Maamme-laulu ja kadonneen kertosäkeen tapaus

Maamme-laulu 1862 – Mu issama, mu õn ja rõõm 1869”Suomella ja Virolla on sama kansallislaulu”, näin sanotaan, mutta eihän se ole totta. Toinen lauletaan kertosäkeellä ja toinen ilman. Niinpä virolainen voittaja saattaa kuulla palkintojenjaossa Suomen kansallislaulun – tai päinvastoin. Mistä moinen on peräisin ja kuka siitä kantaa vastuun?

Tapaus vaatii salapoliisityötä. Alustavasti epäilyksenalaisia asiassa ovat journalisti Johann Voldemar Jannsen Tartosta, urkuri Heinrich Hermann Wächter Viipurista ja maanmittari Isak Johan Inberg Hämeenlinnasta. Jäljet vievät 150 vuoden päähän ja Viron ensimmäisille laulujuhlille.1

Johann Voldemar Jannsen (1819–1890)

Johann Voldemar Jannsen (1819–1890) – Eesti Kirjandusmuuseum

Avunannosta tutkittavana ovat myös yliopistomiehet Yrjö Koskinen ja Julius Krohn. Ensin mainittu on käynyt Tartossa kesäkuussa 1867 viettäen aikaa kansallismielisessä Jannsenin perheessä. Mukanaan seuranneen Krohnin kerrotaan tällöin opettaneen Lydia-tyttärelle, myös Koidulana tunnetulle, Maamme-laulun sävelmän ja jättäneen hänelle sen suomenkieliset sanat. Suomeen palattuaan Koskinen on osoittanut perheelle postilähetyksiä, mm. nuotistoja, samoin Viro-kiihkoisena tunnetulle Carl Robert Jakobsonille.2 3 4

Jannsenit olivat pyytäneet vieraaltaan suomalaisia neliäänisiä mies­kuoro­lauluja laulujuhlien tarpeisiin, Jakobson myös sävelmiä lukukirjansa runoihin. Johto­langat vievät Koskisen postittamiin nuotteihin. Miten jäljittää ne, joita Jannsen käytti sovittaessaan Viron tulevan kansallis­laulun Mu isamaa, mu õnn ja rõõm? Ehkä helpostikin, sillä vaihtoehdot jäävät vähiin. Ennen laulujuhlia ehdittiin suomeksi julkaista vain kaksi neliäänistä, ”maallista” laulukirjaa – ja Maamme-laulun sisälsi kumpikin.5 6

Kartanpiirtäjä epäiltynä todennäköisin perustein – urkurista aihetodisteita

Suomenkielinen lauluharrastus oli 1800-luvun puoliväliin saakka kirkollista ja lukkarivetoista, eivätkä nuottikirjat sisältäneet iloluontoisia, maallisia tai edes isänmaallisia lauluja. Ensimmäinen suomen­­kielinen ja neliääninen mieskuoroille tarkoitettu lauluvihko Moniäänisiä lauluja Nuorisolle julkaistiin vuonna 1862. Sen kokosi kartografina tunnettu I. J. Inberg käyttäen tekijänimeä I. I. Iltanen. Vihkon avasi Oulun kappalaisen Johan Bäckwallin vuonna 1857 kääntämä Maamme-laulu.7 8 9 10 11 12 13

Isak Johan Inberg eli I.I. Iltanen (1835–1893) – Suomen Elämäkerrasto, WSOY 1955

Isak Johan Inberg (1835–1893) – Suomen Elämäkerrasto 1955

Toinen ennen laulujuhlia julkaistu, vastaava nuottikirja oli Kokous Neliäänisiä Lauluja, jonka Viipurin ruotsalais-saksalaisen Pietari-Paavalin kirkon urkuri ja kaupungin koulujen musiikin­opettaja Heinrich Wächter julkaisi vuonna 1867. Maamme-laulu sisältyi Aleksanteri Rahkosen käännöksenä vuodelta 1865.14 15 16 17 18

Kirjallisuus­historioitsija Aino Undla-Põldmäe, joka oli vertaillut Jakobsonin Kurgjan talossa säilyneitä tekstejä, päätteli jo vuonna 1970, että Wächterin neliäänisten nuottien vihko kuului Koskisen Jakobsonille lähettämiin kokoelmiin. Ansiokas artikkeli Koidulan Suomen suhteista luovi taitavasti sensuurin aalloilla:

Wächterin toimittaman kokoelman ensimmäisestä vihkosta löytyvät muun muassa Oksasen ”Suomen valta” (Franz Abtin sävelmä), joka laulettiin ensimmäisten laulujuhlien kuorokilpailussa, ja Runebergin ”Vårt land” suomenkielisenä käännöksenä – ”Maamme”. 19 20

”Deutschland, Deutschland über alles” johdattaa virhepäätelmiin?

Tutkija kirjasi Suomen vallan kilpailulauluksi arkeologi J. R. Aspelinin lehtijutusta, joka mukaan Nouse, riennä, Suomen kieli esitettiin ”Jannsenin virolaisena mukaelmana”. Wächter oli toki sovittanut laulun Abtin sävelmään, mutta oletettavasti Aspelin tunnisti Saksalaisten laulun sävelmän, jolla Suomen valtaa kotimaassa laulettiin ja jonka runomittaan August Ahlqvist eli A. Oksanen sen riimitti.21 22

Emil Genetzin vuonna 1905 kirjoittama nykyinen sävelmä syrjäytti Joseph Haydnin sävelmän lopullisesti vasta Suomen uusissa tasavaltalaisissa oloissa. ”Mukaelma” lienee ollut Eestimaa käib üle kõige, jonka Jannsen kirjoitti samaan sävelmään ja samana vuonna 1860 kuin Ahlqvist omansa. Tähän viittaa tutkijan toteamus: ”Vironkielisiä sanoja ei ole tähän mennessä onnistuttu löytämään.” 23 24 25 26

Savolaisen laulu kiristää silmukan – ja nuotit antavat tuomion

I. I. Iltanen, Moniäänisiä lauluja Nuorisolle, 1862

I. I. Iltanen (I. J. Inberg), Moniäänisiä lauluja Nuorisolle, Hämeenlinna 1862

Viron ensimmäiset laulujuhlat olivat kolmipäiväiset. Ensimmäinen päivä oli varattu hengellisille lauluille, toinen maallisille ja kolmas edellä kerrottuun kuorokilpailuun. Maallisten laulujen konsertissa 19. kesäkuuta 1869 paikallisen kalenterin mukaan – Suomessa päivä oli 1. heinäkuuta – kuultiin Viron tulevan kansallislaulun ohella myös Karl Collanin säveltämä Savolaisen laulu.27

Koidula käänsi laulun Ahlqvistin alkuperäistekstin 1., 2., 9. ja 10. säkeistön pohjalta alkusanoilla Mu meeles seisab alati, jotka jäivät myös sen nimeksi. Lähdesovitus oli neliääninen, kuten Jannsenin maaliskuussa 1869 Koskiselle lähettämä kirje vahvistaa:

”Teitä ehkä kiinnostaa tietää, että juhlamarssiksi valittiin yksi hyväntahtoisesti lähettämistänne suomalaisista neli­äänisistä sävelmistä, Collanin Mun muistuu mieleheni nyt.”

Undla-Põldmäe näki vaivaa, mutta ei löytänyt tietoja vastaavaa lähdettä. Hän mainitsee Wächterin vuonna 1864 julkaiseman 50 Koulu-Laulua, mutta siinä laulu oli kaksiääninen ja kolmesta säkeistöstäkin vain ensimmäinen vastasi käännöstä.28

Wächterin neliäänisissä on 35 kuorolaulua, mutta ei Savolaisen laulua. Sen sijaan Jannsenin kiitosta ja Koidulan käännöstä vastaavaksi osoittautuu Inbergin kokoelma, johon Savolaisen laulu sisältyy niin neliäänisenä kuin kaikkien 11 säkeistön kera. Nuotistossa on 18 laulua: Maamme-laulun ja Savolaisen laulun ohella myös Aspelinin muistama Suomen valta sovitettuna Haydnin sävelmään. Vertailu juhlien nuotti­vihkoon osoittaa identtisyyden: hymneissä jako nuottiviivastollekin on yhtäläinen.29

Heinrich Wächter (1818–1881) – Suomen Kuvalehti 4/1918

Heinrich Wächter (1818–1881) – Suomen Kuvalehti 4/1918

Tutkintalinja kääntyy Krohnin musiikinopettajaan

Nuottimerkinnät osoittavat, ettei Jannsen ole poistanut eikä edes voinut poistaa Maamme-laulun kertosäkeitä, sillä niitä ei Koskisen lähettämissä nuoteissa ollut. Hän piti saman sävellajin ja laulu­tavan, jonka Inberg tai joku häntä auttanut oli sovittanut. Moittia ei tule Inbergiäkään, sillä Vårt Land laulettiin Fredrik Paciuksen nuoteilla kertosäkeettömänä myös Flora-juhlassa 13. toukokuuta 1848 – kuten J. L. Runebergin samana vuonna Vänrikki Stoolin tarinoihin liittämät alkuperäiset nuotit vahvistavat.30 31

Tutkimuslinja kääntyy Heinrich Wächteriin, joka saapui Viipuriin keväällä 1845 ja vaikutti kaupungissa laulunopettajana elämänsä loppuun. Hänen oppilaitaan olivat muun muassa Viipurin lukiosta ylioppilaiksi päässeet Julius Krohn, Aleksanteri Rahkonen ja Kaarlo Slöör. Kolmikko kuului ”viiden vänrikin” runoilijaryhmään, joka julkaisi vuonna 1867 Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäisen kokonais­suomennoksen ja samalla Maamme-lauluun nykyiset sanat – oletettavasti ne, jotka Krohn jätti Koidulalle.32 33

Alusta alkaen Wächter opetti myös Behmin koulussa, sisä­oppi­laitoksessa, joka avattiin vuonna 1853 koulimaan Pietarin varakkaiden saksalais­perheiden poikia. Koulun musiikinopetus oli monipuolista ja myös Vårt Land osattiin hyvin. Saimaan kanavan avajaisissa vuonna 1856 Behmin kuoropojat saivat esittää sen jopa keisarile – johtajanaan vasta pari viikkoa aiemmin opettajaksi Leipzigista saapunut Richard Faltin, tuleva Paciuksen seuraaja Helsingin yliopiston musiikinopettajana.34 35 36 37 38

Gustav Felix Rinne (1831–1895)

Gustav Felix Rinne (1831–1895), Tarton yliopiston Estonia-korporaation jäsen, kuvaaja C. Schmidt – Rahvusarhiiv

Sivuhaara Viipurista Hiidenmaan kautta Tarttoon?

Behmin koulun opettajakuntaan liittyi kaksi vuotta ennen Faltinia hiidenmaalainen Gustav Felix Rinne, joka oli Tarton yliopistosta valmistunut Reigin kirkko­herran poika. Hän oli teologi, mutta sai Wächterin ja Faltinin työtoverina hyvät valmiudet myös musiikki­kasvatukseen. Vuonna 1860 Rinne palasi isänsä apulais­papiksi ja ryhtyi herättämään kotisaarensa laulu­harrastusta. Hän perusti Reigiin kirkkokuoron, jonka kehittyi nopeasti ja toi esikuvana kuorot myös muihin Hiidenmaan seurakuntiin.39 40 41

Vuonna 1865 Rinne seurasi isäänsä Reigin kirkkoherrana ja kirjoitti esipuheen ”maarahvaan laulajille” kokoamaansa vihkoon 32 Laulo nelja heälega laulda, johon sisältyi nuottiopetusta ja 32 neliäänistä kuorolaulua. Viimeisenä oli kuuden säkeistön mittainen Hiomaa- ehk issamaa-laul, jonka Rinne oli kirjoittanut Viipurista tuttuun Paciuksen sävelmään. Tämäkin sovitus oli kertosäkeetön.42 43

Sittemmin Hiidenmaan hymninä tunnettu laulu on jäänyt kiistanalaiseksi mahdollisena Jannsenin lähteenä Viron kansallis­laululle. Rinne painatti 72-sivuisen kuorovihkonsa Tartossa vuonna 1868 samassa H. Laakmannin kirjapainossa ja saman sensuurin hampaissa kuin juhlajärjestäjä, lauluseura Vanemuine ohjelmavihkonsa. Kirkollinen sensori Adalbert Hugo Willigerode, joka muodollisesti johti laulu­juhlien järjestely­toimikuntaa, päiväsi siunauksensa Rinnen vihkolle 15. marraskuuta 1867 ja ohjelmavihkolle 29. huhtikuuta 1869. Tuskinpa juuri tuolloin neliäänisiä lauluja etsinyt Jannsenin perhe saattoi jäädä tästä tietämättömäksi. Joka tapauksessa vihkojen toinen yhteinen sävelmä, Beethovenin koraali Jumalan kunnia luonnossa oli itsenäinen käännös ja sovitus.44 45 46 47

Wächterin vihkot – todisteena raskauttavat, mutta laulua keventävät

Tutkimus palaa Wächteriin, joka vaikutti koko Suomen koululauluun, sillä hän kustansi ensimmäiset koulu­­laulu­­kirjamme. Näistä ensimmäinen oli vuonna 1858 julkaistu ruotsin­kielinen Samling af valda sångstycken för skolorna, jossa oli myös kaksi täysin suomen­kielistä laulua. Ensimmäisenä lauluna oli Vårt Land, jonka nuotit olivat kerto­säkeelliset – painettuna ehkä ensimmäistä kertaa.48 49

Syntymaamme, 50 Koulu-Laulua 1864

”Syntymaamme” Heinrich Wächterin kokoelmassa ”50 Koulu-Laulua”, tuntematon kääntäjä, 1864

Vuonna 1864 ilmestyi historian ensimmäinen suomen­kielinen koululaulukokoelma 50 Koulu-Laulua, joka sisälsi Paciuksen sävelmän – kertosäkeellisenä – nimellä Syntymaamme.50

Seuraavissa painoksissa laulun nimi ja suomennos hakeutuivat nykyiseen muotoonsa, mutta kerto­säe pysyi ja löysi paikkansa muidenkin kokoelmissa. Wächterin vihkoja käytettiin kouluissa pitkälle 1880-luvulle. Vuonna 1884 niitä korvaamaan ilmestyi Viipurin kansakoulujen tarkastajan Anton Rikströmin kokoama Kaksi­äänisiä lauluja kansakouluille, johon sisältyivät Maamme-laulun kaikki 11 säkeistöä, mutta myös kertosäkeet.51 52

Koskisen Jakobsonile lähettämä Kokous Neliäänisiä Lauluja ilmestyi vuonna 1867. Sen vaikutus kaikui kaksilla seuraavilla laulujuhlilla, 1879 Tartossa ja 1880 Tallinnassa, joille sen sävelmiä kantautui Jakobsonin vuonna 1871 julkaiseman lauluvihkon kautta.53 54 55

Vaikkakin Jannsen kiitti Inbergin nuotteja, hän saattoi toki saada myös tämän Wächterin kokoelman. Näin juolahtaa mieleen, kun vertaa Rahkosen ja Jannsenin säkeitä: ”Oi, maamme, maamme, isänmaa, soi sana kallis sa!” / ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm, kui kaunis oled sa!” – Juolahdus tosin mutkistuu, jos rinnalle ottaa vielä Hiidenmaan hymnin: ”Oh Hiiumaa, sa meresaar, kui armas oled sa!” 56 57

Loppulausunto: Wächter ja Cygnaeus syyte- ja kiitosharkintaan

Merkille pantavaa on, että mieskuoroille Wächter sovitti neliäänisen Maamme-laulun alkuperäiseen tapaan ilman kertosäettä. Mahdollisesti hän koki sen pitkittävän täyttä 11 säkeistön kuoro­esitystä. Koulu­issa kertosäe taas avitti pedagogisesti lauluun yhtymistä ja sen omaksumista.

Kertosäkeen isäksi on löytynyt epäilty. Kantaako hän vastuun kansallislaulujen erosta? Jakaako sitä kansakoulujen isä Uno Cygnaeus?  Eron sijasta Jannsen pyrki samuuteen ja seurasi suomalaisia nuotteja. Sitten kouluissa sama laulu opetettiin kertosäkeellä eri lauluksi. Näinkö se kävi?

Vårt Land -hymni neliäänisenä sovituksena mieskuorolle I. J. Inbergin kokoelmassa ”Moniäänisiä lauluja Nuorisolle” (1862). Viron 1. laulujuhlien ohjelmassa (1869) ja Heinrich Wächterin lauluvihkossa ”Kokous Neliäänisiä Lauluja (1867).


Fredrik Pacius, Emil Wikström 1895, Kaisaniemi13.5.2015

Ovatko Maamme-laulun vironkieliset sanat todella vanhemmat kuin suomenkieliset?

Muutamia vuosia sitten satuin ystävälliseen väittelyyn siitä, onko Suomella vai Virolla varhaisempi ”esikoisoikeus” Fredrik Paciuksen säveltämään kansallislauluun…


Lähteitä ja lisätietoa | Allikad ja lisainfo

  1. Rumeenlased mängisid Eestile Soome hümni, Postimees 15.10.2013
  2. Seppo Zetterberg, Suomen sillan kulkijoita, Kustannusosakeyhtiö Siltala 2015
  3. Niilo Liakka, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Kyläkirjaston Kuvalehti, B-sarja 12/1900
  4. Julius Leopold Fredrik Krohn, Kyläkirjaston Kuvalehti 15.10.1888
  5. Carl Robert Jakobson, Kooli Lugemise raamat. 1. jagu : 80 pildiga, H. Laakmann 1867
  6. Tahtovatko Suomen kansakoulunopettajat jäädä takapajulle? Sanomia Turusta 21.7.1892
  7. I. I Iltanen (Isak Johan Ingberg), Moniäänisiä lauluja nuorisolle, G. E. Eurén 1862
  8. Hämeenlinnan kirjapräntistä ulostullut, Hämäläinen 8.6.1862
  9. Kommissionimaanmittari Iisakki Juhana Inberg, Hämeen Sanomat 19.12.1893
  10. Uutisia maaseudulta. Iisakki Juhana Inberg, Suometar 19.12.1893
  11. Isak Johan  Inberg, Suomen elämäkerrasto, toim. Ilmari Heikinheimo, WSOY 1955
  12. Terttu Honkala, Hämäläinen merkkimies, komissiomaanmittari I. J. Inberg 1835–1893, Tampereen seudun sukututkimusseuran vuosikirja 1989
  13. Aukusti Simelius, Juhana Bäckvall : Muutamia piirteitä, Aika 8/1916
  14. Kokous Neliäänisiä Lauluja : Mies-äänillä laulettavia : Sanat ja nuotit : 1:n wihko : sisältävä 35 laulua, toimittanut Heinrich Wächter 1867
  15. Artturi Järviluoma, Heinrich Herman Wächter, Suomen Kuvalehti 4/1918
  16. Heinrich Wächter. Huomattavan musiikkisivistyksemme uranuurtajan merkkipäivä, Uusi Aura 13.1.1918
  17. Heikki Klemetti, Heinrich Wächter, 100-vuotismuisto, Säveletär 1–2/1918
  18. Aleksanteri Rahkonen, Sääskiä : runollisia kokeita : 1. parvi, C. J. Wikberg 1865
  19. Aino Undla-Põldmäe, Koidula suhted Soomega I, Keel ja Kirjandus 8/1970
  20. Aino Undla-Põldmäe, Koidula suhted Soomega II, Keel ja Kirjandus 9/1970
  21. J.R. Aspelin, Laulujuhla Tartossa V, Uusi Suometar 9.8.1869
  22. A. Oksanen (August Ahlqvist), Säkeniä, kokous runoutta : Ensimmäinen parvi, SKS 1860
  23. V. Neuvonen, Laulun opetus nuorisoseuroissa, Haydn vs. Genetz, Karjala 16.2.1908
  24. J. V. Jannsen, Eesti laulik : 125 uut laulo, H. Laakmann 1860
  25. Eesti Lauliko wisi-ramat : 120 uut laulo-wisi, Estima käib ülle keige, H. Laakmann 1862
  26. Gustav Suits, Jannseni’i ”Eesti laulik”, Eesti Kirjandus 10/1933
  27. I laulupidu. Eestirahwa 50-aastane priuse Jubelipiddo, Eesti Laulu- ja Tantsupeo SA
  28. 50 Koulu-Laulua : Sanat ja Nuotit Yksi- ja Kaksi-Ääniselle Laulannolle, Heinrich Wächter 1864
  29. Eestirahwa 50-aastase Jubelipiddo-Laulud, Vanemuine Selts 1869
  30. Studenternas Majfest, Morgonbladet 18.5.1848
  31. Fredrik Pacius, Vårt Land, Fänrik Ståls sägner: en samling sånger af Johan Ludvig Runeberg, nuottiliite, Porvoo 1848
  32. Vänrikki Stoolin Tarinat, runoilijan luvan saanut suomennos, kustantaja J. Krohn 1867
  33. Pekka Linnainen, Ovatko Maamme-laulun vironkieliset sanat todella vanhemmat kuin suomenkieliset? Uusi Suomi 13.5.2015
  34. Hr Behms skola, inemot 80 elever, Wiborg 3.7.1857
  35. Den 7 September, Behmska skolans elever, Wiborg 9.9.1856
  36. Saimaan-Kanavan aukaisemisesta, Sanan-Lennätin 13.9.1856
  37. Karl Th. Hällström, Richard Faltin Viipurissa, Karjala 16.6.1918
  38. Riikka Siltanen, Richard Faltinin (1835–1918) elämä, opinnäytetyö, Metropolia 2010
  39. Järvamaan esipappi Gustav Rinne on kuollut, Uusi Suometar 8.10.1895
  40. St. Petri, Gustav Felix Rinne in Wiborg, Weissensteiner Anzeiger, 16.4.1912
  41. Vaimuliku koorilaulu algpäevilt Eestis, Eesti Sõna 27.5.1944
  42. 32 laulo nelja heälega laulda, mis Maa-rahwa lauljattele römuks ja kassuks on sowinud ja kirja pannud G. F. Rinne, Reigi kihhelkonna öppetaja, H. Laakmann, Tartto 1868
  43. O. A. F. Lönnbohm, Kirje Hiidenmaalta, Uusi Suometar 24.8.1877
  44. Eesti hümni autorid, Riigikantselei
  45. August Annist, Meie hümni algupära, Eesti Kirjandus 10/1937
  46. Artur Vahter, Mu isamaa… Mis on su hümn? Sirp ja Vasar 5.8.1988
  47. Malle Salupere, Jannsen kui eesti laulupidude isa ning koorilaulukultuuri edendaja, Muusika 11.7.2019
  48. Samling af valda sångstycken för gymnasier-, real-, elementar- och fruntimmerskolor, utgifven af Heinrich Wächter, Leipzig 1858
  49. Musikalisk Litteratur. Samling af valda sångstycken, Åbo Underrättelser 31.12.1858
  50. Reijo Pajamo, Heinrich Wächter (1818-1881) ja laulunopetuksen uudistus, luentovideo, Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura 8.9.2018
  51. Ovatko Wächter’in koululaulut soveliaita kansakouluille, Kansakoulu 15.10.1878
  52. Kaksiäänisiä lauluja kansakouluille : 1. vihko, toimittanut Anton Rikström (myöh. Valtavuo), Viipuri 1884
  53. Wanemuine kandle healed. Tõine jagu : nelja healega meeste koorid, Carl Robert Jakobson, K. Wänja 1871
  54. Eestirahwa teise Üleüldise Laulu-Pidu Meestekoorid, Vanemuine Selts 1877
  55. Eesti tänu-laulu-pidu laulud, Tallinna 1880
  56. Lea Laitinen, Maamme-laulun versioita: suomennoksia ja muunnelmia, Virittäjä 2008
  57. Oh Hiomaa, sa meresaar (Hiiumaa hümn), Kärdla ÜG õpilased 21.02.2013, YouTube