Soome sõna, mis oli okupeeritud Eestis keelu all

Nõukogude režiim kartis soome sõna „Viro“, mida näiteks Eesti Raadio soomekeelsetes saadetes ei tohtinud kasutada „Eesti“ tähenduses.

Seda tuletas meelde Eesti Vabariigi president Lennart Meri oma arvamuskirjutises, mis ilmus 1998. a. märtsis ajalehes Helsingin Sanomat.

President tõdes, et okupatsioonivõimu kartus oli õigustatud. Naaberrahva ammune nimi oleks äratanud kuulajates ellu mälestusi ühisest ajaloost – ja võib-olla ka soove ühisest tulevikust.
Lue loppuun

Tutkimus: Virolaisperheillä halua sulautua nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan

 Tallinna sadamItä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan venäjänkieliset maahanmuuttajat pitävät kulttuurinsa ja äidinkielen säilymistä lapsillaan tärkeämpänä kuin virolaisperheet.

Ylen radiouutiset esitteli yhteiskuntapolitiikan professori Laura Assmuthin ryhmän tuloksia keskiviikkoaamuna. Tutkituissa venäläisperheissä haluttiin, että lapsi oppii hyvin venäjää ja tuntee venäläisen kulttuurin saavutukset.

Virolaisperheissä ilmeni sen sijaan halua sulautua nopeasti ja perusteellisesti suomalaiseen yhteiskuntaan. Perheet saattoivat myös painottaa enemmän suomen kielen oppimista kuin äidinkielen ylläpitämistä. Tutkijat ovat huolissaan viron kielen jäämisestä vain arkikieleksi, joka ei enää avaa kahden kulttuurin hallitsemisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Lasten käsitykset identiteetistään saattoivat olla vanhemmille yllättäviä. Venäläislapset pitivät koulusta ja olivat varmoja halustaan jäädä Suomeen. Kymmenvuotias viroa kotona puhuva lapsi taas sanoi olevansa enemmän suomalainen kuin virolainen.

Kuuntele: Yle radiouutiset 20.11.2013

Järelehüüe surematule. Muistokirjoitus kuolemattomalle

Suomen Kuvalehti julkaisi tammikuussa 1919 nuoren Albert Penttilän muistokirjoituksen. Pian tuli kuitenkin kertoa miehen uusista, eloisista seikkailuista Viron vapaussodassa.

”Suomen Kuvalehti” avaldas 1919. aasta jaanuaris järelehüüde Albert Penttiläle, kes olevat surnud Loobu mõisa juures. Varsti kirjutati jälle, nüüd noormehe luureretkest Haapsalust Saaremaa ja Ruhnu kaudu Kuramaale. Hiljem teenis Penttilä võõrleegionis ja kolonelina Mehhiko armees. 1930ndatel sai temast president Franklin D. Roosevelti eraautojuht.
Lue loppuun

Viron sanat ovat ensi näkemää tutumpia

Lyhyt kieliopas. Julkaistu alkuaan Kristina Cruisesin risteilyesitteessä 1990.
Pitsat

  • g, b ja d ääntyvät kuten suomen k, p ja t, mutta…
  • k, p ja t sitä vastoin likimain kuten kk, pp ja tt.
  • ä, ö ja ü esiintyvät vain sanojen ensimmäisessä tavussa:
    yleensä ne korvautuvat ”pisteettöminä” vastineinaan.
  • õ ei ole ö tai o, vaan nk. taka-e; jotain oikeanlaista voit kuulla, kun puret lyijykynää hampaiden välissä ja yrität ääntää u.
  • ü on joka tapauksessa vanha, tuttu y-äänne.

Näin helposti muuttuvat kotoisiksi esimerkiksi sanat mägi, higi, kevad, jalad, kodu, Mati, Erki, püha, hüva ja lüpsja. Lypsäjän sisältä on kadonnut kirjain. Yleisemmin sanat ovat lyhentyneet lopusta, kuten ankur, sadam, talv ja süda. Myös omistusmuotojen n-loput puuttuvat: minu abikaasa (= puolisoni), Tallinna sadam (Tallinnan!) ja lastekodu (yhdyssanan sisältä).
Lue loppuun

Seppo Zetterberg: Kulttuuria ja kumouspuuhia (SKS 2013)

Kulttuuria ja kumouspuuhiaJulkaistu Tuglas-seuran Elo-lehdessä 3/2013

Emeritusprofessori Seppo Zetterberg nimeää mielellään itsensä Viron historian harrastajaksi. Tämä ei taida olla vain leikillistä vähättelyä. Kukapa olisi työkseen ryhtynyt pöyhimään varsin kapean ajanjakson aihepiiriä, jonka kiinnostavuus saattaa etukäteen vähintäänkin arveluttaa.

Totta kai Zetterberg on ammattitutkija ja monen tulevan Viron tutkimuksen peruskiven laskija, mutta iloksi itselleen ja meille lukijoille myös ”asjaarmastaja”, joka osaa tehdä kiinnostavaksi. Lue loppuun

Satakunta ja Pirkanmaa liittyvät Keskisen Itämeren hankeyhteistyöhön

Central Baltic 2014-20Suomen ja Viron hanketoiminta saa vitamiiniruiskeen Satakunnassa ja Pirkanmaalla.

Suomenlahden rannikkomaakunnille suosiollinen EU-rahoitus laajenee näiden alueelle vuonna 2014. Uusi ohjelma on valmisteilla, mutta tänä vuonna päättyvä ohjelma antaa suuntaviivoja.

Yhteishankkeita rahoittaa Keskisen Itämeren Interreg-ohjelma (Central Baltic), johon sisältyy erityinen Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma.

Ohjelman kokonaisbudjetti oli 102 miljoonaa euroa. Suomalaisille toimijoiden kustannuksia luvattiin – ainakin alussa – tukea 75 prosentilla. Kooltaan hankkeet olivat miljoonan molemmin puolin. Lisää vanhasta ohjelmasta hankkeineen: www.centralbaltic.eu (englanniksi) ja www.siseministeerium.ee/31800/ (viroksi).

Hietaniemen johdantokurssi Tarton yliopistoon – kuusi kunniatohtoria, kuusi professoria…

Viron museoyhdistys teki juhannuksen alla opintomatkan Suomeen. Viimeisenä kohteena, ennen satamassa odottavaa laivaa, olivat Hietaniemen Viroon liittyvät haudat.

Seurasin silmä kovana kelloa ja sovitin reittiä seurueen jalkojen ja mielenkiinnon tahtiin. Puolessatoista tunnissa ehdimme hyvinkin jutella ja pikakävellä nelisenkymmentä leposijaa. Asiansa tunteva ryhmä viritti opastakin. Lue loppuun