”Mielenosoitukset Viron, Latvian ja Liettuan pääkaupungeissa Molotovin–Ribbentropin sopimuksen (MRP) 48. vuosipäivänä muodostuivat historialliseksi tapahtumaksi. Ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen järjestettiin kolmessa Baltian maassa yhtäaikaiset, ennakkoon ilmoitetut mielenosoitukset, jotka suoraan kyseenalaistivat Neuvostoliiton laillisuuden.”
Näin tulkitsi 30 vuotta sitten ulkovirolainen, Tukholmassa yhä julkaistava Eesti Päevaleht (EPL) Baltian tähtihetkeä, joka muistetaan Tallinnassa Hirveparkin kokouksena 23. elokuuta 1987.
Järjestäjät olivat toisinajattelijoita ja myös entisiä poliittisia vankeja, jotka olivat muodostaneet Molotovin–Ribbentropin sopimuksen julkistamisen Viron ryhmän (MRP-AEG).
Kokous, joka mursi totuuden kahleet
Virallisen historian mukaan sopimus oli vain Stalinin nerokas hyökkäämättömyyssopimus, jolla tämä sai lisäaikaa Hitlerin lyömiseen. Kiellettyä oli totuus salaisesta lisäpöytäkirjasta, jossa Suur-Saksa antoi Neuvosto-Venäjälle vapaat kädet valloitus- ja sotatoimiin Baltiassa ja Suomessa.
Tämän lisäpöytäkirjan julkistamista vaadittiin Hirveparkissa – ja siitä eteenpäin avoimesti koko laulavan vallankumouksen ajan –, koska se osoitti Viron miehitetyksi valloitusmaaksi.
Hirveparkin kokous yllätti yhtä lailla viranomaiset kuin järjestäjänsä. EPL kirjoitti 5000 osallistujasta. Kokoontuminen oli sovittu keskipäiväksi Raatihuoneentorille. Harjukatua saavuttiin Voitonaukiolle, nykyiselle Vapaudenaukiolle, josta noustiin portaita Harjumäelle. Täällä avattiin julisteet – ja todella, yksikään miliisi ei tullut estämään tekoa, joka olisi vielä äskettäin vienyt kalterien taa.
Toompean linnaan, ”neuvostoparlamentiin” vievää tietä oli tosin sulkemassa miliisejä ja siviiliasuisia poliiseja autoineen. Kulkue eteni rauhallisesti ohi Lindan patsaalle, seppelöi sen ja laskeutui sitten Hirveparkiin. Sinne seurasivat myös television kameramiehet, eivät tosin uutistehtävissä.
Uutisten sijaan ”medialta” oli odottaa aivan muuta. – ”Toompealla ei tule milloinkaan liehumaan porvarillisen tasavallan lippu; sellainen unelma on vain poliittinen spekulaatio ja yksi näytös likaisessa pelissä”, kirjoitti Noorte Hääl -lehti 16. syyskuuta. Hirveparkin kokouksessa sinimustavalkoinen ei vielä liehunut, mutta Toompealla, Pitkässä Hermannissa jo puolitoista vuotta myöhemmin.
Lisäpöytäkirjan mielenosoituksessa lukenut Tiit Madisson karkotettiin pari viikkoa myöhemmin perheineen Ruotsiin. Ilmeisesti hänelle tehtiin tarjous, josta ei voinut kieltäytyä.
Muistotaulu Hirveparkissa:
23. elokuuta 1987 pidettiin Hirveparkissa kansankokous,
joka merkitsi Virolle uudelleen itsenäistymisen alkua.
Lisää aiheesta:
- Heiki Suurkask, Viron vapautuminen alkoi Hirveparkissa, ei Toompealla, Forte 23.8.2017
