Maamme-laulu ja kadonneen kertosäkeen tapaus

Isak Johan Inbergin sovittaman Maamme-laulun (1862) ja Viron 1. laulujuhlien Mu isamaa, mu õnn ja rõõm -laulun (1869) nuottivertailu”Suomella ja Virolla on sama kansallislaulu”, näin sanotaan, mutta eihän se ole totta. Toinen lauletaan kerraten säkeitä ja toinen ei. Niinpä virolainen voittaja saattaa kuulla palkintojenjaossa Suomen kansallislaulun – tai päinvastoin. Mistä moinen on peräisin ja kuka siitä kantaa vastuun? 1 2 3

Tapaus vaatii salapoliisityötä. Alustavasti epäilyksenalaisia asiassa ovat journalisti Johann Voldemar Jannsen Tartosta, urkuri Heinrich Hermann Wächter Viipurista ja maanmittari Isak Johan Inberg Hämeenlinnasta. Jäljet vievät 150 vuoden päähän ja Viron ensimmäisille laulujuhlille.

Johann Voldemar Jannsen (1819–1890)

Johann Voldemar Jannsen (1819–1890) – Eesti Kirjandusmuuseum

Avunannosta tutkittavana ovat myös yliopistomiehet Yrjö Koskinen ja Julius Krohn. Ensin mainittu on käynyt Tartossa kesäkuussa 1867 viettäen aikaa kansallismielisessä Jannsenin perheessä. Mukanaan seuranneen Krohnin väitetään tällöin opettaneen Lydia-tyttärelle, myös Koidulana tunnetulle, Maamme-laulun sävelmän ja jättäneen hänelle sen suomenkieliset sanat. Suomeen palattuaan Koskinen on osoittanut perheelle postilähetyksiä, mm. nuotistoja, samoin Viro-kiihkoisena tunnetulle Carl Robert Jakobsonille.4 5 6

Jannsenit olivat pyytäneet vieraaltaan suomalaisia neliäänisiä mies­kuoro­lauluja laulujuhlien tarpeisiin, Jakobson myös sävelmiä lukukirjansa runoihin. Johto­langat vievät Koskisen postittamiin nuotteihin. Jäljittyvätkö niistä ne, joista Jannsen sovitti Viron tulevan kansallis­laulun Mu isamaa, mu õnn ja rõõm? Jos ne tulivat Koskisen postissa, vaihtoehdot jäävät vähiin. Ennen laulujuhlia ehdittiin suomeksi julkaista vain kaksi neliäänistä, ”maallista” laulukirjaa – ja Maamme-laulun sisälsi kumpikin.7 8

Kartanpiirtäjä epäiltynä todennäköisin perustein – urkurista aihetodisteita

Suomenkielinen lauluharrastus oli 1800-luvun puoliväliin saakka kirkollista ja lukkarivetoista, eivätkä nuottikirjat sisältäneet iloluontoisia, maallisia – tai edes isänmaallisia lauluja. Ensimmäinen suomen­­kielinen ja neliääninen mieskuoroille tarkoitettu lauluvihko Moniäänisiä lauluja Nuorisolle julkaistiin vuonna 1862. Sen kokosi tunnettu kartografi I. J. Inberg käyttäen tekijänimeä I. J. Iltanen. Kokoelman avasi Oulun kappalaisen Johan Bäckwallin vuonna 1857 kääntämä Maamme-laulu.9 10 11 12 13 14 15 16 17

Isak Johan Inberg eli I.J. Iltanen (1835–1893) – Suomen Elämäkerrasto, WSOY 1955

Isak Johan Inberg (1835–1893) – Suomen Elämäkerrasto 1955

Toinen ennen laulujuhlia kuoroille julkaistu nuottikirja oli Kokous Neliäänisiä Lauluja, jonka Viipurin ruotsalais-saksalaisen Pietari-Paavalin kirkon urkuri ja kaupungin koulujen musiikin­opettaja Heinrich Wächter kokosi vuonna 1867. Maamme-laulu sisältyi Aleksanteri Rahkosen käännöksenä vuodelta 1865.18 19 20 21 22

Kirjallisuus­historioitsija Aino Undla-Põldmäe kirjoitti vuonna 1970 artikkelin Koidulan Suomen-suhteista, jossa hän sivusi Jakobsonin Kurgjan maatilalta löytämiään tekstejä ja nuotistoja. Joukossa oli Wächterin kokoelma, jonka tutkija oletti saaduksi Koskiselta. Ansiokas artikkeli luovi taitavasti sensuurin aalloilla:

Wächterin toimittaman kokoelman ensimmäisestä vihkosta löytyvät muun muassa Oksasen ”Suomen valta” (Franz Abtin sävelmä), joka laulettiin ensimmäisten laulujuhlien kuorokilpailussa, ja Runebergin ”Vårt land” suomenkielisenä käännöksenä – ”Maamme”. 23 24

Kilpailulaulun osalta Undla-Põldmäe merkitsi lähteekseen arkeologi J. R. Aspelinin matkakertomuksen Uudessa Suomettaressa, jonka mukaan Nouse, riennä, Suomen kieli esitettiin ”virolaisessa mukaelmassa hra Jannsenilta”. Aspelinin lehtijuttu on olettavasti ainoa lähde ”mukaelman” olemassaolosta, mihin viittaa myös toteamus: ”Vironkielisiä sanoja ei ole tähän mennessä onnistuttu löytämään.” 25

”Deutschland, Deutschland über alles” johdattaa virhepäätelmiin?

Ratkaisu ei ollut kuitenkaan sanoissa, vaan sävelmässä, jonka Franz Abt oli kirjoittanut Hoffmann von Fallerslebenin vuonna 1841 kirjoittamaan runoon Lied der Deutschen eli Saksalaisten laulu. Se sisältyi Badenin Lahrissa vuonna 1867 julkaistuun laulukokoelmaan. Ilmeisesti se miellytti heti Wächteriä, joka sovitti sen vielä samana vuonna A. Oksasen eli August Ahlqvistin runoon Suomen valta.26 27

Kokeileva, uusi sävelmä sopii kuorokilpailuun, mutta tällöin Aspelin olisi ehkä maininnut säveltäjän nimenkin. Mahdollisesti hän tunnisti Abtin teoksen sijaan Joseph Haydnin vuonna 1797 kirjoittaman Habsburgien keisarihymnin eli nykyisen Saksan kansallislaulun sävelmän, jonka mittaan Hoffmann von Fallerslebenin itse runonsa soinnutti. Samoin riimittivät omat runonsa Suomen valta ja Eestimaa käib üle kõige hänen innoittamansa Ahlqvist ja Jannsen – vieläpä samana vuonna 1860. Yhteisestä esikuvasta ja sävelmästä huolimatta nämä laulu­runot olivat itsenäisiä tekstejä.28 29 30 31 32 33

Saksalaisten laulu innoitti myös säveltäjiä ja sille oli Viron laulujuhliin mennessä kertynyt jo puolen­sataa sävelmää, yhtenä Abtin teos. Haydnin sävelmä kuitenkin piti pintansa ja pitää yhä, vaikka laulu on supistunut kolmanteen säkeistöön. Suomen valtaa se kaiutti uusiin tasavaltaisiin oloihin saakka, joiden myötä sen tuli jättää paikkansa Emil Genetzin vuonna 1905 kirjoittama sävelmälle.34 35

Jos Undla-Põldmäe olisi saanut käyttöönsä Inbergin kokoelman, hän olisi löytänyt siitä Suomen vallan Haydnin sävelmällä ja epäilemättä oivaltanut, että ”mukaelma” oli Eestimaa käib üle kõige. Emme tosin voi olla varmoja, kuuliko Aspelin sen Abtin vai Haydnin sävelellä. Jannsen tunsi ja varmaan arvostikin Abtin tuotantoa, josta Iltakellot (Die Abendglocken rufen) esitettiin laulujuhlilla vaikuttavalla paikalla ennen kahta Aleksander Kunileidin alkuperäistä virolaista sävelmää ja Venäjän keisarihymniä.

Finnisches Vaterlandslied, Paciuksen nuotit ja Vårt Landin ensimmäinen saksannos vuodelta 1849

Finnisches Vaterlandslied, Paciuksen nuotit ja Heinrich Julius Heintzen laatima Vårt Landin ensimmäinen saksannos, Puuttuva 10. säkeistö sisältyi Fabian Rabben vuoden 1851 julkaisuun. Illustrirter Kalender für 1850, Leipzig 1849

Aspelinin lehtiartikkeli saattoi vahvistaa Undla-Põldmäen olettamusta, että Jakobsonin jäämistön nuotit olivat myös Jannsenien käytössä. Ehkä se johti myös käsitykseen, että he tunsivat Vårt Landin vain suomennosten – ja varsinkin Wächterin mieskuorovihkon – pohjalta. Välikielenä suomi ei ollut kuitenkaan välttämätön, sillä esimerkiksi Vänrikki Stoolin tarinoista saatiin jo 1850-luvulla kolme kilpailevaa ja toki avausrunon sisältävää ruotsista tehtyä saksannosta. Edelle ehti Heinrich Julius Heintze, joka käänsi suomalaisen isänmaan­laulun, Finnisches Vaterlandslied, vuosikirjaan Illustrirter Kalender für 1850. Saksannos julkaistiin myös Helsingissä apukamreeri Fabian Rabben kustantamana ja SKS:n painamana jo vuonna 1851.36 37 38 39 40 41 42 43

Savolaisen laulu kiristää silmukan…

I. J. Iltanen, Moniäänisiä lauluja Nuorisolle, 1862

I. J. Iltanen (I. J. Inberg), Moniäänisiä lauluja Nuorisolle, Hämeenlinna 1862

Viron ensimmäiset laulujuhlat olivat kolmipäiväiset. Ensimmäinen päivä oli varattu hengellisille lauluille, toinen maallisille ja kolmas edellä kerrottuun kuorokilpailuun. Maallisten laulujen konsertissa, paikallisen kalenterin mukaan 19. kesäkuuta 1869 – suomalaisessa kalenterissa 1. heinäkuuta – kuultiin Viron tulevan kansallislaulun ohella myös Karl Collanin säveltämä Savolaisen laulu.44

Koidula käänsi laulun Ahlqvistin alkuperäistekstin 1., 2., 9. ja 10. säkeistön pohjalta alkusanoilla Mu meeles seisab alati, jotka jäivät myös sen nimeksi. Lähdenuotisto oli neliääninen, kuten Jannsenin maaliskuussa 1869 Koskiselle lähettämä kiitoskirje osoittaa:45

Teitä ehkä kiinnostaa saada tietää, että juhlamarssiksi tuli valituksi yksi Teidän hyväntahtoisesti meille lähettämistänne suomalaisista kvartettilauluista: Collan: ”Mun muistuu mieleheni nyt etc.” –

Undla-Põldmäe näki vaivaa, mutta ei löytänyt kiitosta vastaavaa nuotistoa. Hän mainitsee vain Wächterin vuonna 1864 kokoaman 50 Koulu-Laulua, mutta siinä laulu oli kaksiääninen ja kolmesta säkeistöstäkin vain ensimmäinen vastasi käännöstä.46

Nuottiviivastot antavat lopullisen tuomion – tai eivät annakaan…

Wächterin Neliäänisissä on 35 kuorolaulua, mutta ei Savolaisen laulua. Sen sijaan Jannsenin kiitosta ja Koidulan käännöstä vastaa Inbergin kokoelma, johon Savolaisen laulu sisältyy sekä neliäänisenä että kaikkien 11 säkeistön kera. Nuotisto sisältää 18 laulua: Maamme-laulun ja Savolaisen laulun ohella Aspelinin muistaman Suomen vallan Haydnin sävelmällä. Maamme-laulun nuotit on jaettu viivasto­riveille täsmälleen samoin kuin Mu isamaa, mu õnn ja rõõm laulujuhlien vihkossa, mikä herättää ajatuksen, että Jannsen käytti Savolaisen laulun ohella Inbergin nuotteja myös hymnissä.47 48

Saksankielinen Maamme-laulu mies- ja sekakuoroille, Heinrich Wächter 1856

”Unser Land. Finnische Hymne.” –  Suomen kansallis­laulu, sovitus mies- ja seka­kuoroille. Ida Mevesin saksannos 1., 2. ja 10. säkeistöstä vuodelta 1852. – Russische und Finnische Volks-Hymne, Heinrich Wächter, Viipuri 1856

Tarkemmin verratessa Inbergin nuoteista löytää muutaman eron. Niissä Jannsen näyttää seuraavan Fredrik Paciuksen alkuperäisiä nuotteja, joilla oli toki ollut 20 vuotta aikaa ehtiä Tarttoon. Osuva vaihtoehto – yhden nuotin erolla – olisi Wächterin Neliäänisten sijaan hänen jo vuonna 1856, Saimaan kanavan avajaisjuhlien alla painattamansa Russische und Finnische Volks-Hymne, joka sisälsi Venäjän ja Suomen ”kansanhymnit” mies- ja sekakuoroille. Tekstit olivat vain saksaksi ja Vårt Landin säkeistöt peräisin Ida Mevesin vuonna 1852 kääntämistä Vänrikki Stoolin tarinoista.49 50 51 52

Säkeistöt päättyvät eri sovituksissa mitättömin eroin, eikä niiden pohjalta voi sanoa, käyttikö Jannsen tiettyjä vai useampia nuotteja. Huomattavaa on, että hän kiitti Koskista erityisesti vain Savolaisen laulusta ja mainitsi nimeltä Collanin, muttei Paciusta. Kuitenkin Jannsenin voidaan olettaa olleen perillä Vårt Landin asemasta Suomessa. Esimerkiksi tallinnalainen Revalsche Zeitung ja tartto­lainen Dörptsche Zeitung kutsuivat laulua jo elokuussa 1863 – Aleksanteri II:n vierailtua Suomessa – nimellä das finnländische Nationallied, ”suomenmaalainen kansallislaulu”.53 54 55 56

Ajatus hymnin virontamisesta saattoi viritä jo ennen fennomaanien vierailua. Inbergin nuotit olivat keskustelupiirissä ainakin Krohnin tiedossa, sillä hän oli arvostellut kokoelman tuoreeltaan vuonna 1862. Wächterin Neliääniset ilmestyi vasta miesten palattua kotiin, mutta Krohn tunsi varmasti myös hänen aikaisemmat nuottivihkonsa. Wächter oli nimittäin tuttu vieras Kiiskilän hovissa, Krohnien sukukartanossa, soittaen sen musiikki-illoissa samassa kvartetissa Krohnin isän kanssa.57 58 59 60

Heinrich Wächter (1818–1881) – Suomen Kuvalehti 4/1918

Heinrich Wächter (1818–1881) – Suomen Kuvalehti 4/1918

Tutkintalinja vie Krohnin musiikinopettajaan

Joka tapauksessa nuotistot osoittavat, ettei Jannsen ole poistanut eikä edes voinut poistaa kertauksia, sillä kertaus­merkit puuttuivat nuoteista alkuaankin. Hän seurasi nuotteja uskollisesti. Moittia ei sovi Inbergiä eikä Wächteriäkään, kun jälkiosien kertausta ei ole alkuperäisissä Paciuksen miesäänille sovittamissa nuoteissakaan, joista hän harjoitutti Vårt Landin ensiesitykseen Flora-juhlassa 13. toukokuuta 1848 ja jotka itse J. L. Runeberg samana vuonna liitti Vänrikki Stoolin tarinoiden ensipainokseen.61 62

Tutkimuslinja kääntyy Heinrich Wächteriin, joka saapui Viipuriin keväällä 1845 ja vaikutti kaupungissa laulunopettajana elämänsä loppuun. Mahdollisesti hänen opetustaan nauttivat myös Viipurin lukiosta ylioppilaiksi päässeet Julius Krohn, Aleksanteri Rahkonen ja Kaarlo Slöör. Kolmikko kuului ”viiteen vänrikkiin”, työryhmään, joka riimitti Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäisen kokonais­suomennoksen ja myös ne sanat, jotka vakiintuivat Maamme-lauluun – oletettavasti samat, jotka Krohn jätti Koidulalle.63 64

Alusta alkaen Wächter opetti myös Behmin koulussa, sisä­oppi­laitoksessa, joka avattiin vuonna 1853 koulimaan Pietarin varakkaiden saksalais­perheiden poikia. Laulun- ja soitonopetus oli korkeatasoista. Syyskuussa 1856 Saimaan kanavan avajaisissa Behmin kuoropojat soudettiin kanavan saareen, jossa he esittivät Venäjän ja Suomen hymnit höyrylaivalla ohi lipuville arvovieraille. Heitä johti – Wächterin Volks-Hymne-nuoteista – pari viikkoa aiemmin Leipzigista toiseksi musiikin­opettajaksi saapunut Richard Faltin, tuleva Paciuksen seuraaja Helsingin yliopiston musiikin­opettajana.65 66 67 68 69 70

Gustav Felix Rinne (1831–1895)

Gustav Felix Rinne (1831–1895), Tarton yliopiston Estonia-korporaation jäsen, Behmin koulun opettaja 1854–1860, kuvaaja C. Schmidt – Rahvusarhiiv

Sivuhaara Viipurista Hiidenmaan kautta Tarttoon?

Behmin koulun opettajakuntaan liittyi kaksi vuotta ennen Faltinia hiidenmaalainen Gustav Felix Rinne, joka oli Tarton yliopistosta valmistunut Reigin kirkko­herran poika – ja koulun perustajan Karl Gottlieb Behmin tuore lanko. Hän oli teologi, mutta sai Wächterin ja Faltinin työtoverina hyvät valmiudet myös musiikki­kasvatukseen. Vuonna 1860 Rinne palasi isänsä seurakuntaan apulais­papiksi ja ryhtyi herättämään kotisaarensa laulu­harrastusta. Hän perusti Reigiin kirkkokuoron, jonka kehittyi nopeasti ja toi esikuvana kuorot myös muihin Hiidenmaan seurakuntiin.71 72 73 74 75

Vuonna 1865 Rinne seurasi isäänsä Reigin kirkkoherrana ja kirjoitti esipuheen ”maarahvaan laulajille” kokoamaansa vihkoon 32 Laulo nelja heälega laulda, johon sisältyi nuottiopetusta ja 32 neliäänistä kuorolaulua. Viimeisenä vihkossa oli kuuden säkeistön mittainen Hiomaa- ehk issamaa-laul, jonka pastori sanoitti Behmin koulun opettajana tutuksi tulleeseen Paciuksen sävelmään.76 77 78 79

Maallisia lauluja vihkoon pääsi vain kaksi: Hiidenmaan laulun ohella Venäjän keisarihymni, joiden sekakuoro­sovitukset Rinne lainasi kollega Wächterin vuoden 1856 Volks-Hymne-vihkosta.80

Das Behmische Erziehungsinstitut in Papula bei Wiburg 1853-1867, Zeidlerische Schule (Wiburg) 1867-1881

Das Behmische Erziehungsinstitut in Papula bei Wiburg, Albert Sprengel 1859. Tarton yliopistossa teologiksi valmistuneen baltiansaksalaisen Karl Gottlieb Behmin perustama poikakoulu Viipurin Papulassa. – Museovirasto, Kuvakokoelmat

Sittemmin Hiidenmaan hymniksi kutsutun laulun teksti on herättänyt aika ajoin kiistaa mahdollisena J. V. Jannsenin esikuvana Viron kansallislaulun sanoille.81 82 83 84 85

Joka tapauksessa Rinne painatti 72-sivuisen nuotistonsa Tartossa vuonna 1868 samassa H. Laakmannin painossa ja saman sensuurin hampaissa kuin juhlajärjestäjä laulu­seura Vanemuine omansa. Hengellisenä sensorina toimi Adalbert Hugo Willigerode,  jonka kaukoviisas Jannsen kutsui myös laulu­juhlien järjestely­toimikunnan johtoon. Hän siunasi osaltaan Rinnen vihkon 15. marraskuuta 1867 ja Jubeli­piddo-Laulud -ohjelmavihkon 29. huhtikuuta 1869.

32 Laulon julkaisu venyi kevättalveen 1869. Jannsen julkaisi ensimmäisen mainoksen Eesti Postimees ‑lehdessään 19. maaliskuuta, mutta ei kirjoittanut siitä uutisissaan. Ajan mittapuulla hyvin erottunut ilmoitus rakennettiin oletettavasti Laakmannin painossa, jossa lehteäkin painettiin. Kvartettilauluja etsineen Jannsenin voisi olettaa kiinnostuneen hankkeesta jo tuotantovaiheessa ja yleensäkin olleen ajan hermolla kaikesta, millä hän voisi edistää vironkielistä kuorolaulua – myös Rinnen yhteyksistä Viipurin musiikkipiireihin. Joka tapauksessa Venäjän hymnin ohella nuotistojen toinen yhteinen sävelmä, Beethovenin koraali Jumalan kunnia luonnossa oli itsenäinen käännös ja sovitus.86

Uus ramat. 32 Laulo. Ilmoitus Eesti Postimees -lehdessä 19.3.1869

1. mainos: ”Uusi kirja. 32 neliäänistä laulua maakansan (virolaisten) laulajien iloksi ja hyödyksi.” – J. V. Jannsenin toimittama Eesti Postimees 19.3.1869

Rinnen nimi kuulostaa suomelta, mutta suvun ­juuret juontavat Keski-Saksan Hildesheimista. Suomen-siteet alkavat vasta Ida-sisaresta, kotiopettajasta, joka avioitui Viipuriin vuonna 1854 ja jolta kolera vei puolison kolme vuotta myöhemmin. Ida Behm jatkoi miehensä koulun omistajana kymmenen vuotta – hoitaen talouden ja opettaen itse katekismusta – sekä johti sen jälkeen saksalaista tyttökoulua vuosina 1870–1888.87 88 89 90 91 92 93 94

Suhteet Viipurin saksalaisperheisiin olivat lämpimät. Rinne löysi puolisonsa tunnetusta kauppias­suvusta: hänet ja Clara Sesemann vihittiin Pietarin saksalaisessa Katariinan kirkossa 16. elokuuta 1866. Tytär taas avioitui Franken­haeuserien lääkärisukuun.95 96 97

Wächterin vihkot – laulua keventävät, mutta todisteena raskauttavat

Tutkimus palaa Wächteriin, joka kokosi ja myös kustansi Suomen ensimmäiset koulu­­laulu­­kirjat sekä opettajien tueksi ensimmäisen suomenkielisen musiikkiopin. Sibelius-Akatemian emeritus­professori Reijo Pajamo on kuvannut Wächteriä aikansa modernistina ja koulujen 1800-luvun laulunopetuksen uudistajana. Laulukirjoista ensimmäinen oli vuonna 1858 julkaistu ruotsin­kielinen Samling af Valda Sångstycken för Skolorna, johon sisältyi myös kaksi suomen­kielistä laulua. Ensimmäisenä lauluna oli Vårt Land kertauksellisena sovituksena – ja näin ehkä ensimmäistä kertaa painettuna.98 99 100 101

Syntymaamme, 50 Koulu-Laulua 1864

Viipurin Wilken suomalaisen alkeis­koulun johtajan Johan Vilhem Murmanin kääntämä Vårt Land, ”Syntymaamme” kertauksellisena Heinrich Wächterin kokoelmassa ”50 Koulu-Laulua”, 1864

Vuonna 1864 ilmestyi ensimmäinen suomen­kielinen koulu­laulu­kokoelma 50 Koulu-Laulua, joka sisälsi laulun kolmen säkeistön mittaisena ja kertauksellisena nimellä Syntymaamme.102 103 104

Wächterin kokoelma oli käytetyin laulu­kirja suomenkielisissä kouluissa 1880-luvulle saakka. Seuraavissa painoksissa Maamme-laulun nimi ja suomennos hakeutuivat nykymuotoonsa, mutta kerto­säe pysyi ja löysi tiensä muidenkin kokoelmiin. Viipurin kansakoulujen tarkastaja Anton Rikström julkaisi vuonna 1884 laulukirjan Kaksiäänisiä lauluja kansakouluille, jonka Maamme sisälsi kaikki 11 säkeistöä, mutta myös kertausmerkit.105 106

Koskisen Jakobsonile lähettämä Kokous Neliäänisiä Lauluja ilmestyi vuonna 1867. Sen vaikutus kaikui kaksilla seuraavilla laulujuhlilla, 1879 Tartossa ja 1880 Tallinnassa, joille siitä kantautui sävelmiä Jakobsonin vuonna 1871 julkaiseman nuotiston kautta.107 108 109

Kirjallinen todistelu osoittautuu sisäisesti ristiriitaiseksi

Vaikka Jannsen kiitti Inbergin nuotteja, toki hän saattoi tutustua myös Wächterin Neliäänisiin. Näin juolahtaa mieleen, kun vertaa Rahkosen ja Jannsenin säkeitä: ”Oi, maamme, maamme, isänmaa, soi sana kallis sa!” / ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm, kui kaunis oled sa!” – Ajatuskulku tosin mutkistuu, jos ottaa rinnalle myös Hiidenmaan hymnin: ”Oh Hiiumaa, sa meresaar, kui armas oled sa!” 110 111

Kokous neliäänisiä lauluja : mies-äänillä laulettavia : sanat ja nuotit : 1. vihko : sisältävä 35 laulua, Heinrich Wächter 1867

Kokous Neliäänisiä Lauluja Mies-äänillä laulettavia, Viipuri 1867. – Heinrich Wächterin omistus Karl Collanille.

Undla-Põldmäe löysi Koidulan käsikirjoitusten joukosta Maamme-laulusta käännöksen saksan kieleen. Hänestä teksti oli jokseenkin sanatarkka käännös Wächterin kokoelmasta – ja ”se saattoi olla  tehty Jannsenia varten”. Havainnossa asui ristiriita: tutkija Malle Saluperen mukaan saksannos katkeaa kuudennessa säkeistössä, mutta Wächterin nuoteissa on vain neljä ensimmäistä.112

Inbergillä on kuusi säkeistöä: 1., 2., 3., 7., 8. ja 9. säkeistö, mutta Bäckvallin ja Rahkosen teksteissä on merkittäviä eroja.

Varteenotettavampi käännöslähde ovat ne Maamme-laulun sanat, jotka Krohn antoi Koidulalle kesäkuussa 1867. Oletettavasti Krohn halusi jättää uunituoreen suomennoksen, joka oli hänen oman työryhmänsä käsialaa ja julkaistu toukokuussa Länsi­suomalaisen osakunnan toimittamassa Penni-kirjastossa Suomen kansalle, juuri sopivasti ennen matkaan lähtöä. Undla-Põldmäen havaitsemaa sanatarkkaa yhteyttä Wächterin nuotistoon selittää Rahkosen itsenäisen suomennoksen sukulaisuus ja jalostuminen Krohnin ryhmässä. Enimmät erojen nyanssit tuskin välittyivät saksan kieleen: ”On maamme köyhä, olkoon niin, jos kultaa tahtoo ken.” / ”On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaipaa ken.” 113 114 115

Joka tapauksessa Koidulan käännöstä ei ole syytä epäillä aikaisemman saksannoksen kopioksi, sillä ne eivät olleet sanatarkkoja. Edellistä säeparia verraten lähinnä sellaisen löytää Eduard Osenbrüggenin vuonna 1853 julkaistusta Suomen kuvauksesta teoksessa Nordische Bilder, mutta toisaalta hän on ainoa, joka kääntää fosterlandin kotimaaksi, Heimatland, muiden päätyessä Vaterlandiin:

– J. L. Runeberg 1846: Vårt land är fattigt, skall så bli För den, som guld begär.116
– H. J. Heintze 1849: Unser Land ist arm – ein traurig Wort, Begehrt man goldnen Tand.117
– Ida Meves 1852: Wohl wird für den, der Gold begehrt, Stets arm nur sein das Land.118
– Hans Wachenhusen 1852: Wohl sagt ihr, daß es arm nur sei; Es sagt’s, wer Gold begehrt.119
– Eduard Osenbrüggen 1853: Arm ist unser Land und soll es sein Dem, der nach Golde dürftet.120
– A. Thieringk 1859: Arm – unser Land nur dem wohl sei, Der voll von Goldbegehr.121

Maamme-laulu Ylioppilaslaulujen 1. ja 2. painoksessa (1871, 1881)

Ylioppilaslauluja 1. vihko, 1871 ja 1881

Seuraava suomenkielinen mieskuorolaulukirja oli vuonna 1871 julkaistu Ylioppilaslauluja-kokoelman ensimmäinen vihko, jonka kokosi 24-vuotias tenorilaulaja ja laulunopettaja Taavi Hahl.

Tässä vihkossa hän antoi Maamme-laululle sen suomenkielisen muodon, jossa se tänään tunnetaan. Sanoiksi Hahl otti vain kaksi Krohnin ryhmän säkeistöä: ensimmäisen ja viimeisen. Viimeisenä silauksena hän nykyaikaisti ”pohjaisen” pohjoiseksi. Kertausmerkit miehet saivat eteensä kuitenkin vasta 2. painoksessa, joka ilmestyi Hahlin varhaisen kuoleman jälkeen vuonna 1881. Seka­kuoroille hän ehti toki lisätä ne itsekin vuonna 1879 laulukirjan Sävelistö, kaikuja laulustamme ensimmäisessä vihkossa.122 123 124 125 126

Loppulausunto: Cygnaeus ja Wächter syyte- tai kiitosharkintaan

”Kertosäkeen tapauksen” johtolangat kiertyvät Viipurissa – ja Heinrich Wächterin ympärille. Täältä Krohn välittää Wächterin vihkoja Helsingin vähävaraisille koululaisille, täällä hänen Leopold-isänsä soittaa selloa Wächterin ja Faltinin kvartetissa, täällä Rahkonen suomentaa lauluja Wächterin nuotteihin – ja ehkä täällä hänen opetustaan nauttii lukiolaisena vielä Hahlkin?127 128 129

Täällä Wächter ryhtyy poistamaan ”turhamaista, kuivankiskoista opetustapaa”. Behmin koulun ohella hän ehtii opettaa ”kunnollista iloista laulua” Viipurin lukiossa ja tyttökoulussa sekä ala- ja yläalkeis­koulussa – opetuskielenään yleensä ruotsi, mutta suomenkielisiäkin lauluja laulattaen.

Merkille pantavaa on, että kuoroille Wächter sovittaa Maamme-laulun vielä vuonna 1867 vanhaan tapaan ilman kertauksia. Mahdollisesti hän kokee niiden pitkittävän täyttä 11 säkeistön esitystä. Kouluissa kertosäe taas avittaa pedagogisesti lauluun yhtymistä ja sen omaksumista.

Kertosäkeen isäksi Wächter on selkeä epäilty. Kantaako hän vastuun kansallislaulujen erosta? Jakaako sitä kansakoulun isä Uno Cygnaeus, joka toi laulun pakolliseksi oppiaineeksi – ja jolta Wächter kysyi sopivia tekstejä lauluvihkoonsa? Eron sijasta J. V. Jannsen pyrki samuuteen ja seurasi suomalaisia nuotteja. Sitten sama laulu opittiin kouluissa kertosäkeillä eri lauluksi. Niinhän siinä kävi.130 131


Fredrik Pacius, Emil Wikström 1895, Kaisaniemi13.5.2015

Ovatko Maamme-laulun vironkieliset sanat todella vanhemmat kuin suomenkieliset?

Muutamia vuosia sitten satuin ystävälliseen väittelyyn siitä, onko Suomella vai Virolla varhaisempi ”esikoisoikeus” Fredrik Paciuksen säveltämään kansallislauluun…


VERTAA:  Inbergin, Jannsenin ja Wächterin (1867) nuotit rinnakkain

Vårt Land -hymni Fredrik Paciuksen alkuperäisenä neliäänisenä sovituksena Flora-juhlaan Akademiska Sångföreningenin mieskuorolle (1848), I. J. Inbergin kokoelmassa "Moniäänisiä lauluja Nuorisolle" (1862). J. V. Jannsenin sovittamana Viron 1. laulujuhlien ohjelmassa (1869) ja Heinrich Wächterin kuorovihkossa "Kokous Neliäänisiä Lauluja (1867).

Vårt Land -hymni Fredrik Paciuksen alkuperäisenä neliäänisenä sovituksena Flora-juhlaan Akademiska Sångföreningenin mieskuorolle (1848) sekä I. J. Inbergin kokoelmassa ”Moniäänisiä lauluja Nuorisolle” (1862), Heinrich Wächterin kuoro­vihkossa ”Kokous Neliäänisiä Lauluja (1867) ja J. V. Jannsenin sovittamana Viron 1. laulujuhlien ohjelmassa (1869).


LYHYESTI:  Maamme-laulun erilaistumisen vuodet

1846
Kesä: J. L. Runeberg kirjoittaa 11 säkeistön mittaisen Vårt Land -runon.
1847
Huhtikuu: Täysimittainen runo julkaistaan ensi kerran kokoelmassa Fosterländskt Album III, jossa on nuottiliitteenä runoilijan oma sävellys mieskuorosovituksena.
1848
Toukokuu: Fredrik Pacius säveltää Vårt Land -runon mieskuorolle ja soittokunnalle esitettäväksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Flora-juhlassa.
1849
Syyskuu: Heinrich Julius Heintzen saksantama Finnisches Vaterlandslied, ”isänmaanlaulu”, julkaistaan Paciuksen nuotein Leipzigissa vuosikirjassa Illustrirter Kalender für 1850.
1852
Alkuvuosi: Ida Mevesin saksantama runo Unser Land julkaistaan osana kokoelmaa Die Sagen des Fähnrich Stål, liitteenä Paciuksen nuotit yksinlauluun ja mieskuorolle. Vain viikkoja myöhemmin ilmestyy Hans Wachenhusin vastaava käännös. Kumpikin Leipzigissa.
1856
Elokuu (?): Heinrich Wächter julkaisee Ida Mevesin kääntämän, mies- ja sekakuoroille sovittamansa Unser Landin nuottivihkossa Russische und Finnische Volks-Hymne.
1858
Marraskuu: Heinrich Wächter painattaa Suomen ensimmäisen koululaulukirjan Samling af Valda Sångstycken – ja samalla oletettavasti ensi kerran Vårt Landin kertosäkeellisenä.
1862
Elokuu: Isak Inberg julkaisee ensimmäisen suomenkielisen mieskuoro­­laulujen ­kokoelman Moni­äänisiä lauluja Nuorisolle, johon sisältyy neliääninen Maamme ilman kertauksia.
Joulukuu: Julius Krohn kirjoittaa Inbergin kokoelmasta Mehiläinen-lehdessä.
1863
Heinäkuu: Keisari Aleksanteri II paljastaa Helsingissä päänsä Vårt Landille.
Elokuu: Viron lehdet kutsuvat sävelmää Suomen kansallislauluksi.
1864
Heinäkuu: Heinrich Wächter julkaisee ensimmäisen suomenkielisen koululaulukirjan 50 Koulu-Laulua, johon sisältyy kertosäkeellinen Vårt Land nimellä Syntymaamme.
1867
Toukokuu: Julius Krohnin,  B. F. Godenhjelmin, Aleksanteri Rahkosen, Kaarlo Slöörin ja Antti Törneroosin runoilijaryhmänä kääntämät – ja nykypäivään vakiintuneet – Maamme-laulun suomen­kieliset sanat julkaistaan Länsisuomalaisen osakunnan Penni-kirjastossa.
Kesäkuu: Julius Krohn jättää Maamme-laulun sanat Jannsenin perheelle.
Syyskuu: Heinrich Wächter julkaisee kuoro­­vihkon Kokous Neliäänisiä Lauluja, johon sisältyy Aleksanteri Rahkosen kääntämä, nelisäkeistöinen Maamme ilman kertauksia.
1868
Maaliskuu: J. V. Jannsen kiittää Yrjö Koskista suomalaisten neliäänisten mieskuorolaulujen kokoelmasta, johon sisältyi Savolaisen laulu. Kiitosta vastaa vain Inbergin nuotisto.
1869
Maaliskuu: Gustav Felix Rinne julkaisee kuorolaulukokoelman 32 Laulo nelja heälega laulda, johon sisältyy hänen Fredrik Paciuksen sävelmään sanoittamansa ja Heinrich Wächterin vuoden 1856 sekakuorosovitusta noudattava Hiomaa- ehk issamaa-laul.
Kesä/heinäkuu: J. V. Jannsenin sanoittama Mu isamaa, mu õnn ja rõõm kuullaan mieskuoron esittämänä Viron 1. laulujuhlilla – Paciuksen alkuperäiseen tapaan ilman kertauksia.
1871
Lokakuu: Taavi Hahl julkaisee mieskuorolaulukirjan Ylioppilaslauluja, 1. vihko, johon sisältyy kertosäkeetön Maamme tekstinään Runebergin runon 1. ja 11. säkeistö Krohnin ryhmän kääntämänä – paitsi sana pohjainen, jonka korvaa pohjoinen. Näin vakiintuukin.
1879
Joulukuu: Taavi Hahl julkaisee sekakuoroille tarkoitetun laulukokoelman Sävelistö, kaikuja laulustamme, 1. vihko, johon sisältyy kertosäkeellinen Maamme-laulu.
1881
Lokakuu: Maamme löytää muotonsa Ylioppilaslaulujen 1. vihkon 2. painoksessa:
1.  Paciuksen sävelmä
2.  säkeistöjen 3.–6. säkeet kerraten
3.  tekstinä Krohnin ryhmän käännös
4.  Runebergin runon 1. ja 11. säkeistöstä,
5.  mutta laulaen pohjaisen sijasta pohjoisesta.
– – – – – – –
1992
Heinäkuu: Viron olympiavoittajalle Erika Salumäelle soitetaan Maamme-laulu.

13.5.2017

Kierros Hietaniemessä 150-vuotiaan suomenkielisen Maamme-laulun kunniaksi (2017)

Maamme-laulun kulttuurihistoria hautojen kertomana Helsingin Hietaniemessä, jossa lepäävat säveltäjä Fredrik Pacius ja laulun suomalaisten sanojen työstäjät…


Lähteitä ja lisätietoa | Allikad ja lisainfo

  1. Rumeenlased mängisid Eestile Soome hümni, Postimees 15.10.2013
  2. Täna 25 aastat tagasi võitis taasiseseisvunud Eesti esimese OM-kulla, Erika Salumäen haastattelu ja Barcelonan palkintojenjako 1992 : video 1:25 min –, ERR 31.7.217
  3. Heldur Saade, Higi tuli otsaette, kui Erikale mängiti Eesti hümni asemel Soome hümni, Barcelonan vuoden 1992 olympialaisissa Viron sinimustavalkea lippu nousi Erika Salumäen kunniaksi ylösalaisin Suomen kansallislaulun soidessa, Muusikaleht 3–4/1993
  4. Seppo Zetterberg, Suomen sillan kulkijoita, Kustannusosakeyhtiö Siltala 2015
  5. Niilo Liakka, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Kyläkirjaston Kuvalehti, B-sarja 12/1900
  6. Julius Leopold Fredrik Krohn, Kyläkirjaston Kuvalehti 15.10.1888
  7. Carl Robert Jakobson, Kooli Lugemise raamat. 1. jagu : 80 pildiga, H. Laakmann 1867
  8. Tahtovatko Suomen kansakoulunopettajat jäädä takapajulle? Sanomia Turusta 21.7.1892
  9. Inberg, Iisakki Juhana (1835–93), maanmittari ja kartantekijä. ”Hänen harrastuksiaan muillakin aloilla osoittavat m. m. kuvateos ’Suomenmaan parhaat ruokasienet’ (1884) sekä hänen salanimellä I. J. Iltanen julkaisemansa ’Uusia huvilauluja Hämehestä” (2 vihkoa 1858) ynnä ’Moniäänisiä lauluja nuorisolle’ (2 vihkoa, 1862), jotka olivat ensimäiset suomeksi julkaistut moniääniset laulut.” Tietosanakirja 3, Tietosanakirja-Osakeyhtiö 1911
  10. I. J. Iltanen (Isak Johan Inberg), Moniäänisiä lauluja nuorisolle, G. E. Eurén 1862
  11. Hämeenlinnan kirjapräntistä ulostullut, Hämäläinen 8.6.1862
  12. Kommissionimaanmittari Iisakki Juhana Inberg, Hämeen Sanomat 19.12.1893
  13. Uutisia maaseudulta. Iisakki Juhana Inberg, Suometar 19.12.1893
  14. Isak Johan  Inberg, Suomen elämäkerrasto, toim. Ilmari Heikinheimo, WSOY 1955
  15. Terttu Honkala, Hämäläinen merkkimies, komissiomaanmittari I. J. Inberg 1835–1893, Tampereen seudun sukututkimusseuran vuosikirja 1989
  16. Johan Bäckwall, Maamme, Oulun Wiikko-Sanomia, nro1, 7.2.1857
  17. Aukusti Simelius, Juhana Bäckvall : Muutamia piirteitä, Aika 8/1916
  18. Kokous Neliäänisiä Lauluja : Mies-äänillä laulettavia : Sanat ja nuotit : 1:n wihko : sisältävä 35 laulua, toimittanut Heinrich Wächter 1867
  19. Artturi Järviluoma, Heinrich Herman Wächter, Suomen Kuvalehti 4/1918
  20. Heinrich Wächter. Huomattavan musiikkisivistyksemme uranuurtajan merkkipäivä, Uusi Aura 13.1.1918
  21. Heikki Klemetti, Heinrich Wächter, 100-vuotismuisto, Säveletär 1–2/1918
  22. Aleksanteri Rahkonen, Sääskiä : runollisia kokeita : 1. parvi, C. J. Wikberg 1865
  23. Aino Undla-Põldmäe, Koidula suhted Soomega I, Keel ja Kirjandus 8/1970
  24. Aino Undla-Põldmäe, Koidula suhted Soomega II, Keel ja Kirjandus 9/1970
  25. J.R. Aspelin, Laulujuhla Tartossa V, Uusi Suometar 9.8.1869
  26. Rudolf von Gottschall, Deutschlandlied, 1895, Lieder Archiv, Alojado Publishing
  27. Erika Poettgens, Hoffmann von Fallersleben und die Lande niederländischer Zunge, Briefwechsel, Beziehungsgeflechte, Bildlichkeit, Waxmann Verlag 2014
  28. Konrad Emil Holm, Det Sjungande Finland I, 50 Inhemska Sånger vid Pianoforte, N:o 7 Suomen valta (Nouse, riennä, Suomen kieli), Joseph Haydn – A. Oksanen, K. E. Holms Förlag 1869
  29. Suomen valta, säv. Joseph Haydn, sanat A. Oksanen, laulu Abraham Ojanperä, pianosäestys Oskar Merikanto, Gramophone Concert Record. Helsinki 1906
  30. A. Oksanen (August Ahlqvist), Säkeniä, kokous runoutta : Ensimmäinen parvi, SKS 1860
  31. J. V. Jannsen, Eesti laulik : 125 uut laulo, H. Laakmann 1860
  32. Eesti Lauliko wisi-ramat : 120 uut laulo-wisi, Estima käib ülle keige, H. Laakmann 1862
  33. Gustav Suits, Jannseni’i ”Eesti laulik”, Eesti Kirjandus 10/1933
  34. Gunter Quarg, Melodien zum Deutschlandlied, gesammelt von Hoffmann von Fallersleben, Jahrbuch für Volksliedforschung 1993, JSTOR
  35. V. Neuvonen, Laulun opetus nuorisoseuroissa, Haydn vs. Genetz, Karjala 16.2.1908
  36. Die Sagen des Fähnrich Stål, Leipzig, Rudolph Hartman 1852, kääntäjä Ida Meves, nuottiliitteenä Unser Land yksinlauluna pianosäestyksellä ja mieskuorolle, SKS
  37. Gesammelte Dichtungen. 1, Die Sagen des Fähnrich Stahl, Leipzig, Carl B. Lorck 1852, kääntäjä Hans Wachenhusen, Suomen kirjallisuuden käännökset, SKS
  38. Des Fähnrichs Stohl Sagen, Leipzig, Köhler 1859, kääntäjä A. Thieringk, SKS
  39. En ny tysk öfversättning af Fänrik Ståls Sägner, Nya Pressen 27.10.1883
  40. Illustrirter Kalender für 1850. Jahrbuch der Ereignisse, Bestrebungen und Fortschritte im Völker­leben und im Gebiet der Wissenschaften, Künste und Gewerbe, J. J. Weber, Leipzig 1849
  41. Vårt Land, Finnisches Vaterlandslied, Åbo Tidningar 23.10.1849
  42. Johann Ludwig Runeberg, Uebersetzung des Herrn Heintze, Nordischer Telegraph 7.6.1850
  43. Af kammarförvandten F. Rabbe, Vårt Land af J. Runeberg, jemte Finsk och Tysk öfversättning (SKS:n kirjapaino), Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning 10/1851
  44. I laulupidu. Eestirahwa 50-aastane priuse Jubelipiddo, Eesti Laulu- ja Tantsupeo SA
  45. Oskar Loorits, Yrjö-Koskinens Briefwechsel mit seinen estnischen Freunden, Jannsen an Yrjö-Koskinen 13./25.3.1869 (s. 97), Õpetatud Eesti Seltsi aastaraamat 1934
  46. 50 Koulu-Laulua : Sanat ja Nuotit Yksi- ja Kaksi-Ääniselle Laulannolle, Heinrich Wächter 1864
  47. Eestirahwa 50-aastase Jubelipiddo-Laulud, Vanemuine Selts 1869
  48. Küllo Arjakas, Eesti hümn, Menu Kirjastus 2012. – Ansiokas kokonaisesitys ei mainitse lainkaan Inbergin kokoelmaa. Olisiko se jäänyt Virossa vertailematta vielä vuonna 2012?  Kirjoittaja toki tuntee edellä mainitun Undla-Põldmäen artikkelin, josta ilmenee, miten Jannsenin kiittämä kokoelma jäi Eeva Niinivaaran ja Ago Künnapin etsintäavusta huolimatta löytymättä.
  49. Russische und Finnische Volks-Hymne, für Männergesang und vermischten Chor, Venäjän keisarihymni ja Vårt Land (Unser Land) mies- ja sekakuoroille, Heinrich Wächter 1856. – Richard Faltin on merkinnyt Kansalliskirjastossa säilyneen vihkon saaduksi Wächteriltä 28.8.1856.
  50. Russische und Finnische Volks-Hymne, Halle 1856, nuottikortisto, Kansalliskirjasto
  51. Die Sagen des Fähnrich Stål, aus dem Schwedischen von Ida Meves geb. Lappe, vuoden 1852 saksannoksen esittely, Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning 7/1852
  52. Ida Meves-Lappe (1812–1890), Svenskt biografiskt lexikon, Riksarkivet
  53. Kotomaalta. Helsingistä. ”Noin klo 10 aikana [31.7.1863] käwi laulajakunta prowessori Pacius’en johdannon alla laulamassa Hänen Majesteetillensa, muun muassa Ahlqwist’inki laulun ’Mun muistuu mieleheni nyt j.n.e.’ Majesteetti seisoi balkongilla ja terwehti kädellään laulajoita ja hurraawata wäestöä. Kun Runebergin ’Wårt land’ (Meidän Maamme) laulettiin oli Hänen Majestettinsa awopäin.” Suomen Julkisia Sanomia 3.8.1863
  54. H. K. M. Suuriruhtinamme käynti. ”K:lo 10 kokoontui palatsin edustalle joukko laulajoita, jotka professori Paciuksen johdossa laulelivat ensin professori Ahlqwistin tunnetun laulun ’Mun muistuu mieleheni nyt’ ja sitte kaksi ruotsinkielistä laulua, joista wiimeinen oli ’Meidän Maamme’. Tätä wiimemainittua laulua kuulteli H. Maj:ttinsa awoin päin.” Suometar 4.8.1863
  55. Das finnländische Nationallied „Vårt Land“, Revalsche Zeitung 6.8.1863
  56. Das finnländische Nationalied „Vårt Land“, Dörptsche Zeitung 9.8.1863
  57. Julius Krohn (Suonio), Nuottivihkosta ”Moniäänisiä lauluja nuorisolle toimittanut Iltanen, Mehiläinen 12/1862
  58. I bokhandeln har nyligen utkommit ”Kokous Neliäänisiä Lauluja Miesäänillä laulettavia”, Åbo Underrättelser 19.9.1867
  59. Uusien kirjain luettelo, Kirjallinen Kuukauslehti 11/1867
  60. Karl Th. Hällström, Richard Faltin Viipurissa, Karjala 16.6.1918
  61. Studenternas Majfest, Morgonbladet 18.5.1848
  62. Fredrik Pacius, Vårt Land, Fänrik Ståls sägner: en samling sånger af Johan Ludvig Runeberg, nuottiliite, Porvoo 1848
  63. Vänrikki Stoolin Tarinat, runoilijan luvan saanut suomennos, kustantaja J. Krohn 1867
  64. Pekka Linnainen, Ovatko Maamme-laulun vironkieliset sanat todella vanhemmat kuin suomenkieliset? Uusi Suomi 13.5.2015
  65. Wiborg. Dödsfall (Karl Behm). ”Hr Behms skola räknade redan inemot 80 elever, större delen från S:t Petersburg, men äfven omkring 10 eller 12 finnar.” Wiborg 3.7.1857
  66. Den 7 September 1856, Behmska skolans elever, Wiborg 9.9.1856
  67. Saimaan-Kanavan aukaisemisesta, Sanan-Lennätin 13.9.1856
  68. Robert Schweitzer, Die Wiborger Deutschen, Saksalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1993
  69. Seija Lappalainen, Fredrik Pacius ja Richard Faltin – kaks saksa muusikut Soome muusikaelu rajamas, Res Musica 1 – 2009
  70. Riikka Siltanen, Richard Faltinin (1835–1918) elämä, opinnäytetyö, Metropolia 2010
  71. Järvamaan esipappi Gustav Rinne on kuollut, Uusi Suometar 8.10.1895
  72. Rinne, Gust. (5455), Album Academicum der Kaiserlichen Universität Dorpat, Tartto 1889
  73. St. Petri, Gustav Felix Rinne in Wiborg, Weissensteiner Anzeiger, 16.4.1912
  74. 75 aastat laulu. Reigi laulukoor pidas juubelit, Hiiu Teataja 27.10.1936
  75. Vaimuliku koorilaulu algpäevilt Eestis, Eesti Sõna 27.5.1944
  76. 32 laulo nelja heälega laulda, mis Maa-rahwa lauljattele römuks ja kassuks on sowinud ja kirja pannud G. F. Rinne, Reigi kihhelkonna öppetaja, H. Laakmann, Tartto 1868
  77. O. A. F. Lönnbohm, Kirje Hiidenmaalta, Uusi Suometar 24.8.1877
  78. Zur Erinnerung an Wiburg in Finnland, Behmin piirustuksen­opettajan, sittemmin Virossa vaikuttaneen Theodor Albert Sprengelin litografia, Heinrich Wächter 1859
  79. Subskriptions anmälan, Behmska skolhuset, Wiborg 11.5.1859
  80. Pekka Linnainen, Kas Hiiumaa hümn sündis hoopis Viiburis? Estofennia 21.3.2010
  81. Victor Neggo, Noorkotka käsiraamat. I , Riigihümn, Noorte Kotkaste Peastaap 1931
  82. August Annist, Meie hümni algupära, Eesti Kirjandus 10/1937
  83. Artur Vahter, Mu isamaa… Mis on su hümn? Sirp ja Vasar 5.8.1988
  84. Pekka Erelt, Kas papa Jannsen varastas Eesti hümni sõnad Hiiumaa pastorilt? Eesti Ekspress 20.6.2009
  85. Eesti hümni autorid, Riigikantselei
  86. Uus ramat. 32 Laulo nelja heälega laulda, mainos, Eesti Postimees 19.3.1869
  87. Behm, Karl Gottlieb ja Dorothea Karoline Alexandra, Erik-Amburger-Datenbank, Ausländer im vorrevolutionären Russland, Leibniz-Institut für Ost- und Südosteuropaforschung
  88. Behm, Carl (4307), Album Academicum der Kaiserlichen Universität Dorpat, Tartto 1889
  89. J. W. Ruuth, Viborgs stads historia : Andra bandet, Helsinki 1906
  90. Luettelo Viipurin kouluista, Wiborgs Tidning 6.7.1880
  91. Pjotr Ivanovitš Štšukin, Muistelmia Behmin koulusta Viipurissa, Karjala 26.7.1911
  92. Karl Behm -vainajan lesken Ida Behmin jatkaman yksityisen oppilaitoksen johtajaksi Wilhelm [Ferdinand] Zeidler, Suomalainen Wirallinen Lehti 12.3.1867
  93. Privata skolor, ansökning af fru I. Behm och privatlärarinnan M. Schlegel, yksityisen tyttökoulun luovutus, Tidskrift utgiven av Pedagogiska föreningen i Finland 3/1888
  94. In memoriam. Ida Behm, född Rinne, Wiborgs Nyheter 19.11.1915
  95. Liivi Aarma, Põhja-Eesti vaimulike lühielulood 1525–1885, G. ja T. Aarma Maja 2007
  96. Vihityt 16.8.1866, ”getraut v. Past: Baeckmann in St: P.burg”, vihkijä Karl Leberecht Baeckmann oli Pietarin saksalaisen Katariinan kirkon pastori, juliaanisen kalenterin päivämäärä 4.8.1866, Viipurin saksalainen seurakunta, Historiakirjat, Suomen Sukututkimusseura
  97. Clara Maria Frankenhaeuser (Rinne), Reigi 1868 – Helsinki 1952, Geni.com
  98. Reijo Pajamo, Heinrich Wächter Suomen koulujen laulunopetuksen uudistajana, Koulu ja menneisyys XX, Suomen kouluhistoriallinen seura 1972
  99. Kort praktisk Sånglära. Inledning till författarens ”50 Koulu-Laulua” och ”Valda Sångstycken” : Vähäinen käytännöllinen Laulu-oppi. Johdatus toimittajan sovittamiin ”50 Koulu-Laulua” ja ”Valda Sångstycken”, esipuhe, Heinrich Wächter 1865
  100. Samling af Valda Sångstycken för Gymnasier, Real-, Elementar- och Fruntimmers-skolor, utgifven af Heinrich Wächter, Leipzig 1858
  101. Musikalisk Litteratur. Samling af valda sångstycken, Åbo Underrättelser 31.12.1858
  102. 50 Koulu-Laulua, ”tulee täyttämään sopivan laulukirjan suurta puutetta myöskin kansakouluissamme”, Koti ja koulu : sanomia lasten kasvattajille 30.7.1864
  103. Reijo Pajamo, Heinrich Wächter (1818–1881) ja laulunopetuksen uudistus, luentovideo, Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura 8.9.2018
  104. Johan Vilhelm Murman (1830-1892), Ylioppilasmatrikkeli, Helsingin yliopisto
  105. Ovatko Wächter’in koululaulut soveliaita kansakouluille, Kansakoulu 15.10.1878
  106. Kaksiäänisiä lauluja kansakouluille : 1. vihko, toimittanut Anton Rikström (myöh. Valtavuo), Viipuri 1884
  107. Wanemuine kandle healed. Tõine jagu : nelja healega meeste koorid, Carl Robert Jakobson, K. Wänja 1871
  108. Eestirahwa teise Üleüldise Laulu-Pidu Meestekoorid, Vanemuine Selts 1877
  109. Eesti tänu-laulu-pidu laulud, Tallinna 1880
  110. Lea Laitinen, Maamme-laulun versioita: suomennoksia ja muunnelmia, Virittäjä 2008
  111. Oh Hiomaa, sa meresaar (Hiiumaa hümn), Kärdla ÜG õpilased 21.02.2013, YouTube
  112. Malle Salupere, Jannsen kui eesti laulupidude isa ning koorilaulukultuuri edendaja, Muusika 11.7.2019
  113. Penni-kirjasto Suomen kansalle, V. Johan Ludwig Runeberg, Per Theodor Stolpe 1867
  114. Yrjö Koskinen, Penni-kirjasto Suomen kansalle, Kirjallinen Kuukauslehti 16.5.1867
  115. Pennikirjastoa, V vihko, Johan Ludwig Runeberg, Sanomia Turusta 24.5.1867
  116. Vårt Land, Sång af J. L. Runeberg, Fosterländskt Album, III häftet, utgifvet af Herman Kellgren, Robert Tengström och Karl Tigerstedt, A. C. Öhmans förlag 1847
  117. Vårt Land, jemte Finsk [K.K. = Kaarle Martti Kiljander] och Tysk [Julius Heintze] öfversättning, Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri (SKS), Fabian Fredrik Rabbes förlag 1851
  118. Vårt Land. Maamme. Our Land. Unser Land, Ida Meves 1852, G. W. Edlund 1873
  119. Unser Land, Die Sagen des Fähnrich Stahl, Leipzig 1852, Bayerische StaatsBibliothek
  120. Eduard Osenbrüggen, Nordische Bilder, J. C. Hinrichs’sche Buchhandlung, Leipzig 1853
  121. Unser Land, Des Fähnrichs Stohl Sagen, Leipzig 1859, Google-ilmaiskirjat
  122. D. Hahl, Ylioppilaslauluja : Studentsånger, 1. vihko, K. E. Holms Förlag 1871, 2. painos 1881.
  123. Laulukas, Ylioppilaslauluja, 1:nen vihko, arvostelu, Kirjallinen Kuukauslehti 28.2.1872
  124. Taavi Hahl, Sävelistö, kaikuja laulustamme, seka-äänisiä laulelmia Suomen nuorisolle, K. E. Holms Förlag 1880.
  125. Sävelistö, kaikuja laulustamme, 1. vihko valmistunut, Kansakoulu 15.12.1879
  126. Taavi Hahl (1847–1880], Uusi Suometar 17.8.1880
  127. Huomaisitse, Julius Krohnin ilmoitus lauluopeista, Suometar 23.4.1866
  128. Julius Krohn, Seuran sihteerin vuosikertomus, Kirjallinen Kuukauslehti 3/1868
  129. Aarne Huuskonen, Aleksanteri Rahkonen : Viipurilainen kansanvalistus- ja suomalaisuusmies, Tähystäjä 25–26/1929
  130. Reijo Pajamo, Suomen koulujen laulunopetus vuosina 1843–1881, Suomen musiikkitieteellinen seura 1976
  131. Aili Trygg, Suomen Kansakoulun Isä, Joulutervehdys 1892