Maamme-laulu ja kadonneen kertosäkeen tapaus

Isak Johan Inbergin sovittaman Maamme-laulun (1862) ja Viron 1. laulujuhlien Mu isamaa, mu õnn ja rõõm -laulun (1869) nuottivertailu”Suomella ja Virolla on sama kansallislaulu”, näin sanotaan, mutta eihän se ole totta. Toinen lauletaan kertosäkeellä ja toinen ilman. Niinpä virolainen voittaja saattaa kuulla palkintojenjaossa Suomen kansallislaulun – tai päinvastoin. Mistä moinen on peräisin ja kuka siitä kantaa vastuun? 1 2 3

Tapaus vaatii salapoliisityötä. Alustavasti epäilyksenalaisia asiassa ovat journalisti Johann Voldemar Jannsen Tartosta, urkuri Heinrich Hermann Wächter Viipurista ja maanmittari Isak Johan Inberg Hämeenlinnasta. Jäljet vievät 150 vuoden päähän ja Viron ensimmäisille laulujuhlille.

Johann Voldemar Jannsen (1819–1890)

Johann Voldemar Jannsen (1819–1890) – Eesti Kirjandusmuuseum

Avunannosta tutkittavana ovat myös yliopistomiehet Yrjö Koskinen ja Julius Krohn. Ensin mainittu on käynyt Tartossa kesäkuussa 1867 viettäen aikaa kansallismielisessä Jannsenin perheessä. Mukanaan seuranneen Krohnin kerrotaan tällöin opettaneen Lydia-tyttärelle, myös Koidulana tunnetulle, Maamme-laulun sävelmän ja jättäneen hänelle sen suomenkieliset sanat. Suomeen palattuaan Koskinen on osoittanut perheelle postilähetyksiä, mm. nuotistoja, samoin Viro-kiihkoisena tunnetulle Carl Robert Jakobsonille.4 5 6

Jannsenit olivat pyytäneet vieraaltaan suomalaisia neliäänisiä mies­kuoro­lauluja laulujuhlien tarpeisiin, Jakobson myös sävelmiä lukukirjansa runoihin. Johto­langat vievät Koskisen postittamiin nuotteihin. Miten jäljittää ne nuotit, joista Jannsen sovitti Viron tulevan kansallis­laulun Mu isamaa, mu õnn ja rõõm? Jos ne tulivat Koskisen postissa, vaihtoehdot jäävät vähiin. Ennen laulujuhlia ehdittiin suomeksi julkaista vain kaksi neliäänistä, ”maallista” laulukirjaa – ja Maamme-laulun sisälsi kumpikin.7 8

Kartanpiirtäjä epäiltynä todennäköisin perustein – urkurista aihetodisteita

Suomenkielinen lauluharrastus oli 1800-luvun puoliväliin saakka kirkollista ja lukkarivetoista, eivätkä nuottikirjat sisältäneet iloluontoisia, maallisia – tai edes isänmaallisia lauluja. Ensimmäinen suomen­­kielinen ja neliääninen mieskuoroille tarkoitettu lauluvihko Moniäänisiä lauluja Nuorisolle julkaistiin vuonna 1862. Sen kokosi tunnettu kartografi I. J. Inberg käyttäen tekijänimeä I. J. Iltanen. Kokoelman avasi Oulun kappalaisen Johan Bäckwallin vuonna 1857 kääntämä Maamme-laulu.9 10 11 12 13 14 15 16

Isak Johan Inberg eli I.J. Iltanen (1835–1893) – Suomen Elämäkerrasto, WSOY 1955

Isak Johan Inberg (1835–1893) – Suomen Elämäkerrasto 1955

Toinen ennen laulujuhlia kuoroille julkaistu nuottikirja oli Kokous Neliäänisiä Lauluja, jonka Viipurin ruotsalais-saksalaisen Pietari-Paavalin kirkon urkuri ja kaupungin koulujen musiikin­opettaja Heinrich Wächter kokosi vuonna 1867. Maamme-laulu sisältyi Aleksanteri Rahkosen käännöksenä vuodelta 1865.17 18 19 20 21

Kirjallisuus­historioitsija Aino Undla-Põldmäe kirjoitti vuonna 1970 artikkelin Koidulan Suomen-suhteista, jossa hän sivusi Jakobsonin Kurgjan maatilalta löytämiään tekstejä ja nuotistoja. Joukossa oli Wächterin kokoelma, jonka tutkija oletti saaduksi Koskiselta. Ansiokas artikkeli luovi taitavasti sensuurin aalloilla:

Wächterin toimittaman kokoelman ensimmäisestä vihkosta löytyvät muun muassa Oksasen ”Suomen valta” (Franz Abtin sävelmä), joka laulettiin ensimmäisten laulujuhlien kuorokilpailussa, ja Runebergin ”Vårt land” suomenkielisenä käännöksenä – ”Maamme”. 22 23

”Deutschland, Deutschland über alles” johdattaa virhepäätelmiin?

Tutkija kirjasi Suomen vallan kilpailulauluksi arkeologi J. R. Aspelinin lehtijutusta, joka mukaan Nouse, riennä, Suomen kieli esitettiin ”virolaisessa mukaelmassa hra Jannsenilta”. Wächter toki sovitti laulun Abtin sävelmään, mutta oletettavasti Aspelin tunnisti Saksalaisten laulun sävelmän, jolla Suomen valtaa kotimaassa laulettiin ja jonka runomittaan August Ahlqvist-Oksanen sen riimitti.24 25 26 27

Emil Genetzin vuonna 1905 kirjoittama nykyinen sävelmä syrjäytti Joseph Haydnin sävelmän lopullisesti vasta Suomen uusissa tasavaltalaisissa oloissa. ”Mukaelma” lienee ollut Eestimaa käib üle kõige, jonka Jannsen kirjoitti samaan sävelmään ja samana vuonna 1860 kuin Ahlqvist omansa. Tähän viittaa tutkijan toteamus: ”Vironkielisiä sanoja ei ole tähän mennessä onnistuttu löytämään.” 28 29 30 31

Savolaisen laulu kiristää silmukan…

I. J. Iltanen, Moniäänisiä lauluja Nuorisolle, 1862

I. J. Iltanen (I. J. Inberg), Moniäänisiä lauluja Nuorisolle, Hämeenlinna 1862

Viron ensimmäiset laulujuhlat olivat kolmipäiväiset. Ensimmäinen päivä oli varattu hengellisille lauluille, toinen maallisille ja kolmas edellä kerrottuun kuorokilpailuun. Maallisten laulujen konsertissa, paikallisen kalenterin mukaan 19. kesäkuuta 1869 – suomalaisessa kalenterissa 1. heinäkuuta – kuultiin Viron tulevan kansallislaulun ohella myös Karl Collanin säveltämä Savolaisen laulu.32

Koidula käänsi laulun Ahlqvistin alkuperäistekstin 1., 2., 9. ja 10. säkeistön pohjalta alkusanoilla Mu meeles seisab alati, jotka jäivät myös sen nimeksi. Lähdenuotisto oli neliääninen, kuten Jannsenin maaliskuussa 1869 Koskiselle lähettämä kiitoskirje osoittaa:

Teitä ehkä kiinnostaa saada tietää, että juhlamarssiksi tuli valituksi yksi Teidän hyväntahtoisesti meille lähettämistänne suomalaisista kvartettilauluista: Collanin ”Mun muistuu mieleheni nyt” etc.

Undla-Põldmäe näki vaivaa, mutta ei löytänyt kiitosta vastaavaa nuotistoa. Hän mainitsee vain Wächterin vuonna 1864 kokoaman 50 Koulu-Laulua, mutta siinä laulu oli kaksiääninen ja kolmesta säkeistöstäkin vain ensimmäinen vastasi käännöstä.33

Nuottiviivasto antaa tuomion – ja epäilyksen

Wächterin neliäänisissä on 35 kuorolaulua, mutta ei Savolaisen laulua. Sen sijaan Jannsenin kiitosta ja Koidulan käännöstä vastaa Inbergin kokoelma, johon Savolaisen laulu sisältyy niin neliäänisenä kuin kaikkien 11 säkeistön kera. Nuotisto sisältää 18 laulua: Maamme-laulun ja Savolaisen laulun ohella Aspelinin muistaman Suomen vallan Haydnin sävelmällä. Maamme-laulun nuotit on jaettu viivasto­riveille täsmälleen samoin kuin Mu isamaa, mu õnn ja rõõm laulujuhlien vihkossa, mikä herättää oletuksen, että Jannsen käytti Savolaisen laulun ohella Inbergin nuotteja myös hymnissä.34 35

Tarkemmin verratessa Inbergin nuoteista löytää muutaman eron. Niissä Jannsen näyttää seuraavan Fredrik Paciuksen alkuperäisiä nuotteja, joilla oli toki ollut 20 vuotta aikaa ehtiä Tarttoon. Toisaalta samoihin kohtiin sopivat Wächterin nuotit. Kaikissa versioissa säkeistö päättyy hiukan eri nuotein. Varmuudella ei voi sanoa, käyttikö Jannsen tiettyjä vai useampia nuotteja, sillä hän kiittää Koskista erityisesti vain Savolaisen laulun nuoteista ja mainitsee nimeltä Collanin, muttei Paciusta.

Oletettavasti Jannsen oli perillä Vårt Landin asemasta Suomessa, ja ajatus sen virontamisesta saattoi viritä jo ennen fennomaanien vierailua. Esimerkiksi tallinnalainen Revalsche Zeitung ja tarttolainen Dörptsche Zeitung kutsuivat laulua jo elokuussa 1863 – Aleksanteri II:n vierailtua Suomessa – nimellä das finnländische Nationallied, ”suomenmaalainen kansallislaulu”. Keskustelupiirissä Inbergin nuotit olivat ainakin Krohnin tiedossa, sillä hän oli arvostellut kokoelman tuoreeltaan vuonna 1862. Sen sijaan Wächterin neliääniset ilmestyivät vasta syksyllä miesten palattua kotiin.36 37 38 39 40 41

Heinrich Wächter (1818–1881) – Suomen Kuvalehti 4/1918

Heinrich Wächter (1818–1881) – Suomen Kuvalehti 4/1918

Tutkintalinja kääntyy Krohnin musiikinopettajaan

Joka tapauksessa nuotistot osoittavat, ettei Jannsen ole poistanut eikä edes voinut poistaa kertosäettä, sillä kertaus­merkit puuttuivat nuoteista alkuaankin. Hän seurasi niitä uskollisesti. Inbergiä ja Wächteriä on turha moittia, sillä kertausmerkkejä ei ole myös alkuperäisissä Paciuksen miesäänille sovittamissa nuoteissakaan, joista hän harjoitutti Vårt Landin ensiesitykseen Flora-juhlassa 13. toukokuuta 1848 ja jotka itse J. L. Runeberg samana vuonna liitti Vänrikki Stoolin tarinoiden ensipainokseen.42 43

Tutkimuslinja kääntyy Heinrich Wächteriin, joka saapui Viipuriin keväällä 1845 ja vaikutti kaupungissa laulunopettajana elämänsä loppuun. Mahdollisesti hänen opetustaan nauttivat myös Viipurin lukiosta ylioppilaiksi päässeet Julius Krohn, Aleksanteri Rahkonen ja Kaarlo Slöör. Kolmikko kuului ”viiteen vänrikkiin”, työryhmään, joka riimitti Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäisen kokonais­suomennoksen ja myös ne sanat, jotka vakiintuivat Maamme-lauluun – oletettavasti samat, jotka Krohn jätti Koidulalle.44 45

Alusta alkaen Wächter opetti myös Behmin koulussa, sisä­oppi­laitoksessa, joka avattiin vuonna 1853 koulimaan Pietarin varakkaiden saksalais­perheiden poikia. Heille tarjottu laulun- ja soitonopetus oli korkeatasoista. Vuonna 1856 Saimaan kanavan avajaisissa Behmin kuoropojat esittivät Vårt Landin jopa keisarile – johtajanaan pari viikkoa aiemmin Leipzigista toiseksi musiikin­opettajaksi saapunut Richard Faltin, tuleva Paciuksen seuraaja Helsingin yliopiston musiikin­opettajana.46 47 48 49 50 51

Gustav Felix Rinne (1831–1895)

Gustav Felix Rinne (1831–1895), Tarton yliopiston Estonia-korporaation jäsen, kuvaaja C. Schmidt – Rahvusarhiiv

Sivuhaara Viipurista Hiidenmaan kautta Tarttoon?

Behmin koulun opettajakuntaan liittyi kaksi vuotta ennen Faltinia hiidenmaalainen Gustav Felix Rinne, joka oli Tarton yliopistosta valmistunut Reigin kirkko­herran poika. Hän oli teologi, mutta sai Wächterin ja Faltinin työtoverina hyvät valmiudet myös musiikki­kasvatukseen. Vuonna 1860 Rinne palasi isänsä apulais­papiksi ja ryhtyi herättämään kotisaarensa laulu­harrastusta. Hän perusti Reigiin kirkkokuoron, jonka kehittyi nopeasti ja toi esikuvana kuorot myös muihin Hiidenmaan seurakuntiin.52 53 54

Vuonna 1865 Rinne seurasi isäänsä Reigin kirkkoherrana ja kirjoitti esipuheen ”maarahvaan laulajille” kokoamaansa vihkoon 32 Laulo nelja heälega laulda, johon sisältyi nuottiopetusta ja 32 neliäänistä kuorolaulua. Viimeisenä oli kuuden säkeistön mittainen Hiomaa- ehk issamaa-laul, jonka Rinne oli kirjoittanut Viipurista tuttuun Paciuksen sävelmään – kertosäkeettä kuten Jannsenkin.55 56

Sittemmin Hiidenmaan hymninä tunnettu laulu on jäänyt kiistanalaiseksi mahdollisena Jannsenin lähteenä Viron kansallis­laululle. Rinne painatti 72-sivuisen kuorovihkonsa Tartossa vuonna 1868 samassa H. Laakmannin kirjapainossa ja saman sensuurin hampaissa kuin juhlajärjestäjä, lauluseura Vanemuine ohjelmavihkonsa. Kirkollinen sensori Adalbert Hugo Willigerode, joka muodollisesti johti laulu­juhlien järjestely­toimikuntaa, päiväsi siunauksensa Rinnen vihkolle 15. marraskuuta 1867 ja ohjelmavihkolle 29. huhtikuuta 1869. Samaan aikaan kvartettilauluja keränneen Jannsenin perheen voisi olettaa olleen perillä vastaavista vironkielistä kuorolaulua edistävistä hankkeista – ehkä jopa Rinnen yhteyksistä Viipurin musiikkipiireihin. Joka tapauksessa vihkojen toinen yhteinen sävelmä, Beethovenin koraali Jumalan kunnia luonnossa oli itsenäinen käännös ja sovitus.57 58 59 60

Vaikkakin Rinnen nimi kuulostaa suomelta tai virolta, hänen sukujuurensa juontavat Keski-Saksan Hildesheimiin. Työvuosina syntyneet suhteet Viipuriin ja sen saksalaissukuihin säilyivät kuitenkin tiiviinä – sukupolvet ylittäen. Rinne itse löysi puolisonsa Sesemannien kauppiassuvusta ja perheen tytär Frankenhaeuserien lääkärisuvusta. Rovasti Gustav Rinne ja neiti Clara Sesemann vihittiin Pietari-Paavalin kirkossa 16. elokuuta 1866. Hyvin oletettavasti musiikista vastasi kirkon urkuri ja sulhasen entinen kollega, nuottimestari Heinrich Wächter. Mahdollisesti läsnä oli myös morsiamen serkku ja ikätoveri Lydia Sesemann – tuleva Suomen ensimmäinen tohtoriksi väitellyt nainen.61 62 63 64 65

Wächterin vihkot – laulua keventävät, mutta todisteena raskauttavat

Tutkimus palaa Wächteriin, joka kokosi ja myös kustansi Suomen ensimmäiset koulu­­laulu­­kirjat sekä opettajien tueksi ensimmäisen suomenkielisen musiikkiopin. Sibelius-Akatemian emeritus­professori Reijo Pajamo on kuvannut Wächteriä aikansa modernistina ja koulujen 1800-luvun laulunopetuksen uudistajana. Laulukirjoista ensimmäinen oli vuonna 1858 julkaistu ruotsin­kielinen Samling af Valda Sångstycken för Skolorna, johon sisältyi myös kaksi suomen­kielistä laulua. Ensimmäisenä lauluna oli Vårt Land kerto­säkeellisenä sovituksena – ja näin ehkä ensimmäistä kertaa painettuna.66 67 68 69

Syntymaamme, 50 Koulu-Laulua 1864

”Syntymaamme” Heinrich Wächterin kokoelmassa ”50 Koulu-Laulua”, tuntematon kääntäjä, 1864

Vuonna 1864 ilmestyi ensimmäinen suomen­kielinen koulu­laulu­kokoelma 50 Koulu-Laulua, joka sisälsi laulun kolmen säkeistön mittaisena ja kertosäkeellisenä nimellä Syntymaamme.70 71

Wächterin kokoelma oli käytetyin laulu­kirja suomenkielisissä kouluissa 1880-luvulle saakka. Seuraavissa painoksissa Maamme-laulun nimi ja suomennos hakeutuivat nykymuotoonsa, mutta kerto­säe pysyi ja löysi tiensä muidenkin kokoelmiin. Viipurin kansakoulujen tarkastaja Anton Rikström julkaisi vuonna 1884 laulukirjan Kaksiäänisiä lauluja kansakouluille, jonka Maamme sisälsi kaikki 11 säkeistöä, mutta myös kertausmerkit.72 73

Koskisen Jakobsonile lähettämä Kokous Neliäänisiä Lauluja ilmestyi vuonna 1867. Sen vaikutus kaikui kaksilla seuraavilla laulujuhlilla, 1879 Tartossa ja 1880 Tallinnassa, joille siitä kantautui sävelmiä Jakobsonin vuonna 1871 julkaiseman nuotiston kautta.74 75 76

Kirjallinen todistelu osoittautuu sisäisesti ristiriitaiseksi

Vaikkakin Jannsen kiitti Inbergin nuotteja, saattoi hän tosiaan tutustua Wächterin neliäänisiin. Näin juolahtaa mieleen, kun vertaa Rahkosen ja Jannsenin säkeitä: ”Oi, maamme, maamme, isänmaa, soi sana kallis sa!” / ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm, kui kaunis oled sa!” – Ajatuskulku tosin mutkistuu, jos ottaa rinnalle myös Hiidenmaan hymnin: ”Oh Hiiumaa, sa meresaar, kui armas oled sa!” 77 78

Kokous neliäänisiä lauluja : mies-äänillä laulettavia : sanat ja nuotit : 1. vihko : sisältävä 35 laulua, Heinrich Wächter 1867

Kokous Neliäänisiä Lauluja Mies-äänillä laulettavia, Viipuri 1867. – Heinrich Wächterin omistus Karl Collanille.

Undla-Põldmäe löysi Koidulan käsikirjoitusten joukosta Maamme-laulun käännettynä saksan kieleen. Hänestä teksti oli jokseenkin sanatarkka käännös Wächterin kokoelmasta – ja ”se saattoi olla  tehty Jannsenia varten”. Havainnossa asui ristiriita: tutkija Malle Saluperen mukaan saksannos katkeaa kuudennessa säkeistössä, mutta Wächterin nuoteissa on vain neljä ensimmäistä.79

Inbergillä on kuusi säkeistöä: 1., 2., 3., 7., 8. ja 9. säkeistö, mutta Bäckvallin ja Rahkosen teksteissä on merkittäviä eroja.

Varteenotettavampi käännöslähde ovat ne Maamme-laulun sanat, jotka Krohn antoi Koidulalle kesäkuussa 1867. Oletettavasti Krohn halusi jättää uunituoreen suomennoksen, joka oli hänen oman työryhmänsä käsialaa ja julkaistu toukokuussa Länsi­suomalaisen osakunnan toimittamassa Penni-kirjastossa Suomen kansalle, juuri sopivasti ennen matkaan lähtöä. Undla-Põldmäen havaitsemaa sanatarkkaa yhteyttä Wächterin nuotistoon selittää Rahkosen itsenäisen suomennoksen sukulaisuus ja jalostuminen Krohnin ryhmässä. Enimmät erojen nyanssit tuskin välittyivät saksan kieleen: ”On maamme köyhä, olkoon niin, jos kultaa tahtoo ken.” / ”On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaipaa ken.” 80 81 82

Seuraava suomenkielinen mieskuorolaulukirja oli vuonna 1871 julkaistu Ylioppilaslauluja-kokoelman ensimmäinen vihko, jonka toimitti vasta 24-vuotias tenorilaulaja ja laulunopettaja Taavi Hahl. Tässä vihkossa Maamme-laulu sai sen suomenkielisen muodon, jossa se tänään tunnetaan. Tekstiksi Hahl valitsi vain kaksi Krohnin ryhmän kääntämää säkeistöä, ensimmäisen ja viimeisen. Viime silauksena hän nykyaikaisti ”pohjaisen” pohjoiseksi. Kertausmerkit mieskuorot saivat kuitenkin eteensä vasta  2. painoksessa, joka ilmestyi Hahlin kuoleman jälkeen vuonna 1881. Sekakuoroille hän lisäsi ne jo vuonna 1879 laulukirjan Sävelistö, kaikuja laulustamme ensimmäisessä vihkossa.83 84 85 86 87

Loppulausunto: Cygnaeus ja Wächter syyte- tai kiitosharkintaan

”Kertosäkeen tapauksen” johtolangat kiertyvät Viipurissa – ja Heinrich Wächterin ympärille. Täältä Krohn välittää Wächterin vihkoja Helsingin koululaisille, täällä hänen Leopold-isänsä soittaa selloa Wächterin ja Faltinin kvartetissa, Rahkonen kääntää Wächterin lauluja, Rinne avioituu Wächterin urkujen saattamana ja lukiolaisena myös Hahl saattaa nauttia Wächterin opetusta.88 89 90 91

Täällä Wächter ryhtyy poistamaan ”turhamaista, kuivankiskoista opetustapaa”. Behmin koulun ohella hän ehtii opettaa ”kunnollista iloista laulua” Viipurin lukiossa ja tyttökoulussa sekä ala- ja yläalkeis­koulussa – opetuskielenään yleensä ruotsi, mutta suomenkielisiäkin lauluja laulattaen.

Merkille pantavaa on, että kuoroille Wächter sovittaa Maamme-laulun vielä vuonna 1867 vanhaan tapaan ilman kertosäettä. Mahdollisesti hän kokee sen pitkittävän täyttä 11 säkeistön esitystä. Kouluissa kertosäe taas avittaa pedagogisesti lauluun yhtymistä ja sen omaksumista.

Kertosäkeen isäksi Wächter on selkeä epäilty. Kantaako hän vastuun kansallislaulujen erosta? Jakaako sitä kansakoulun isä Uno Cygnaeus, joka toi laulun pakolliseksi oppiaineeksi – ja jolta Wächter kysyi sopivia tekstejä lauluvihkoonsa?92 93 Eron sijasta Jannsen pyrki samuuteen ja seurasi suomalaisia nuotteja. Sitten sama laulu opittiin kouluissa kertosäkeellä eri lauluksi. Niinhän siinä kävi.

Vårt Land -hymni Fredrik Paciuksen alkuperäisenä neliäänisenä sovituksena Flora-juhlaan Akademiska Sångföreningenin mieskuorolle (1848), I. J. Inbergin kokoelmassa "Moniäänisiä lauluja Nuorisolle" (1862). J. V. Jannsenin sovittamana Viron 1. laulujuhlien ohjelmassa (1869) ja Heinrich Wächterin kuorovihkossa "Kokous Neliäänisiä Lauluja (1867).

Vårt Land -hymni Fredrik Paciuksen alkuperäisenä neliäänisenä sovituksena Flora-juhlaan Akademiska Sångföreningenin mieskuorolle (1848) sekä I. J. Inbergin kokoelmassa ”Moniäänisiä lauluja Nuorisolle” (1862), Heinrich Wächterin kuoro­vihkossa ”Kokous Neliäänisiä Lauluja (1867) ja J. V. Jannsenin sovittamana Viron 1. laulujuhlien ohjelmassa (1869).


LYHYESTI:  Maamme-laulun erilaistumisen vuodet

1846
Kevätkesä: J. L. Runeberg kirjoittaa 11 säkeistön mittaisen Vårt Land -runon.
1848
Toukokuu: Fredrik Pacius säveltää Vårt Land -runon mieskuorolle ja soittokunnalle esitettäväksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Flora-juhlassa.
1858
Marraskuu: Heinrich Wächter painattaa Suomen ensimmäisen koululaulukirjan Samling af Valda Sångstycken – ja oletettavasti samalla ensi kerran Vårt Landin kertosäkeellisenä.
1862
Elokuu: Isak Inberg julkaisee ensimmäisen suomenkielisen mieskuoro­­laulujen ­kokoelman Moni­äänisiä lauluja Nuorisolle, johon sisältyy neliääninen Maamme ilman kertosäettä.
Joulukuu: Julius Krohn kirjoittaa Inbergin kokoelmasta Mehiläinen-lehdessä.
1863
Heinäkuu: Keisari Aleksanteri II paljastaa Helsingissä päänsä Vårt Landille.
Elokuu: Viron lehdet kutsuvat sävelmää Suomen kansallislauluksi.
1864
Heinäkuu: Heinrich Wächter julkaisee ensimmäisen suomenkielisen koululaulukirjan 50 Koulu-Laulua, johon sisältyy kertosäkeellinen Vårt Land nimellä Syntymaamme.
1867
Toukokuu: Julius Krohnin,  B. F. Godenhjelmin, Aleksanteri Rahkosen, Kaarlo Slöörin ja Antti Törneroosin runoilijaryhmänä kääntämät – ja nykypäivään vakiintuneet – Maamme-laulun suomen­kieliset sanat julkaistaan Länsisuomalaisen osakunnan Penni-kirjastossa.
Kesäkuu: Julius Krohn jättää Maamme-laulun sanat Jannsenin perheelle.
1868
Maaliskuu: J. V. Jannsen kiittää Yrjö Koskista suomalaisten neliäänisten mieskuorolaulujen kokoelmasta, johon sisältyi Savolaisen laulu. Kiitosta vastaa vain Inbergin nuotisto.
1869
Kesä/heinäkuu: J. V. Jannsenin kolmisäkeistöiseksi kirjoittama ja suomalaisista nuoteista sovittama Mu isamaa, mu õnn ja rööm esitetään Viron 1. laulujuhlilla.
1871
Lokakuu: Taavi Hahl julkaisee mieskuorolaulukirjan Ylioppilaslauluja, 1. vihko, johon sisältyy kertosäkeetön Maamme tekstinään Runebergin runon 1. ja 11. säkeistö Krohnin ryhmän kääntämänä – paitsi sana pohjainen, jonka korvaa pohjoinen. Näin vakiintuukin.
1879
Joulukuu: Taavi Hahl julkaisee sekakuoroille tarkoitetun laulukokoelman Sävelistö, kaikuja laulustamme, 1. vihko, johon sisältyy kertosäkeellinen Maamme-laulu.
1881
Lokakuu: Maamme löytää muotonsa Ylioppilaslaulujen 1. vihkon 2. painoksessa:
1.  Paciuksen sävelmä
2.  säkeistöjen 3.–6. säkeet kerraten
3.  tekstinä Krohnin ryhmän käännös
4.  Runebergin runon 1. ja 11. säkeistöstä,
5.  mutta laulaen pohjaisen sijasta pohjoisesta.
– – – – – – –
1992
Heinäkuu: Viron olympiavoittajalle Erika Salumäelle soitetaan Maamme-laulu.

Fredrik Pacius, Emil Wikström 1895, Kaisaniemi13.5.2015

Ovatko Maamme-laulun vironkieliset sanat todella vanhemmat kuin suomenkieliset?

Muutamia vuosia sitten satuin ystävälliseen väittelyyn siitä, onko Suomella vai Virolla varhaisempi ”esikoisoikeus” Fredrik Paciuksen säveltämään kansallislauluun…


13.5.2017

Kierros Hietaniemessä 150-vuotiaan suomenkielisen Maamme-laulun kunniaksi (2017)

Maamme-laulun kulttuurihistoria hautojen kertomana Helsingin Hietaniemessä, jossa lepäävat säveltäjä Fredrik Pacius ja laulun suomalaisten sanojen työstäjät…


Lähteitä ja lisätietoa | Allikad ja lisainfo

  1. Rumeenlased mängisid Eestile Soome hümni, Postimees 15.10.2013
  2. Täna 25 aastat tagasi võitis taasiseseisvunud Eesti esimese OM-kulla, Erika Salumäen haastattelu ja Barcelonan palkintojenjako 1992 : video 1:25 min –, ERR 31.7.217
  3. Heldur Saade, Higi tuli otsaette, kui Erikale mängiti Eesti hümni asemel Soome hümni, Barcelonan vuoden 1992 olympialaisissa Viron sinimustavalkea lippu nousi Erika Salumäen kunniaksi ylösalaisin Suomen kansallislaulun soidessa, Muusikaleht 3–4/1993
  4. Seppo Zetterberg, Suomen sillan kulkijoita, Kustannusosakeyhtiö Siltala 2015
  5. Niilo Liakka, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Kyläkirjaston Kuvalehti, B-sarja 12/1900
  6. Julius Leopold Fredrik Krohn, Kyläkirjaston Kuvalehti 15.10.1888
  7. Carl Robert Jakobson, Kooli Lugemise raamat. 1. jagu : 80 pildiga, H. Laakmann 1867
  8. Tahtovatko Suomen kansakoulunopettajat jäädä takapajulle? Sanomia Turusta 21.7.1892
  9. Inberg, Iisakki Juhana (1835–93), Tietosanakirja 3, Tietosanakirja-Osakeyhtiö 1911
  10. I. J. Iltanen (Isak Johan Inberg), Moniäänisiä lauluja nuorisolle, G. E. Eurén 1862
  11. Hämeenlinnan kirjapräntistä ulostullut, Hämäläinen 8.6.1862
  12. Kommissionimaanmittari Iisakki Juhana Inberg, Hämeen Sanomat 19.12.1893
  13. Uutisia maaseudulta. Iisakki Juhana Inberg, Suometar 19.12.1893
  14. Isak Johan  Inberg, Suomen elämäkerrasto, toim. Ilmari Heikinheimo, WSOY 1955
  15. Terttu Honkala, Hämäläinen merkkimies, komissiomaanmittari I. J. Inberg 1835–1893, Tampereen seudun sukututkimusseuran vuosikirja 1989
  16. Aukusti Simelius, Juhana Bäckvall : Muutamia piirteitä, Aika 8/1916
  17. Kokous Neliäänisiä Lauluja : Mies-äänillä laulettavia : Sanat ja nuotit : 1:n wihko : sisältävä 35 laulua, toimittanut Heinrich Wächter 1867
  18. Artturi Järviluoma, Heinrich Herman Wächter, Suomen Kuvalehti 4/1918
  19. Heinrich Wächter. Huomattavan musiikkisivistyksemme uranuurtajan merkkipäivä, Uusi Aura 13.1.1918
  20. Heikki Klemetti, Heinrich Wächter, 100-vuotismuisto, Säveletär 1–2/1918
  21. Aleksanteri Rahkonen, Sääskiä : runollisia kokeita : 1. parvi, C. J. Wikberg 1865
  22. Aino Undla-Põldmäe, Koidula suhted Soomega I, Keel ja Kirjandus 8/1970
  23. Aino Undla-Põldmäe, Koidula suhted Soomega II, Keel ja Kirjandus 9/1970
  24. J.R. Aspelin, Laulujuhla Tartossa V, Uusi Suometar 9.8.1869
  25. Konrad Emil Holm, Det Sjungande Finland I, 50 Inhemska Sånger vid Pianoforte, N:o 7 Suomen valta (Nouse, riennä, Suomen kieli), Joseph Haydn – A. Oksanen, K. E. Holms Förlag 1869
  26. Suomen valta, säv. Joseph Haydn, sanat A. Oksanen, laulu Abraham Ojanperä, pianosäestys Oskar Merikanto, Gramophone Concert Record. Helsinki 1906
  27. A. Oksanen (August Ahlqvist), Säkeniä, kokous runoutta : Ensimmäinen parvi, SKS 1860
  28. V. Neuvonen, Laulun opetus nuorisoseuroissa, Haydn vs. Genetz, Karjala 16.2.1908
  29. J. V. Jannsen, Eesti laulik : 125 uut laulo, H. Laakmann 1860
  30. Eesti Lauliko wisi-ramat : 120 uut laulo-wisi, Estima käib ülle keige, H. Laakmann 1862
  31. Gustav Suits, Jannseni’i ”Eesti laulik”, Eesti Kirjandus 10/1933
  32. I laulupidu. Eestirahwa 50-aastane priuse Jubelipiddo, Eesti Laulu- ja Tantsupeo SA
  33. 50 Koulu-Laulua : Sanat ja Nuotit Yksi- ja Kaksi-Ääniselle Laulannolle, Heinrich Wächter 1864
  34. Eestirahwa 50-aastase Jubelipiddo-Laulud, Vanemuine Selts 1869
  35. Küllo Arjakas, Eesti hümn, Menu Kirjastus 2012. – Ansiokas kokonaisesitys ei mainitse lainkaan Inbergin kokoelmaa. Olisiko se jäänyt Virossa vertailematta vielä vuonna 2012?  Kirjoittaja toki tuntee edellä mainitun Undla-Põldmäen artikkelin, josta ilmenee, miten Jannsenin kiittämä kokoelma jäi Eeva Niinivaaran ja Ago Künnapin etsintäavusta huolimatta löytymättä.
  36. Das finnländische Nationallied „Vårt Land“, Revalsche Zeitung 6.8.1863
  37. Das finnländische Nationalied „Vårt Land“, Dörptsche Zeitung 9.8.1863
  38. H. K. M. Suuriruhtinamme käynti, Suometar 4.8.1863
  39. Julius Krohn (Suonio), Nuottivihkosta ”Moniäänisiä lauluja nuorisolle toimittanut Iltanen, Mehiläinen 12/1862
  40. I bokhandeln har nyligen utkommit ”Kokous Neliäänisiä Lauluja Miesäänillä laulettavia”, Åbo Underrättelser 19.9.1867
  41. Uusien kirjain luettelo, Kirjallinen Kuukauslehti 11/1867
  42. Studenternas Majfest, Morgonbladet 18.5.1848
  43. Fredrik Pacius, Vårt Land, Fänrik Ståls sägner: en samling sånger af Johan Ludvig Runeberg, nuottiliite, Porvoo 1848
  44. Vänrikki Stoolin Tarinat, runoilijan luvan saanut suomennos, kustantaja J. Krohn 1867
  45. Pekka Linnainen, Ovatko Maamme-laulun vironkieliset sanat todella vanhemmat kuin suomenkieliset? Uusi Suomi 13.5.2015
  46. Hr Behms skola, inemot 80 elever, Wiborg 3.7.1857
  47. Den 7 September, Behmska skolans elever, Wiborg 9.9.1856
  48. Saimaan-Kanavan aukaisemisesta, Sanan-Lennätin 13.9.1856
  49. Robert Schweitzer, Die Wiborger Deutschen, Saksalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1993
  50. Seija Lappalainen, Fredrik Pacius ja Richard Faltin – kaks saksa muusikut Soome muusikaelu rajamas, Res Musica 1 – 2009
  51. Riikka Siltanen, Richard Faltinin (1835–1918) elämä, opinnäytetyö, Metropolia 2010
  52. Järvamaan esipappi Gustav Rinne on kuollut, Uusi Suometar 8.10.1895
  53. St. Petri, Gustav Felix Rinne in Wiborg, Weissensteiner Anzeiger, 16.4.1912
  54. Vaimuliku koorilaulu algpäevilt Eestis, Eesti Sõna 27.5.1944
  55. 32 laulo nelja heälega laulda, mis Maa-rahwa lauljattele römuks ja kassuks on sowinud ja kirja pannud G. F. Rinne, Reigi kihhelkonna öppetaja, H. Laakmann, Tartto 1868
  56. O. A. F. Lönnbohm, Kirje Hiidenmaalta, Uusi Suometar 24.8.1877
  57. Eesti hümni autorid, Riigikantselei
  58. August Annist, Meie hümni algupära, Eesti Kirjandus 10/1937
  59. Artur Vahter, Mu isamaa… Mis on su hümn? Sirp ja Vasar 5.8.1988
  60. Pekka Erelt, Kas papa Jannsen varastas Eesti hümni sõnad Hiiumaa pastorilt? Eesti Ekspress 20.6.2009
  61. Liivi Aarma, Põhja-Eesti vaimulike lühielulood 1525–1885, G. ja T. Aarma Maja 2007
  62. J. W. Ruuth, Viborgs stads historia : Andra bandet, Helsinki 1906
  63. Clara Maria Frankenhaeuser (Rinne), Reigi 1868 – Helsinki 1952, Geni.com
  64. Vihityt 16.8.1866, Venäjän juliaanisen kalenterin mukaan 4.8.1866, Viipurin saksalainen seurakunta, Historiakirjat, Suomen Sukututkimusseura
  65. Lydia Sesemann, kemisti, 1. suomalainen naisväittelijä, Tiedenaisia 2000
  66. Reijo Pajamo, Heinrich Wächter Suomen koulujen laulunopetuksen uudistajana, Koulu ja menneisyys XX, Suomen kouluhistoriallinen seura 1972
  67. Kort praktisk Sånglära. Inledning till författarens ”50 Koulu-Laulua” och ”Valda Sångstycken” : Vähäinen käytännöllinen Laulu-oppi. Johdatus toimittajan sovittamiin ”50 Koulu-Laulua” ja ”Valda Sångstycken”, esipuhe, Heinrich Wächter 1865
  68. Samling af Valda Sångstycken för Gymnasier, Real-, Elementar- och Fruntimmers-skolor, utgifven af Heinrich Wächter, Leipzig 1858
  69. Musikalisk Litteratur. Samling af valda sångstycken, Åbo Underrättelser 31.12.1858
  70. 50 Koulu-Laulua, ”tulee täyttämään sopivan laulukirjan suurta puutetta myöskin kansakouluissamme”, Koti ja koulu : sanomia lasten kasvattajille 30.7.1864
  71. Reijo Pajamo, Heinrich Wächter (1818–1881) ja laulunopetuksen uudistus, luentovideo, Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura 8.9.2018
  72. Ovatko Wächter’in koululaulut soveliaita kansakouluille, Kansakoulu 15.10.1878
  73. Kaksiäänisiä lauluja kansakouluille : 1. vihko, toimittanut Anton Rikström (myöh. Valtavuo), Viipuri 1884
  74. Wanemuine kandle healed. Tõine jagu : nelja healega meeste koorid, Carl Robert Jakobson, K. Wänja 1871
  75. Eestirahwa teise Üleüldise Laulu-Pidu Meestekoorid, Vanemuine Selts 1877
  76. Eesti tänu-laulu-pidu laulud, Tallinna 1880
  77. Lea Laitinen, Maamme-laulun versioita: suomennoksia ja muunnelmia, Virittäjä 2008
  78. Oh Hiomaa, sa meresaar (Hiiumaa hümn), Kärdla ÜG õpilased 21.02.2013, YouTube
  79. Malle Salupere, Jannsen kui eesti laulupidude isa ning koorilaulukultuuri edendaja, Muusika 11.7.2019
  80. Penni-kirjasto Suomen kansalle, V. Johan Ludwig Runeberg, Per Theodor Stolpe 1867
  81. Yrjö Koskinen, Penni-kirjasto Suomen kansalle, Kirjallinen Kuukauslehti 16.5.1867
  82. Pennikirjastoa, V vihko, Johan Ludwig Runeberg, Sanomia Turusta 24.5.1867
  83. D. Hahl, Ylioppilaslauluja : Studentsånger, 1. vihko, K. E. Holms Förlag 1871, 2. painos 1881.
  84. Laulukas, Ylioppilaslauluja, 1:nen vihko, arvostelu, Kirjallinen Kuukauslehti 28.2.1872
  85. Taavi Hahl, Sävelistö, kaikuja laulustamme, seka-äänisiä laulelmia Suomen nuorisolle, K. E. Holms Förlag 1880.
  86. Sävelistö, kaikuja laulustamme, 1. vihko valmistunut, Kansakoulu 15.12.1879
  87. Taavi Hahl (1847–1880], Uusi Suometar 17.8.1880
  88. Huomaisitse, Julius Krohnin ilmoitus lauluopeista, Suometar 23.4.1866
  89. Julius Krohn, Seuran sihteerin vuosikertomus, Kirjallinen Kuukauslehti 3/1868
  90. Karl Th. Hällström, Richard Faltin Viipurissa, Karjala 16.6.1918
  91. Aarne Huuskonen, Aleksanteri Rahkonen : Viipurilainen kansanvalistus- ja suomalaisuusmies, Tähystäjä 25–26/1929
  92. Reijo Pajamo, Suomen koulujen laulunopetus vuosina 1843–1881, Suomen musiikkitieteellinen seura 1976
  93. Aili Trygg, Suomen Kansakoulun Isä, Joulutervehdys 1892