Keskipalkka ja mediaanipalkka – Viron palkkatason kaksi vaihtoehtoista totuutta (2023)

Viron kuukauden keskipalkka oli vuoden 2023 huhti-kesäkuussa 1873 euroa ja mediaanipalkka 1524 euroa. Keskipalkka oli 23 prosenttia mediaania korkeampi. Kaksi vuotta sitten eroa oli 21 prosenttia ja kuusi vuotta sitten jopa 30 prosenttia. Luvut kuvaavat Viron palkkatasoa, mutta mitä ne kertovat?

Luvut on julkaissut Viron tilastokeskus eli Statistikaamet. Kumpikaan luku ei tarkoita tavallista keskiarvoa, jossa saataisiin vain jakamalla palkkojen summa palkansaajien määrällä.

Mediaanipalkka on tavallaan ”keskimmäinen palkka”, jonka ylä- ja alapuolella on yhtä monta palkansaajaa. Keskipalkka taas lasketaan täysiaikaisesta työstä. Se tarkoittaa täysiaikaisesta työstä maksettujen palkkojen summaa jaettuna niitä vastaavalla palkansaajien määrällä. Keskipalkka oli huhti-kesäkuussa 349 euroa ja 22,9 prosenttia mediaanipalkkaa korkeampi.

Keskipalkka ei edusta mitään ”yleistä palkkatasoa”. Statistikaametin omissa analyyseissä sen paremmalle puolelle on aiemmin päässyt vain 35 prosenttia palkansaajista. Yksinkertaistaen keskipalkkaa nostattavat tiettyjen ammattialojen hyväpalkkaiset pääkaupunkilaiset.

Mediaani- ja keskipalkka ylittyvät Tallinnan ja Tarton seudulla

Korkeinta keskipalkkaa, 3257 euroa, ja mediaanipalkkaa, 2768 euroa, tarjosi informaatio- ja viestintäala (ICT). Lähes kolmen tuhannen keskipalkkaan kurottivat rahoitus- ja vakuutusala, 2953 euroa, ja energiatoimiala, 2946 euroa. Neljänneksi tuli julkishallinto ja puolustus 2363 euron keskipalkalla. Vertailuksi majoitus- ja ravitsemisala vain 1178 euroon ja rakennusala 1598 euroon.

Viidestätoista Viron maakunnasta valtakunnalliset keski- ja mediaanipalkat ylittyivät vain kahdessa. Harjumaalla, johon sisältyy pääkaupunkiseutu, keskipalkka oli 2093 euroa ja mediaanipalkka 1700 euroa. Yliopistokaupungin vetämällä Tartonmaalla olivat vastaavat luvut 1889 euroa ja 1588 euroa. Toisaalta näissä asui kaksi kolmasosaa maan työllisestä työvoimasta, 67,7 prosenttia.

Matalimpiin keskipalkkoihin tuli tyytyä Valgamaalla, 1390 euroa, ja Hiidenmaalla, 1404 euroa. Myös mediaanipalkka oli matalin Valgamaalla, 1200 euroa, ja toiseksi matalin Itä-Virumaalla, 1202 euroa, jossa kuitenkin vaativa energiateollisuus kohotti maakunnan keskipalkan 1504 euroon.

Alkuvuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna Viron valtakunnallinen keskipalkka nousi 134 euroa. Tulee huomata, että maan palkkakehityksen viivakaavio on sahalaita, jonka piikit osuvat toiseen ja viimeiseen vuosineljännekseen. Luontaisena syynä ovat lomapalkat ja loppuvuoden lisäpalkkiot. Kolmannella vuosineljänneksellä keskipalkka ei yleensä nouse lisää, vaan jopa laskee.

Entä mitä keskituloiselle jää käteen?

Mediaani- ja keskipalkat lasketaan bruttokuukausipalkkoina. Virossa on tällä hetkellä 20 prosentin tasavero. Pienituloisimpien nettopalkkaa nostaa veroton osuus 654 euroa kuukaudessa, joka alkaa leikkautua 14 400 euron vuositulon ylittyessä, kunnes nollautuu 25 200 eurossa. 1873 euron keskipalkasta veroton osuus on 164,95 euroa. ja 1524 euron mediaanipalkasta 418,56 euroa.

Jos otetaan laskelmaan työttömyysvakuutus (0,8 %) ja vapaaehtoinen eläkerahasto (2 %), jää keskipalkasta kuukaudessa käteen 1477,45 euroa ja mediaanipalkasta 1259,02 euroa.

Viron hallituksen suunnitelman mukaan tasavero nousee vuoden 2025 alussa 22 prosenttiin ja veroton kuukausitulo 700 euroon, jonka saavat kaikki palkansaajat ilman tulorajoja. Työmarkkinajärjestöjen kanssa hallitus on lisäksi sopinut minimipalkan sitomisesta keskipalkkaan ja sen nostamisesta 50 prosenttiin keskipalkasta vuoteen 2027 mennessä. Kuluvan vuoden minimipalkka on 725 euroa. – Lisäys 10.10.: Vuoden 2024 minimipalkaksi on tarkentunut 820 euroa.

Artikkeli on ajantasaistettu vuoden 2021 kirjoituksesta, jonka aikaan huhti-kesäkuun mediaanipalkka oli 1270 euroa ja keskipalkka 1538 euroa. Ero on kasvanut: keskipalkka on noussut 335 euroa (21,8 %) ja mediaani 254 euroa (20,0 %). Palkkakehitystä selittää Venäjän hyökkäyssota. Kahtena edellisenä vuotena ero kapeni: vastaavat nousut jäivät 119 euroon (8,4 %) ja 155 euroon (13,9 %).

24.2.2021

Mistä tuli Viron markka – ja miksi Viron kruunu?

”Viron uuden rahan nimeksi aiotaan ottaa taaler ja kross”, kertoi Helsingin Sanomat maaliskuussa 1927. Ei tullut niitä, vaan kruunut ja sentit, mutta miksi juuri ne? Entä miten Viro sai markan, ensimmäisen oman rahansa?