”Uusi Balti Ekspress -pikajuna kiitää Tallinnasta 8 tunnissa Riikaan ja 27 tunnissa Berliiniin. Juna aloittaa liikenteen 15. toukokuuta 1935 ja luo olennaisesti nopeamman yhteyden Berliiniin…
Lue lisää...
”Riianlahdella on Runosaari, jonka asukkaat ovat köyhiä kalastajia ja mahdollisesti ruotsalaista syntyperää. Muutamia vuosia sitten he tekivät Ruotsin kuninkaalle pyynnön, että tämä ratkaisisi erään metsäriidan….
”Keskellä virolaisten maata meillä seisoo yliopisto, jossa paljon Viron poikia on saanut korkeaa koulutusta, mutta sen suuressa juhlasalissa ei ole viron kieli vielä koskaan kaikunut,…
”Tallinnassa oleskelee parhaillaan Ilmari Kianto, joka on Suomen nykykirjallisuuden merkittävimpiä hahmoja. Hän matkustaa Suomen suurimpiin kuuluvan kustannusyhtiön Otavan toimeksiannosta kerätäkseen aineistoa laajempaan teokseen Baltian maista.”…
Pohjoiseplanadilla sijainnut Helsingin Jalkineliike oli 1910–1920-luvuilla kaupungin arvostetuimpia kenkäkauppoja. Sitä johti virolainen aviopari Eduard ja Adi Schwalbe. Kanta-asiakkaisiin kuului säveltäjä Jean Sibelius, joka osti heiltä…
”Väkeä liikkuu Meren puistotiellä sijaitsevaan tivoliin. Niin nuoria kuin vanhoja kiinnostaa siellä aidon sirkusihmisen Adolf Azisin eläintarha ”Barcelona”. Leijonat, norsu, susi, karhut, krokotiili, kilpikonna, apinat,…
Ratsuväenkenraali Gustaf Mannerheim yllätti tallinnalaiset lauantaiaamuna, 9. toukokuuta 1925. Hän poikkesi hetkeksi satamalaiturille höyrylaiva Ariadnelta, joka oli reittimatkalla Saksan Stettiniin. Tämän pikavisiitin ohella Mannerheim vieraili…
Suomalaismatkailijat ovat jo tavanomaisia vieraita Tallinnan Kalamajan kaupunginosan yleisen saunan, Kalman lauteilla. Se tunnetaan oudosta nimestään, kuumista löylyistään ja valtavasta puulämmitteisestä kiukaastaan. Kalma avattiin 28….
Uudisleht muisteli 21.10.1928 saunomista puolen vuosisadan takaisessa pääkaupungissa: ”Suorastaan ennenkuulumaton tilanne vallitsi vanhan Tallinnan saunoissa. Niitäkin oli koko joukko. Kuuluisin oli Polkovoin sauna, sen jälkeen…
Kieltolaki kumottiin ja Suomen pitkäripaiset avautuivat 5. huhtikuuta 1932. Salakuljetus ei tähän päättynyt, vaan se jatkui sotavuosiin saakka. Kymmenen viikkoa myöhemmin Virumaa Teataja käsitteli uutta toimintaympäristöä…