M/S Georg Ots elää Baarimiehen muistoissa

Uutiset kertovat matkustajalaiva Georg Otsin siirtyneen Kiinassa ajasta teräksen kiertokulkuun. Näin alusta muisteli Baarimies opaskirjassaan kesällä 2011.

Georg Ots”Uusi matkustajalaiva oli yksi lukuisista olympiaregatan (1980) lahjoista Tallinnalle. Sitä edelsi Leningradin telakan rakentama Tallinn-laiva. Se oli profiililtaan kaunis, kuten 1960-luvulla oli vielä tapana. Neuvostoliiton puolalaisilta tilaama laivaseitsikko, johon Georg Ots kuului, muistutti rungoltaan silitysrautaa, mutta se oli tiloiltaan ja tekniikaltaan jo toista universumia.
Lue loppuun

Tapani Löfving – hurja poika Narvasta

Suomen tunnetuin narvalainen on Leo Komarov. Silloin, kun ei ollut älypuhelimia eikä edes telkkareita, kuuluisin oli tosihistorian seikkailusankari Tapani Löfving (1689–1777).

Tapani Löfving oli isonvihan eli 1700-luvun alkupuolen Venäjän miehitysajan sissipäällikkö. Hän piti päiväkirjaa, jonka pohjalta Kyösti Wilkuna laati jo sata vuotta sitten suositun kirjan Tapani Löfvingin seikkailut. Näin se kertoo poikavuosista Narvan valleilla:
Tapani Löfvingin seikkailut

Ensi kerran näin päivänvalon – niin vakuuttaa kastetodistukseni – jouluaattona 1689. Vanhempani asuivat silloin Narvassa, missä isäni palveli konstaapelina sikäläisessä varusväessä. Edelleen kertoo kastetodistukseni minun pari päivää sen jälkeen päässeen kristillisen seurakunnan jäseneksi, ja koska kastaminen toimitettiin pyhän Stephanin eli Tapanin päivänä, tehtiin minusta tuon ensimmäisen marttyyrin kaima.

Lue loppuun

Viron venäjänkieliset: Emme tarvitse ulkopuolista suojelua

Virossa pysyvästi asuvat venäjänkieliset kansalaisaktivistit ovat julkaisseet avoimen kannanoton Memorandum 14, jossa he tuomitsevat ulkopuolisen puuttumisen maan sisäasioihin.

PetisioonMe allekirjoittaneet Viron asukkaat – niin Viron kuin muiden maiden kansalaiset ja kansalaisuudettomat pysyvät asukkaat – seuraamme syvästi huolestuneina Ukrainan tapahtumia.

Täyttä vastuullisuutta tuntien toteamme, että haluamme ratkaista kaikkia Viron yhteiskunnan ongelmia yhdessä Viron tasavallan laillisen esivallan edustajien kanssa. Me emme tarvitse ulkopuolista suojelua. Me pidämme asiattomana ulkomaiden sekaantumista Viron sisäpolitiikkaan.
Lue loppuun

Juhan Treisalt, hiidlane Hollywoodis

Juhan Treisalt, "Notorious", 1946

Alfred Hitchcocki spioonifilm „Notorious“ (1946) lõpeb sõnadega: „Alex, kas saaksid tulla sisse? Tahaksin rääkida sinuga.“ Gary Grant on päästnud Ingrid Bergmani elu, aga jätnud õnnetu Claude Rainsi maja ette.

Selle viisaka, aga reeturile surma ennustava repliigi lausub Juhan Treisalt. Tema mõlemad vanemad olid hiidlased: isa Emmaste Muda külast ja ema Pühalepa Tagukülast.
Lue loppuun

Soome sõna, mis oli okupeeritud Eestis keelu all

Nõukogude režiim kartis soome sõna „Viro“, mida näiteks Eesti Raadio soomekeelsetes saadetes ei tohtinud kasutada „Eesti“ tähenduses.

Seda tuletas meelde Eesti Vabariigi president Lennart Meri oma arvamuskirjutises, mis ilmus 1998. a. märtsis ajalehes Helsingin Sanomat.

President tõdes, et okupatsioonivõimu kartus oli õigustatud. Naaberrahva ammune nimi oleks äratanud kuulajates ellu mälestusi ühisest ajaloost – ja võib-olla ka soove ühisest tulevikust.
Lue loppuun

Tutkimus: Virolaisperheillä halua sulautua nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan

 Tallinna sadamItä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan venäjänkieliset maahanmuuttajat pitävät kulttuurinsa ja äidinkielen säilymistä lapsillaan tärkeämpänä kuin virolaisperheet.

Ylen radiouutiset esitteli yhteiskuntapolitiikan professori Laura Assmuthin ryhmän tuloksia keskiviikkoaamuna. Tutkituissa venäläisperheissä haluttiin, että lapsi oppii hyvin venäjää ja tuntee venäläisen kulttuurin saavutukset.

Virolaisperheissä ilmeni sen sijaan halua sulautua nopeasti ja perusteellisesti suomalaiseen yhteiskuntaan. Perheet saattoivat myös painottaa enemmän suomen kielen oppimista kuin äidinkielen ylläpitämistä. Tutkijat ovat huolissaan viron kielen jäämisestä vain arkikieleksi, joka ei enää avaa kahden kulttuurin hallitsemisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Lasten käsitykset identiteetistään saattoivat olla vanhemmille yllättäviä. Venäläislapset pitivät koulusta ja olivat varmoja halustaan jäädä Suomeen. Kymmenvuotias viroa kotona puhuva lapsi taas sanoi olevansa enemmän suomalainen kuin virolainen.

Kuuntele: Yle radiouutiset 20.11.2013

Järelehüüe surematule. Muistokirjoitus kuolemattomalle

Suomen Kuvalehti julkaisi tammikuussa 1919 nuoren Albert Penttilän muistokirjoituksen. Pian tuli kuitenkin kertoa miehen uusista, eloisista seikkailuista Viron vapaussodassa.

”Suomen Kuvalehti” avaldas 1919. aasta jaanuaris järelehüüde Albert Penttiläle, kes olevat surnud Loobu mõisa juures. Varsti kirjutati jälle, nüüd noormehe luureretkest Haapsalust Saaremaa ja Ruhnu kaudu Kuramaale. Hiljem teenis Penttilä võõrleegionis ja kolonelina Mehhiko armees. 1930ndatel sai temast president Franklin D. Roosevelti eraautojuht.
Lue loppuun

Viron sanat ovat ensi näkemää tutumpia

Lyhyt kieliopas. Julkaistu alkuaan Kristina Cruisesin risteilyesitteessä 1990.
Pitsat

  • g, b ja d ääntyvät kuten suomen k, p ja t, mutta…
  • k, p ja t sitä vastoin likimain kuten kk, pp ja tt.
  • ä, ö ja ü esiintyvät vain sanojen ensimmäisessä tavussa:
    yleensä ne korvautuvat ”pisteettöminä” vastineinaan.
  • õ ei ole ö tai o, vaan nk. taka-e; jotain oikeanlaista voit kuulla, kun puret lyijykynää hampaiden välissä ja yrität ääntää u.
  • ü on joka tapauksessa vanha, tuttu y-äänne.

Näin helposti muuttuvat kotoisiksi esimerkiksi sanat mägi, higi, kevad, jalad, kodu, Mati, Erki, püha, hüva ja lüpsja. Lypsäjän sisältä on kadonnut kirjain. Yleisemmin sanat ovat lyhentyneet lopusta, kuten ankur, sadam, talv ja süda. Myös omistusmuotojen n-loput puuttuvat: minu abikaasa (= puolisoni), Tallinna sadam (Tallinnan!) ja lastekodu (yhdyssanan sisältä).
Lue loppuun

Seppo Zetterberg: Kulttuuria ja kumouspuuhia (SKS 2013)

Kulttuuria ja kumouspuuhiaJulkaistu Tuglas-seuran Elo-lehdessä 3/2013

Emeritusprofessori Seppo Zetterberg nimeää mielellään itsensä Viron historian harrastajaksi. Tämä ei taida olla vain leikillistä vähättelyä. Kukapa olisi työkseen ryhtynyt pöyhimään varsin kapean ajanjakson aihepiiriä, jonka kiinnostavuus saattaa etukäteen vähintäänkin arveluttaa.

Totta kai Zetterberg on ammattitutkija ja monen tulevan Viron tutkimuksen peruskiven laskija, mutta iloksi itselleen ja meille lukijoille myös ”asjaarmastaja”, joka osaa tehdä kiinnostavaksi. Lue loppuun