956
12. Eevan aamusoitto. Radio-ohjelma. Perjantaina 7.9. [jatkuen viikottain]. Yleisohjelma. 6.50–7.30. Toimittaja Kaisu-Leena Brunila, vsta 1969 Piela. Helsingin Sanomat 31.8.1956
13. Välismaised külalised Eestis. Kaheksa päeva (17.–25. sept.) viibis Eestis külaskäigul Soome kultuuritegelaste delegatsioon. Koosseisu kuulusid Helsingi Ülikooli eesti keele professor Lauri Posti, ülikooli õppejõud Eeva Niinivaara, filosoofia professor Toivo Vuorela, keeleteadlane Leeni Vesterinen-PIoompuu, kirjastuse Otava töötaja Irma Harmas, raadiotöötajad kirjanik Olavi Paavolainen ja magister Kalevi Kilpi. – Eesti NSV Kultuuriministeeriumi Raadioinformatsiooni Peavalitsuse juhataja L. Kaik ütles, et ka varem on siin, Raadiomajas, toimunud kohtumisi Soome esindajatega – Kotka linna delegatsiooniga, Soome Raadio töötajate [?] ja teistega, ning tervitas kohalviibijate nimel külalisi. Kodumaale Tagasipöördumise Eest, Berlin, nr 31, sept. 1956
14. Soome külalised Eestis. ”Eile sõitis delegatsioon põlevkivibasseini.” Sirp ja Vasar 21.9.1956
15. Fakt, Võrgutamine Soome kaudu. Stockholms-Tidningen Eestlastele 5.10.1956
16. Fakt, Kohtumine hõimlastega Moskvas. ”Olavi Paavolainen on andekas mees, hea tähele­paneku­vöimega ja võimalik, et ta oma N. Eestis käigust midagi pikemalt kirjutab, vötb-olla koguni raamatu välja annab.” Stockholms-Tidningen Eestlastele 5.10.1956
17. Olavi Paavolainen, Näin Virossa. Kuvareportaasi. Suomen Kuvalehti, nro 40, 6.10.1956
18. Iltapäivä tallinnalaisessa levykaupassa. Radio-ohjelma. Sunnuntaina 7.10. Yleisohjelma. 15.10–15.45. Kalevi Kilven äänilevypakina. Helsingin Sanomat 7.10.1956
19. Olavi Paavolainen, Viron julkisivu. Kuvareportaasi. ”Tallinna on radionsa ansiosta eristäy­ty­misensä vuosinakin ollut suomalaisille lähellä.” Suomen Kuvalehti, nro 41, 13.10.1956
20. Eesti laulud välismaa raadios. Möödunud pühapäeval toimus Soome ringhäälingus eesti laulude kontsert, nimefuse all «Õhtupoolik Tallinna heliplaadikaupluses». Sissejuhatava sõnavõtuga esines ja andis soome raadiokuulajaile iga üksiku laulu kohta seletusi Kalevi Kilpi, kes Soome kultuuritegelaste delegatsiooni koosseisus hiljuti Eestit külastas. Poole tunni jooksul esitati terve rida laule G . Otsa, E Aimre ja A . Rinne esituses. Sirp ja Vasar 12.10.1956
21. Fakt, Millest juttu. Soome ekskursioon käis teatavasti Kohtla-Järvel, kust Olavi Paavolainen on teinud mõned ülesvõtted. Pöhja-Eesti lagedal maastikul paistavad põlevkivituhast tekkinud mäed kilomeetrite taha kätte. Stockholms-Tidningen Eestlastele 20.10.1956
22. ”Küll siin külalisi jätkub!” Eraviisiliselt on selgunud, et joomarite majja sattusid suvel ka Soome roosa kirjanik Olavi Paavolainen ja magister Kalevi Kilpi. Äpardus juhtus pärast suurt vennastumist Tallinna punakirjanikega. Vaba Eesti Sõna 8.11.1956
23. Sumujen silta. Unika. 18.45 ja 21.00. Sunn. myös 16.30. Helsingin Sanomat 21.6.1957
24. Saarenmaan valssi. Viikon levynurkka. ”Saarenmaan valssi – Kalastajan laulu. Rytmi R 6341. Myydään kaikissa levykaupoissa.” Musiikki-Fazer. Helsingin Sanomat 19.7.1957
25. Georg Ots ja Saarenmaan valssi. Nimetön, oletettavasti päätoimittajan ja Musiikki-Fazerin studiopäällikön Jaakko Borgin kirjoitus. ”Saarenmaan valssi on saatavana myös nuottina niin kuin kuvamme osoittaa; kuva nuotin kannessa ei ole säveltäjä Raimond Valgren, vaan itsensä Otsin.” Musiikkiviesti : Jokamiehen musiikkilehti, nro 7–8, heinä-elokuu 1957
26. Kalastajan laulu. Viikon levynurkka. Musiikki-Fazer. Helsingin Sanomat 9.8.1957
27. Viikon levynurkka. Georg Otsin kasvokuva. Musiikki-Fazer. Helsingin Sanomat 16.8.1957
28. Kierrämme maailmaa. ”Puolassa on jo järjestetty lukuisia jazzkonsertteja ja Tallinnan radiosta voidaan kuulla verrattain paljon anglo-amerikkalaista tanssimusiikkia. Eräänä iltana lauloi Georg ’Saarenmaan valssi’ Ots mm. iskelmät ’Dancing in the Dark [Suveöö]’ ja ’High Noon [Preerias]’, luonnollisesti vironkielisellä tekstillä.” Musiikkiviesti, nro 9, syyskuu 1957
29. Pyörittäjä, Levypuntari. R 6341 Saarenmaan valssi – Kalastajan laulu. ”Jaaha, ja tässä tuli sitten se viimeisin ’korva­rengas’, kuten muusikot sattuvasti nimittävät tällaisia joka paikassa soivia säveleitä. – Saarenmaalla voidaan siis hyvin. Kiiltävänappiset sotilaat siellä vaan houkuttelevat neitoja nuoria, vanhaan, hyvää tyyliin. Mitä mahtanevat siviilit tuumia? – Kalastajan laulu osoittaa Virossa vallitsevan loppusointuihin nähden täydellisen vapauden. Uudet, leppoi­sammat tuulet ovat alkaneet siis puhallella sielläkin.” Musiikkiviesti, nro 9, syyskuu 1957
30. Epäpoliittinen musiikinystävä, Georg Otsin konsertit. ”Hän esiintyy ns. Kulttuuritalolla parinakin iltana. Allekirjoittanutkin kuulisi mielellään suosikkilaulajaansa. Eikö Georg Ots voisi esiintyä yhtenä iltana esim. Konservatoriossa. Silloin eivät pääsylipputulot menisi yhteis­kuntaamme hajottavien kommunistien hyväksi.” Helsingin Sanomat 14.9.1957
31. Kulttuurityö r.y., Georg Otsin konsertit. ”Järjestäjillä ei ole mitään sitä vastaan, että Georg Ots esiintyisi Konservatoriossa tai jossakin vastaavassa paikassa, mutta valitettavasti hän vierailee Suomessa vain pari päivää, joten siihen ei ole tilaisuutta.” Helsingin Sanomat 18.9.1957
32. Helsingin Kulttuuritalo. Syystoiminnan avajaiset syyskuun 21. pnä klo 19.30. Ohjelmassa: Kansantaiteilija Georg Ots ym. Liput loppuunmyyty. – Kansantaiteilija Georg Otsin ja Estonia-teatterin primaballerinan Tiiu Randviirin konsertti 22. päivänä syyskuuta klo 19.30. Lippuja ennakolta Fazerin ja Westerlundin konserttikassasta. Helsingin Sanomat 21.9.1957
33. ”Laulu on ollut mun unelmani aina.” Georg Ots vierailulla. Helsingin Sanomat 21.9.1957
34. Saarenmaan valssi. Viikon levynurkka [toistamiseen päätuotteena]. ”Saarenmaan valssi – Kalastajan laulu. Rytmi R 6341.” Musiikki-Fazer. Helsingin Sanomat 27.9.1957
35. Georg Ots Suomessa. ”Lehtemme päätoimittaja [Jaakko Borg] ojentaa Georg Ots’ille hänen laulamansa ’Saarenmaan valssin’ nuotit ja levyn.” Musiikkiviesti, nro 10, lokakuu 1957
36. Viikon levynurkka. ”Saarenmaan valssi – Kalastajan laulu. R 6341. Kanteleensoittajan laulu – Jos tulet vaimoksi minulle. R 6344.” Musiikki-Fazer. Helsingin Sanomat 25.10.1957
37. Viikon levynurkka. ”Uutuuksia. Georg Ots: Hyvää yötä – Valaistu ikkuna. Georg Ots. Decca SD 5422. Ilkka Rinne: Unohtumaton ilta.” Musiikki-Fazer. Helsingin Sanomat 21.3.1958
38. Viikon levynurkka. ”Viikon suosikkitähti: Georg Ots. Unohtumaton ilta – Lumous / Fascination. Decca SD 5426. Hyvää yötä – Valaistu ikkuna. Decca SD 5422. Saarenmaan valssi – Kalastajan laulu. Rytmi R 6341.” Musiikki-Fazer. Helsingin Sanomat 11.4.1958
39. Viikon levynurkka. Georg Otsin kuva Indonesia-levyn yhteydessä. ”Valaistu ikkuna – Hyvää yötä. Decca SD 5422. Lumous – Unohtumaton ilta. Decca SD 5426. Uutuuksia: Indonesia – Kuolleet lehdet. Decca SD 5427.” Musiikki-Fazer. Helsingin Sanomat 25.4.1958
40. Viikon levynurkka. Keväinen iskelmähakemisto. ”Unohtumaton ilta: Georg Ots SD 5426, venäjäksi RN 4125, Ilkka Rinne R 6354. – Indonesia: Georg Ots SD 5427. – Merimiehen kirje: Georg Ots SD 5425.” Musiikki-Fazer. Helsingin Sanomat 1.5.1958
41. Viikon levynurkka. ”Indonesia – Kuolleet lehdet. Decca SD 5427. Merimiehen kirje – Hopeahapset. Decca SD 5425.” Musiikki-Fazer. Helsingin Sanomat 25.4.1958
42. Tihenevad kunstialased sidemed. ”Üha rohkem kõlab Eesti raadios soome ja Soome raadios eesti muusikat. Soomes heliplaadistati G. Otsa esituses G. Podelski ’Kui tuled minule mehele’, Leo Tautsi ’Kanneldaja lauluke’, Solovjov-Sedoi ’Õhtu reidil’, Kabalevski ’Mölder, poiss ja eesel’ ning rida teisi laule. Eesti Raadio on saanud Soomest vahetuse korras laule Tapio Rautavaara ja teiste solistide esituses.” Raadio ja Televisiooni Saatekava 25.5.1958
43. Viikon levynurkka. ”Indonesia – Kuolleet lehdet. Lumous – Unohtumaton ilta. Uutuus: Yksi ruusu on kasvanut laaksossa – Äidin sydän. R 6361” Musiikki-Fazer. Helsingin Sanomat 4.7.1958
44. Fakt, Helsingi TV aknaks Eestile. Soome kultuurisidemed okupeeritud Eestiga arenevad väga visalt. ”Ots muutus kuidagi eestluse sümboliks.” Vaba Eestlane, Toronto 1.2.1961
45. Fakt, Olavi Paavolainen suri Helsingis. Eesti Päevaleht 28.7.1964
46. Kalevi Kilpi 1922–1996. ”Hella Wuolijoki oli pestannut hänet Yleisradioon 1948 selostusosaston apulaispäälliköksi, jonka toimialaan kuuluivat kaikki ajankohtaisohjelmat. – Neuvosto-Viroon tekemältään matkalta hän toi Saarenmaan valssin.” Helsingin Sanomat 10.3.1996
47. Jaakko Borg 1927–2005. ”Borg sävelsi useita iskelmiä, joista V. Salanov -salanimellä sävelletty Uudelleen jos luokses tulla voisin lienee ikivihrein.” Helsingin Sanomat 15.5.2011
48. Kaisu-Leena Piela, ent. Brunila 1926-2011. Helsingin Sanomat 30.7.2011

Radio ja muut lähteet | Raadio ja teised allikad

1. 20 aastat Eesti Raadio soomekeelseid saateid. [Martti Soosaar 09:46:] Kuka muistaa, milloin esiintyi Georg Ots ensimmäistä kertaa suomeksi lähetyksissämme? [Ülo Saldre:] Saattoi olla 49 tai vuonna 50. [Taimi Seljamaa, s. Rukkila:] 50-luvun alussa se kai oli. Kai meillä on se ensimmäinen laulukin. [Artur Ader:] Kyllä minä muistelen, että se oli jo vuonna 1949. Nämä laulut oli aikoja sitten kaikki nauhoitettu ennen kuin hän vieraili Suomessa. Sen vuoksi hän esitti niitä samoja lauluja Suomessakin. [Martti Soosaar:] Musiikkitoimittajamme Georg Toompea valitsi erään kappaleen [Isaak Dunajevski – Mark Lisjanski & Sergei Agranjan, ”Minu Moskva”, nykyinen Moskovan kaupunki­hymni]. Hän sanoi kylläkin, että Ots ei itse tarkasti muista, onko se aivan ensimmäinen, mutta ainakin yksi ensimmäisistä. Eesti Raadio 12.3.1967. ERR Arhiiv
2. 40 aastat Eesti Raadio soomekeelseid saateid. [Kulle Raig 11:39:] Minusta tuntuu, että suomen­kielisellä toimituksella on osuutensa siinä, että Georg Otsista tuli Suomessa niin tunnettu. Olenko oikeassa, Ester? [Ester Püvi:] Kyllä varmasti. Voisin luetella muutamia lauluja, jotka silloin 50-luvun alussa nauhoitettiin. Niitä oli tavattoman paljon. Selailin jokin aika sitten kansiota, jossa olivat säilyneet tuolloin nauhoitetut nauhat. Saarenmaan valssi oli tietenkin niiden joukossa. Edelleen Laaja on mun kaunis synnyinmaani [Isaak Dunajevski – Vasili Lebedev-Kumatš. ”Laul kodumaale”], Jos tulet vaimoksi minulle [”Kui tuled minule mehele”], Kalastajan laulu, Suo kaukainen toveri kätes [Sigizmund Kats – Anatoli Sofronov, ”Mull’ kätt anna, seltsi­mees kauge”] ja mitä kaikkea, paljon, paljon erilaisia lauluja. [Raig:] Niin, ja niitähän me pyöritämme jatkuvasti, kun kuuntelijat toivovat. [Püvi:] Luulen kuitenkin, että varmasti arkistossa löytyy sellaisia, joita me emme ole esittäneet pitkään aikaan ja jotka ovat uusille kuuntelijoille aivan outoja. [Jüri Oll:] Oliko näin, että idea siitä, että Georg Ots ryhtyy laulamaan myös suomen kielellä, syntyi toimituksessa. [Püvi:] Luulen, että oli näin. Haluttiin antaa kuuntelijoille heidän äidinkielellään eestiläistä ja neuvostoliittolaista musiikkia. jotta teksti menisi myös perille, eikä pelkästään sävelmä. Eesti Raadio 5.4.1987. ERR Arhiiv
3. Kuinka Saarenmaan valssi tuli Suomeen? Yleisradion entinen toimittaja Kalevi Kilpi kertoo Leena Santalahden haastattelussa. Musiikkihaavi 22.6.1974. Yle Areena Audio
4. Soomekeelsete saadete ajaloost. Eestikeelne intervjuu. [Leini Mägi, 21:22:] Millal tuli muusika saatesse? [Ülo Saldre:] Algusest peale panime vahepalad. Tõelisi muusikasaateid me ei saanud teha enne kui saime korraliku saateaja 1952. aastal. Siis saime saate viia õhtusele ajale kl 18, ja pühapäeval kl 10 oli tunnine saade. Selle ajani olid veerandtunnised saated. [25:45] Nii palju kui meile võimalik oli, püüdsime kuulajate soove ja maitset arvestada. Siis hiljem juba me siin toimetuses püüdsime tõlkida meie eesti laule soome keelde ja soome keeles anda neid eetrisse. Esimesed ja kõige populaarsemad olid muidugi Georg Otsa ja Harri Vasara esitused. Need laulud, eesotsas Saaremaa valsiga, mis on siiamaani meie naabrite juures populaarsed. [Mägi, 29:37:] Lugeja­kirjades palutakse, kas teie ei saadaks selle ja selle laulu sõnad. [Saldre:] Seda me tegime muidugi. Mitte ainult sõnad. Saatsime ka viisid, tähendab noodid. Minu teada isegi mingisugune plaadi­firma Soomes andis välja meie poolt saadetud lintide põhjal meie laulude plaadid. Vist olid esimesed Georg Otsa laulud, mis tollal Soomes plaadistati. Eesti Raadio 15.7.2000 ERR Arhiiv
5. Petra Himberg & Paavo Rytsä, Georg Ots, Saarenmaan valssi ja Suomi. ”Saarenmaan valssi kuultiin Suomessa ensimmäisen kerran vasta vuonna 1956. Ei olisi kuultu vielä silloinkaan, ellei Yleisradion toimittaja olisi hieman rikkonut sääntöjä.” Yle Elävä arkisto 15.10.2007
6. Fenno, suomalaiset äänitteet 1901–1999. Saarenmaan valssin äänitysaika on ”1957-09-26” virheellinen ja oletettavasti myös kääntäjä. Musiikkiarkisto ja Suomen Äänitearkisto ry

---

2.5.2021

Paciuksen hymni tuli Viroon nimellä ”Unser Land” ja Runebergin runo innoitti saksan­kielisenä?

Fredrik Paciuksen säveltämä Vårt Land esitettiin ensi kerran Helsingissä 13. toukokuuta 1848. Saksan Leipzigissa nuotit julkaistiin vuonna 1849. Veikö matka Viroon 20 vuotta?

---