Mietteitä Narvan maineenrakentajille (2005)

Tämä mielipidekirjoitukseni ilmestyi kymmenen vuotta sitten Itä-Virumaan maakuntalehdessä Põhjarannik. Toimituksessa otsikoksi muuttui ”Itä-Virumaata kannattaisi myydä Narvanmaana”. Mikseipä niinkin, mutta varsinaisesti ajatuksissani oli maakunnan koilliskulman eli Narvan seudun huonomaineisuus. Vaikka suunta on jo parempaan, jostain syystä Suomenkin lehdistö yhä etsii Krimiä ja Donetskia Narvasta. – Käännös on osin soviteltu suomalaiselle lukijalle.

Narva jõeorg 16.09.2005Jos tuotteella on huono maine, sitä ei osteta. Jos ihmisellä on huono maine, häntä ei palkata töihin. Puuttuu uskottavuus. Samoin jokaisella paikkakunnalla on maine, joka vaikuttaa sen kehitysmahdollisuuksiin. Se on hyvä tai huono, mutta aina olemassa.

Maineesta puhuttaessa on olennaista oivaltaa omien asukkaiden tärkeys. Ovatko he ylpeitä kotipaikastaan? Ovatko he sen lähettiläitä, missä liikkuvatkin ja mihin sattuvatkin?
Lue loppuun

Mõtteid Narva(maa) mainekujundusest (2005)

See arvamuslugu ilmus täpselt kümme aastat tagasi Ida-Virumaa maakonnalehes Põhjarannik. Toimetuses pealkirjaks sai ”Ida-Virumaad tasub müüa kui Narvamaad”. Miks ka mitte, aga ennekõike teemaks oli maakonna idaosa ehk Narva piirkonna kehv maine. Võib-olla mainekujunduses on tehtud edusamme, aga – miks ajakirjanikud tahavad ikka veel otsida Donbassi Narvast?

Narva jõeorg 16.09.2005Kui tootel on halb maine, siis seda ei osteta. Kui inimesel on halb maine, siis puudub tema suhtes usaldus ja teda ei võeta sellepärast näiteks tööle. Samamoodi mõjutab iga linna või piirkonna maine tema arenguvõimalusi.

Paikkonna mainekujunduses on oluliseks sihtrühmaks tema enda elanikud. Kas nad on uhked oma kodukoha üle? Kas nad on selle saadikud maailma mis tahes punktis?
Lue loppuun

Soliseva virtasi Virosta kieltolain jälkeenkin

Kieltolaki kumottiin ja Suomen pitkäripaiset avautuivat 5. huhtikuuta 1932. Salakuljetus ei tähän päättynyt, vaan se jatkui sotavuosiin saakka. Kymmenen viikkoa myöhemmin Virumaa Teataja käsitteli uutta toimintaympäristöä varsin yrittäjälähtöisesti. ”Viron viina” oli muuten yleisimmin saksalaista ja tukkuvarastoina palvelleet pirtulaivat lähtöisin Danzigin vapaavaltiosta:

Soliseva virtaa yhä Suomeen – Virumaa Teataja 16.6.1932

”Soliseva” virtaa yhä Suomeen
Virurannan pirtumiehet hankkivat pikaveneitä
Vene, jonka ajotunti maksaa 780 kruunua

Vaikka Suomi onkin nyt täysin ”märkä”, pirtun salakuljetus ei ole silti muuttunut mahdottomaksi. Toki toimintaolosuhteet ovat hiukan heikentyneet ja riski kasvanut, mutta siitä huolimatta pirtua toimitetaan Suomeen entiseen tapaan. Tulee vain etsiä uusia väyliä ja mahdollisuuksia.

Suomen kieltolain aikaan, kun rajavalvonnassa oli vielä paljon vartioimattomia paikkoja, pirtukauppaa harjoittivat myös lähes kaikki rannikkopurjehtijat, jotka kuljettivat perunoita ja tiiliä Suomeen. Lue loppuun

”Tallinnaan tänä vuonna vain 60 000 suomalaista (1985)”

Tasan 30 vuotta sitten, tammikuussa 1985, suomalaiset matkatoimistot saivat karmaisevan viestin. Niiden Tallinnan-matkojen koko vuoden kiintiö puolitettiin 60 000 matkaan.

Eesti Päevaleht 23.01.1985Kiintiön puolitusta selitettiin matkailun monipuolistamisella. Tallinnaa haluttiin esitellä myös muiden maiden kuin Suomen kansalaisille. Etenkin näiden toistuvat matkat koettiin kielteisinä.

Jälkiviisaasti selitys ei tunnu mitenkään oudolta. Kansainvälistä vetovoimaa ja uusia markkina-alueita haluavat myös nykyiset matkailun kehittäjät.
Lue loppuun

Virolaisuuden moninaiset juuret Helsingin Hietaniemessä

Fabian SteinheilHelsingin Hietaniemen luterilainen hautausmaa vihittiin käyttöön lokakuussa 1829, ja jo tuosta hetkestä alkavat sen liittymäkohdat Viron historiaan.

Vihkiäisiin osallistui nimittäin myös entinen kenraalikuvernööri, Haapsalussa syntynyt Fabian Steinheil puolisoineen. Natalia-rouva toivoi tulevansa haudatuksi sille kauniille paikalle, jolla he seisoivat. Kreivitär kuoli jo joulukuussa ja hänen toiveensa toteutui.
Lue loppuun

M/S Georg Ots elää Baarimiehen muistoissa

Uutiset kertovat matkustajalaiva Georg Otsin siirtyneen Kiinassa ajasta teräksen kiertokulkuun. Näin alusta muisteli Baarimies opaskirjassaan kesällä 2011.

Georg Ots”Uusi matkustajalaiva oli yksi lukuisista olympiaregatan (1980) lahjoista Tallinnalle. Sitä edelsi Leningradin telakan rakentama Tallinn-laiva. Se oli profiililtaan kaunis, kuten 1960-luvulla oli vielä tapana. Neuvostoliiton puolalaisilta tilaama laivaseitsikko, johon Georg Ots kuului, muistutti rungoltaan silitysrautaa, mutta se oli tiloiltaan ja tekniikaltaan jo toista universumia.
Lue loppuun

Tapani Löfving – hurja poika Narvasta

Suomen tunnetuin narvalainen on Leo Komarov. Silloin, kun ei ollut älypuhelimia eikä edes telkkareita, kuuluisin oli tosihistorian seikkailusankari Tapani Löfving (1689–1777).

Tapani Löfving oli isonvihan eli 1700-luvun alkupuolen Venäjän miehitysajan sissipäällikkö. Hän piti päiväkirjaa, jonka pohjalta Kyösti Wilkuna laati jo sata vuotta sitten suositun kirjan Tapani Löfvingin seikkailut. Näin se kertoo poikavuosista Narvan valleilla:
Tapani Löfvingin seikkailut

Ensi kerran näin päivänvalon – niin vakuuttaa kastetodistukseni – jouluaattona 1689. Vanhempani asuivat silloin Narvassa, missä isäni palveli konstaapelina sikäläisessä varusväessä. Edelleen kertoo kastetodistukseni minun pari päivää sen jälkeen päässeen kristillisen seurakunnan jäseneksi, ja koska kastaminen toimitettiin pyhän Stephanin eli Tapanin päivänä, tehtiin minusta tuon ensimmäisen marttyyrin kaima.

Lue loppuun

Viron venäjänkieliset: Emme tarvitse ulkopuolista suojelua

Virossa pysyvästi asuvat venäjänkieliset kansalaisaktivistit ovat julkaisseet avoimen kannanoton Memorandum 14, jossa he tuomitsevat ulkopuolisen puuttumisen maan sisäasioihin.

PetisioonMe allekirjoittaneet Viron asukkaat – niin Viron kuin muiden maiden kansalaiset ja kansalaisuudettomat pysyvät asukkaat – seuraamme syvästi huolestuneina Ukrainan tapahtumia.

Täyttä vastuullisuutta tuntien toteamme, että haluamme ratkaista kaikkia Viron yhteiskunnan ongelmia yhdessä Viron tasavallan laillisen esivallan edustajien kanssa. Me emme tarvitse ulkopuolista suojelua. Me pidämme asiattomana ulkomaiden sekaantumista Viron sisäpolitiikkaan.
Lue loppuun

Juhan Treisalt, hiidlane Hollywoodis

Juhan Treisalt, "Notorious", 1946

Alfred Hitchcocki spioonifilm „Notorious“ (1946) lõpeb sõnadega: „Alex, kas saaksid tulla sisse? Tahaksin rääkida sinuga.“ Gary Grant on päästnud Ingrid Bergmani elu, aga jätnud õnnetu Claude Rainsi maja ette.

Selle viisaka, aga reeturile surma ennustava repliigi lausub Juhan Treisalt. Tema mõlemad vanemad olid hiidlased: isa Emmaste Muda külast ja ema Pühalepa Tagukülast.
Lue loppuun